Final Space – Kausi 1 – Netflix Kommentit pois päältä artikkelissa Final Space – Kausi 1 – Netflix

Final Space - Kausi 1 - Netflix

6.4 / 10
Arvostimme Moniulotteiset hahmot, klassinen sankaritarina, toimiva musiikki ja soundtrack. Moitimme Kehno alku, loppuunkuluneet scifiviittaukset ja avaruusooppera alkaa olla jo aika nähty. Loppujen lopuksi... Final Space jakaa odotetusti mielipiteitä, ei ole missään nimessä täydellinen, mutta jaksaa silti kantaa kymmenen jakson mittaisen ensimmäisen kautensa loppuun asti.

Final Spacen tarina alkaa vuodesta 2016, jolloin sarjan luoja julkaisi avaruusooppera-animaation pilottijakson Youtubessa. Pilotti ja sarja on rakennettu pitkälti samanlaisista elementeistä: surullinen piano, painottomassa avaruudessa leijuvat vainajat ja päähahmo Garyn ärsyttävä, surkeinta mahdollista traileriäänen imitaatiota muistuttava tapa puhua.

Final Spacen tarina alkaa siitä, että avaruusaluksella vankina oleva kolmen pennin Zapp Brannigan, Gary, löytää vihreän pallon muotoisen avaruusolion joka hokee 'tsukuti' ja tuhoaa planeettoja. Sarja alkaa niin huonosti kuin scifi-sarja vain voi alkaa. Vitsit jäävät puolitiehen, päähahmo ärsyttää ja koko hahmokatras on kokoelma väsyneitä scifi-kliseitä aina :a kanavoivaan aluksen tekoälyyn asti.

Mutta sitten homma alkaa toimia. Noin neljännen jakson kohdalla hahmoihin alkaa tulla syvyyttä ja vie täysin mukaansa. Sarja muutti Netflixille hiljattain :ltä ja on hyvin samankaltainen kuin tuoreempi . Kumpikin sarja on haastava sillä saralla, että hahmoihin on aluksi vaikea päästä sisälle mutta lopulta, kun kausi on loppunut, niistä on vähintään yhtä vaikea päästää irti. Sarjat, kuten ja laukovat vitsiä vitsin perään, ja pitävät fokuksen hauskana olemisessa. Sarjaa voi aika varauksetta suositella ihmisille, joiden mielestä ei ole mennyt myöhemmissä kausissa huonompaan suuntaan.

Final Spacesta löytyy lopulta syvyyttä joka jaksaa kantaa läpi kymmenen jakson. Hahmot vaikuttavat aluksi hyvin monella tavalla epämiellyttäviltä, mutta se mikä saa pitämään niistä on se loputon jalous, rohkeus ja uhrautuvaisuus mitä kustakin löytyy läheisten puolesta. Nämä ominaisuudet ovat enemmän kuin tervetulleita fiktioon, varsinkin aikana jolloin ihmisen ideaaliksi on muodostunut varallisuutta ja valtaa puoleensa vetävä sosiopaatti. Final Space ei ole klassikko, mutta se on oikein hyvä sarja ja tuo mustaa ja valkoista aikana jolloin niiden olemassaolon on taas ikäväkseen saanut todeta. Jos taas näkee pelkkiä harmaan sävyjä, kannattaa varmaan mennä näyttämään kaihiansa lääkärille.

Final Space Netflixissä

David Harbour on valmis hyvästelemään Stranger Thingsin” Kommentit pois päältä artikkelissa David Harbour on valmis hyvästelemään Stranger Thingsin”

Näyttelijä David Harbour on esittänyt -sarjan Jim Hopperia jo kymmenen vuoden ajan, mutta nyt hän on valmis siirtymään eteenpäin. Haastattelussa Scarlett Johanssonin kanssa Interview Magazine -lehteen Harbour pohtii, kuinka pitkälle tarinaa voi enää venyttää.

Jossain vaiheessa alat miettiä, kuinka paljon kerrottavaa enää on. Toistat samoja säveliä. Haluaisin ottaa riskejä ja tehdä jotain, mitä ihmiset eivät ole ennen nähneet minulta. – Harbour totesi.

Vaikka alkuvaiheet sarjassa olivat hänelle innostavia, vuosien mittaan rooli on alkanut rajoittaa myös näyttelijän identiteettiä. Johansson kertoi tunnistavansa tunteen -vuosistaan: jopa ulkonäön muuttaminen tuntui mahdottomalta. Harbour vertasi kokemusta siihen, ettei hän voinut leikata hiuksiaan tai ajaa viiksiään roolinsa vuoksi.

Harbour nähdään Marvelin Red Guardianina elokuvissa ja tulevassa -elokuvassa, mutta Stranger Things on ollut hänen uransa pitkäkestoisin projekti. Nyt viidennen ja viimeisen kauden lähestyessä hän katsoo jo seuraavaan vaiheeseen urallaan.

Stranger Thingsin viimeinen kausi alkaa Netflixissä 26. marraskuuta 2025. Ensimmäinen osa sisältää neljä jaksoa, loput kolme julkaistaan jouluna ja finaalijakso uudenvuodenaattona.

Cyberpunk-tarina vuosikymmenten takaa herää henkiin Netflixissä Kommentit pois päältä artikkelissa Cyberpunk-tarina vuosikymmenten takaa herää henkiin Netflixissä

Half-Life 2: Episode 1

Vuonna 1981 nuori kirjailija Marc Laidlaw kirjoitti cyberpunk-novellin – dystooppisen kertomuksen jengien hallitsemasta maailmasta, jossa kunniakoodit ja väkivalta törmäävät toisiinsa. Tarina julkaistiin alun perin Omni-lehdessä vuonna 1983 ja päätyi myöhemmin osaksi -kokoelmaa. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, tämä unohtunut tarina on saanut uuden elämän Netflixin suositussa animaatiosarjassa Love, Death & Robots.

Laidlaw tunnetaan parhaiten legendaarisen -pelisarjan pääkirjoittajana, mutta hänen uransa alkoi kauan ennen videopelimaailmaa. 400 Boys syntyi yksinkertaisesta inspiraatiosta – Laidlaw halusi keksiä viileitä jengien nimiä samalla tavalla kuin keikkajulisteiden bändit koristivat katujen tolppia Eugene, Oregonissa.

Uusi sovitus 400 Boys -tarinasta on osa Love, Death & Robots -sarjan neljättä tuotantokautta. Jakson ohjasi Emmy-palkittu Robert Valley, ja sen käsikirjoitti Tim Miller – tunnettu myös sarjan aiemmista visuaalisista ja kokeellisista tuotannoista. Pääosassa kuullaan Star Warsista tuttu John Boyega. Visuaalisesti upea ja tunnelmallisesti brutaali jakso antaa tarinalle uuden ulottuvuuden, jota Laidlaw itse ihailee.

He tekivät siitä visuaalisesti paljon hauskemman kuin mitä se oli alkujaan. – Laidlaw sanoi.

Vaikka Laidlaw ei itse ollut syvällisesti mukana sovituksessa, hän suhtautui projektiin ilolla ja yllätyksellä.

Oli hauskaa vain istua sivussa ja nauttia lopputuloksesta. – Hän sanoi.

Kirjailija myös nauhoitti tarinasta äänikirjan pandemian aikaan YouTubeen – sieltä ohjaaja Valley sai ensimmäisen tuntumansa alkuperäismateriaaliin.

Laidlaw on ollut pois peliteollisuudesta jo vuodesta 2016, ja vaikka Half-Life jää taakse, ei luomisen palo ole sammunut. Hän tekee nykyään musiikkia, julkaisee vanhoja -aikaisia materiaaleja netissä ja seuraa pelimaailmaa etäältä. Tarjouksia peleihin kirjoittamisesta on tullut, mutta ne eivät ole olleet kiinnostavia – “laser tag -mobiilipelin synopsis” ei juuri innostanut Half-Lifen kirjoittajaa.

Entä jos Valve soittaisi ja pyytäisi tekemään Half-Life 3:n?

En tekisi sitä. Me tarvitsemme uusia tarinoita – ei vanhojen uudelleenkertomista. – Laidlaw vastaa suoraan.

Hän uskoo, että uuden sukupolven tekijöiden on aika ottaa ohjat. Silti 400 Boys osoittaa, että vanhoillakin tarinoilla voi olla tulevaisuus. Laidlawin varhainen cyberpunk-visio herää henkiin vuosikymmeniä myöhemmin, ja kenties tämä ei jää viimeiseksi kerraksi, kun hänen mielikuvituksensa löytää tiensä uudelle yleisölle.