Teknologia

Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa Kommentit pois päältä artikkelissa Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa

Generatiivisen tekoälyn käyttö on räjähtänyt kasvuun Suomessa, ja erityisesti kieliasun korjaukseen keskittyvä on noussut maan käytetyimmäksi tekoälypalveluksi. Palo Alto Networksin 9. kesäkuuta julkaistun -raportin mukaan tekoälyliikenne kasvoi maailmanlaajuisesti 890 % vuoden 2024 aikana, mikä näkyy myös Suomessa.

Grammarlyn osuus kaikesta tekoälykäytöstä Suomessa on huikeat 49,7 %, ja sitä seuraavat ja Microsoft Power Apps. Käytön räjähdysmäinen kasvu kuvastaa tekoälyn nopeaa kypsymistä ja sen tuomia tehokkuusetuja eri toimialoilla – raportissa jopa 40 %:n taloudellisia hyötyjä.

Tietoturvariskit kasvavat rinnalla

Kasvun varjopuolena ovat merkittävästi lisääntyneet tietovuodot ja turvallisuusuhat. Tietovuodot tekoälysovellusten kautta ovat yli kaksinkertaistuneet ja muodostavat jo 14 % kaikista tietoturvaloukkauksista.

Raportin mukaan:

  • Organisaatiot käyttävät keskimäärin 66 eri tekoälysovellusta, joista noin 10 % arvioidaan riskialttiiksi.
  • Yli 70 % testatuista sovelluksista oli haavoittuvia jailbreaking-tekniikoille.
  • Joissakin tapauksissa tekoäly on tuottanut vaarallista tai laitonta sisältöä, kuten ohjeita aseiden valmistamiseen tai syrjivää kieltä.

Erityisen huolestuttavia ovat koodin generointiin liittyvät tekoälysovellukset, joita käytetään laajasti teknologia- ja valmistavassa teollisuudessa. Nämä alat muodostavat 39 % koodaukseen liittyvästä tekoälyliikenteestä.

Palo Alto Networksin suositukset

Raportti kehottaa organisaatioita rakentamaan monikerroksisen tekoälystrategian, joka sisältää:

  • Yleiskatsauksen tekoälyn käytöstä organisaatiossa
  • Selkeät käyttörajat ja ohjeistukset
  • Tietojen ja käyttäjien suojaamisen koko tekoälyekosysteemissä
  • Käyttöoikeuksien hallinnan, joka huomioi:
    • Käyttäjätyypin
    • Sijainnin
    • Laitteet
    • Sovellusten riskitason
  • Nollaluottamusmallin käyttöönoton uhkien, kuten haittaohjelmien ja tietovuotojen torjumiseksi

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä, mutta vain, jos sen käyttö on turvallista ja hallittua.

ChatGPT oppi kokoustamaan – liitännät myös suosittuihin pilvipalveluihin nyt mahdollista Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT oppi kokoustamaan – liitännät myös suosittuihin pilvipalveluihin nyt mahdollista

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

on tuonut :hen uudenlaisia ominaisuuksia erityisesti yritysasiakkaille. Uuden “record mode” -tilan avulla käyttäjä voi tallentaa ja transkriboida kokoukset maksimissaan kahden tunnin ajan yhdellä painalluksella – mukana syntyy tiivistelmät, aikaleimat ja toimenpiteet.  

Samassa yhteydessä ChatGPT sai liitännät suosittuihin pilvipalveluihin kuten Google Driveen, Dropboxiin, Boxiin, SharePointiin ja OneDriveen. Nyt voi kysyä suoraan: “Paljonko myimme Q1:llä?” tai “Kuinka monta asiakasdokumenttia minulla on Myynti‑kansiossa?”, ja vastauksena tulee selkeä ja lähdeviitteillä varustettu yhteenveto.

Tällä hetkellä ominaisuudet ovat käytössä ChatGPT Team ‑tilauksissa macOS-sovelluksella, mutta laajennus muihin tilaustasoihin (Plus, Pro, Enterprise, Edun) on tulossa. OpenAI lupaa, ettei tallenteita käytetä mallien koulutukseen, ja äänitiedostot poistetaan transkription jälkeen. 

Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. -niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten , Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä ä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekoäly tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.