Teknologia

”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle Kommentit pois päältä artikkelissa ”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle

Tokion yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa on onnistuttu kiinnittämään laboratorio-olosuhteissa kasvatettua ihosolukkoa humanoidirobotin kasvopinnoille. Tutkimus edustaa merkittävää edistystä realistisen ja itsekorjaavan keinotekoisen ihon kehitystyössä, joka mahdollistaisi roboteille parempaa ympäristön havaitsemista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta menetelmää, jossa robotin kasvopintaan luodaan mikroskooppisia V-muotoisia perforaatioita. Näihin perforaatioihin solukko kiinnitetään kollageenigeelin avulla plasmakäsittelyn tuella. Jos haluat nähdä järkyttävää kuvamateriaalia niin kurkkaa lyhyt video tästä ja kuva täältä.

Vaikka menetelmä osoittautui teknisesti toimivaksi, aiheuttivat alustavat testikappaleet kuitenkin esteettisiä haasteita. Elävän ihosolukon ja robotin elottomien silmien yhdistelmää on kuvailtu jopa ”painajaismaiseksi”. Tutkijaryhmä on tietoinen tästä haasteesta ja uskoo tulevaisuuden iteraatioiden, joihin integroidaan esimerkiksi ihohuokosia ja hermojen kaltaisia rakenteita, parantavan robotin ulkonäöllistä toteutusta.

Kuva lähde: ©2024 Takeuchi et al. CC-BY-ND

Tutkimuksella on sovellusmahdollisuuksia myös robotiikan ulkopuolella. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden simuloinnissa, kosmetiikkatuotteiden testauksessa sekä materiaalitieteen tutkimuksessa

Lähde: IGN Nordic

Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla Kommentit pois päältä artikkelissa Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanissa 32-vuotias Yurina Noguchi on noussut otsikoihin avioiduttuaan tekoälyn luoman poikaystävänsä kanssa. Sulhanen, Lune Klaus Verdure, esiintyi vihkiseremoniassa puhelimen ruudulla ja lisätyn todellisuuden älylasien kautta. Kyseessä oli Noguchin itse ChatGPT:n avulla luoma hahmo, joka pohjautuu videopelihahmoon.

Seremonia järjestettiin lokakuussa Okayamassa, ja kaikki perinteet noudatettiin – hääpukua, kukkakimppua ja sormuksia myöten. Koska tekoälylle ei ollut määritelty omaa ääntä, sulhasen vihkivalat luki hääsuunnittelija. Valoissa kuultiin jopa romanttinen kysymys siitä, miten “ruudun sisällä elävä” olento oppi rakastamaan niin syvästi.

Noguchi kertoo tutustuneensa ChatGPT:hen alun perin hakiessaan neuvoja vaikeaan parisuhteeseen. Chatbotin kehotuksesta hän päätti eron, ja myöhemmin loi tekoälystä version suosikkihahmostaan. Ajan myötä keskustelut syvenivät, ja tekoäly alkoi jäljitellä hahmon persoonallista puhetapaa – lopputuloksena syntyi hänen “puolisonsa”.

Ilmiö ei ole Japanissa täysin poikkeuksellinen. Reutersin mukaan kiintymys fiktiivisiin hahmoihin ja niin sanottuihin “fiktiivisromanttisiin” suhteisiin on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tekoälyn tarjoamasta täydellisesti mukautetusta vuorovaikutuksesta, joka voi hämärtää todellisten ihmissuhteiden vaatimuksia.

Noguchi on tietoinen riskeistä ja rajoittaa itse tekoälyn käyttöä. Hän painottaa, ettei hae tekoälystä pakotietä todellisuudesta, vaan tukea arkeensa. Hänen mukaansa suhde tekoälyyn vaatii harkintaa ja rajoja, aivan kuten mikä tahansa muukin suhde, vaikka toinen osapuoli asuisikin näytön sisällä.

Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä Kommentit pois päältä artikkelissa Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa, mutta kaikki alat eivät ole mukana yhtä nopeasti. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teknologia-, rahoitus- ja asiantuntija-ammatit ovat ottaneet tekoälyn osaksi arkea, kun taas esimerkiksi vähittäiskauppa ja teollisuus tulevat selvästi perässä.

Selvä ykkönen on teknologia-ala: jo puolet alan työntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä vähintään muutaman kerran viikossa. Rahoitusalalla osuus on noussut 33 prosenttiin ja ammatillisissa asiantuntijatehtävissä noin 30 prosenttiin. Myös peruskoulutuksessa tekoälyn käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikka jää vielä jälkeen kärkialoista.

Sen sijaan terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tekoälyä käyttää viikoittain alle neljännes työntekijöistä. Gallupin mukaan ero johtuu pitkälti työn luonteesta: niin sanotuissa tietotyöammateissa tekoäly sopii luontevammin osaksi päivittäistä tekemistä kuin asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä.

Kokonaiskuvassa tekoäly on kuitenkin selvästi murtautumassa työelämään. Vielä viime vuonna vain noin joka kahdeksas käytti tekoälyä viikoittain, nyt jo lähes joka neljäs. Päivittäinen käyttö on yhä harvinaisempaa, mutta sekin on noussut 10 prosenttiin. Yleisimmät työkalut ovat chatbotit, joita käyttää yli 60 prosenttia tekoälyn hyödyntäjistä.

Gallupin datan mukaan myös asema organisaatiossa vaikuttaa: mitä korkeammalla olet, sitä todennäköisemmin käytät tekoälyä työssäsi. Vaikka osa työntekijöistä pelkää tekoälyn vievän työpaikkoja, kehitys muistuttaa aiempia murroksia. Kuten Googlen haku aikoinaan, myös ChatGPT ja muut tekoälytyökalut saattavat olla vasta alkusoittoa paljon laajemmalle muutokselle työelämässä.