”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle Kommentit pois päältä artikkelissa ”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle

Tokion yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa on onnistuttu kiinnittämään laboratorio-olosuhteissa kasvatettua ihosolukkoa humanoidirobotin kasvopinnoille. Tutkimus edustaa merkittävää edistystä realistisen ja itsekorjaavan keinotekoisen ihon kehitystyössä, joka mahdollistaisi roboteille parempaa ympäristön havaitsemista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta menetelmää, jossa robotin kasvopintaan luodaan mikroskooppisia V-muotoisia perforaatioita. Näihin perforaatioihin solukko kiinnitetään kollageenigeelin avulla plasmakäsittelyn tuella. Jos haluat nähdä järkyttävää kuvamateriaalia niin kurkkaa lyhyt video tästä ja kuva täältä.

Vaikka menetelmä osoittautui teknisesti toimivaksi, aiheuttivat alustavat testikappaleet kuitenkin esteettisiä haasteita. Elävän ihosolukon ja robotin elottomien silmien yhdistelmää on kuvailtu jopa ”painajaismaiseksi”. Tutkijaryhmä on tietoinen tästä haasteesta ja uskoo tulevaisuuden iteraatioiden, joihin integroidaan esimerkiksi ihohuokosia ja hermojen kaltaisia rakenteita, parantavan robotin ulkonäöllistä toteutusta.

Kuva lähde: ©2024 Takeuchi et al. CC-BY-ND

Tutkimuksella on sovellusmahdollisuuksia myös robotiikan ulkopuolella. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden simuloinnissa, kosmetiikkatuotteiden testauksessa sekä materiaalitieteen tutkimuksessa

Lähde: IGN Nordic

OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen

OpenAI on julkistanut uuden -”agentin”, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä tekemään syvällistä ja monimutkaista tutkimusta -alustalla. Uusi ominaisuus on nimetty osuvasti nimellä ”deep research” (syvätutkimus).

Yhtiön sunnuntaina julkaisemassa blogikirjoituksessa kerrottiin, että tämä uusi ominaisuus on suunniteltu ”ihmisille, jotka tekevät intensiivistä tietotyötä rahoituksen, tieteen, politiikan ja tekniikan aloilla ja tarvitsevat perusteellista, tarkkaa ja luotettavaa tutkimusta.” Yrityksen mukaan työkalusta voi olla hyötyä myös kuluttajille, jotka tekevät huolellista tutkimusta vaativia hankintoja, kuten autoja, kodinkoneita tai huonekaluja.

ChatGPT deep research on tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttäjä ei halua vain nopeaa vastausta tai yhteenvetoa, vaan tarvitsee perusteellista tiedon analysointia useista verkkosivustoista ja muista lähteistä.

Saatavuus ja rajoitukset

OpenAI tuo ominaisuuden välittömästi ChatGPT Pro -käyttäjien saataville 100 kuukausittaisella kyselyllä. Plus- ja Team-käyttäjät saavat ominaisuuden käyttöönsä seuraavaksi, minkä jälkeen se tulee Enterprise-asiakkaiden saataville. Plus-version julkaisu on suunniteltu noin kuukauden päähän, ja maksaville käyttäjille asetettujen kyselyrajoitusten luvataan olevan ”merkittävästi korkeampia” lähitulevaisuudessa.

Palvelu ei ole vielä saatavilla Isossa-Britanniassa, Sveitsissä eikä Euroopan talousalueella.

Toiminnallisuus ja kehityssuunnitelmat

Deep research -toiminto on tällä hetkellä käytettävissä vain verkkoselaimen kautta, ja mobiili- sekä työpöytäsovellusintegraatiot ovat tulossa myöhemmin tässä kuussa. Käyttäjät voivat liittää kyselyihinsä tiedostoja ja taulukoita. Vastauksen saaminen voi kestää 5-30 minuuttia.

Tällä hetkellä tulokset ovat vain tekstimuodossa, mutta OpenAI suunnittelee lisäävänsä pian upotettuja kuvia, datavisualisointeja ja muita analyyttisia tuotoksia. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus yhdistää ”erikoistuneempia tietolähteitä”, mukaan lukien tilauspohjaiset ja sisäiset resurssit.

Tarkkuus ja rajoitukset

OpenAI myöntää, että ChatGPT deep research -työkalulla on rajoituksensa. Se voi tehdä virheitä ja vääriä päätelmiä, ja sillä voi olla vaikeuksia erottaa luotettavaa tietoa huhuista. Työkalu ei myöskään aina ilmaise epävarmuuttaan asioista ja voi tehdä muotoiluvirheitä raporteissa ja lähdeviitteissä.

Parantaakseen tarkkuutta OpenAI käyttää erityisversiota uudesta o3-”päättely”-tekoälymallista, joka on koulutettu vahvistusoppimisen avulla. Malli saavutti 26,6 prosentin tarkkuuden Humanity's Last Exam -arvioinnissa, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin kilpailijoilla, kuten Gemini Thinking (6,2 %) ja Grok-2 (3,8 %).

Mielenkiintoista on, että Google julkisti vastaavanlaisen tekoälyominaisuuden samalla nimellä alle kaksi kuukautta sitten.

Applen toimitusjohtaja kehuu DeepSeekin tekoälymalleja – avoimet kysymykset varjostavat yhtiön tekoälystrategiaa Kommentit pois päältä artikkelissa Applen toimitusjohtaja kehuu DeepSeekin tekoälymalleja – avoimet kysymykset varjostavat yhtiön tekoälystrategiaa

Applen toimitusjohtaja Tim Cook kommentoi torstaisessa tulosjulkistuksessa DeepSeekin tekoälymallien merkitystä yhtiölle. Analyytikkojen kysyessä Applen tekoälysuunnitelmista Cook totesi mallien edustavan ”tehokkuutta edistävää innovaatiota”.

”Yleisesti ottaen uskon, että tehokkuutta edistävä innovaatio on hyvä asia. Ja sitä tässä mallissa nähdään”, Cook vastasi kysymykseen DeepSeekin tekoälymallien vaikutuksesta Applen katteisiin.

Cook painotti Applen hyödyntävän hybridimallia tekoälyratkaisuissaan. Yksinkertaisemmat tehtävät suoritetaan paikallisesti laitteiden omilla piireillä ja tekoälymalleilla, kun taas monimutkaisemmat toiminnot toteutetaan pilvessä yhteistyökumppaneiden mallien avulla.

Kumppanuudet ja haasteet

Tällä hetkellä Applella on vain yksi tekoälykumppanuus: OpenAI:n kanssa solmittu yhteistyö, joka mahdollistaa :n käytön iPhone-käyttäjien monimutkaisten kysymysten käsittelyyn yksityisessä pilvessä.

OpenAI väitti tällä viikolla löytäneensä todisteita siitä, että olisi käyttänyt OpenAI:n malleja omien malliensa kouluttamiseen niin kutsutun tislausmenetelmän avulla. Jos väite pitää paikkansa, toiminta rikkoisi OpenAI:n käyttöehtoja ja kyseenalaistaisi DeepSeekin saavutukset.

Tämä ei kuitenkaan estänyt Cookia kehumasta DeepSeekiä. on myös ilmaissut, ettei sen kumppanuus OpenAI:n kanssa ole yksinoikeudellinen, ja yhtiö saattaa tulevaisuudessa integroida iPhoneen muidenkin yritysten, kuten Googlen Geminin tai Anthropicin Clauden, tekoälymalleja. Cook ei kuitenkaan viitannut mahdolliseen yhteistyöhön DeepSeekin kanssa.

Teknisiä epäselvyyksiä ja myynnin haasteita

OpenAI:n tekemien syytösten lisäksi useat teknologia-analyytikot ovat esittäneet, että DeepSeekin tekoälymallien koulutukseen olisi käytetty huomattavasti enemmän grafiikkaprosessoreita ja laskentatehoa kuin yhtiö on ilmoittanut. Tämä tarkoittaisi, etteivät DeepSeekin mallit olisi niin tehokkaita kuin on oletettu. Siitä huolimatta kiinalainen tekoälylaboratorio myy pääsyä malleihinsa huomattavasti edullisemmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa.

Sijoittajat tiedustelivat Cookilta myös Apple Intelligence -tekoälyominaisuuksien menestyksestä. Vaiheittainen julkaisu ei näytä tuoneen odotettua piristystä iPhone-myyntiin, joka itse asiassa laski hieman viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Cook pyrki esittämään laskun myönteisemmässä valossa toteamalla myynnin olleen vahvempaa alueilla, joilla Apple Intelligence oli käytössä.

Apple on kohdannut myös muita haasteita tekoälyominaisuuksiensa kanssa. Yhtiö keskeytti tässä kuussa uutisartikkeleiden tekoälytiivistelmien tarjoamisen harhaanjohtavien otsikoiden vuoksi. Eräässä tapauksessa Apple Intelligence hallusinoi ja muutti BBC:n uutisotsikkoa virheellisesti väittäen UnitedHealthcaren toimitusjohtajan Brian Thompsonin murhasta syytetyn Luigi Mangionen ampuneen itsensä, mikä ei pitänyt paikkaansa.