Hauskuuden kipinä uudelleensyntynyt – arvostelussa XDefiant Kommentit pois päältä artikkelissa Hauskuuden kipinä uudelleensyntynyt – arvostelussa XDefiant

XDefiant

9.7 / 10
Hyvät asiat Mekaniikat, Kartat, Pelimuodot,Grafiikka, Yleisesti pelin hauskuus Huonot asiat Nettikoodin bugit, Mahdollinen piilotettu taitoon perustuva pelaajien hakujärjestelmä (HSBMM), joka johtaa "tryhard"-pelaajien kohtaamiseen usein

XDefiant on Ubisoftin uusin ilmainen areena-räiskintäpeli, joka yhdistää Ubisoftin eri pelimaailmat. Se julkaistiin 21. toukokuuta 2024 PS5:lle, /X:lle, Windowsille ja Macille.

Ensikosketus peliin on todella positiivinen. Se herättää samanlaisia tunteita kuin ensimmäiset nostalgiset kokemukset Call of Duty MW2/3 -peleistä. Ainoat havaitut bugit liittyvät nettikoodiin, joita ovat mm. satunnaiset lobbysta uloslentämiset ja osumien rekisteröintiongelmat vihollisten ampumisessa, vaikka ping on ollut hyvä. Kaiken kaikkiaan peli vastaa odotuksia ja on erittäin hyvin toteutettu.

Sisältö

XDefiantissa on useita pelimuotoja, kuten domination, escort, occupy (hardpoint) ja hotshot (kill confirmed). Pelaaminen voi olla joko taktista tai vauhdikasta ja tehokasta. Asevalikoima on laaja ja monipuolinen, ja kaikki aseet ovat tasapainossa. Tämä tarkoittaa, että voit kokeilla kaikkia aseita ilman, että mikään niistä olisi liian tehoton tai heikko.

Kontrollit

Perus ohjaus napit ovat helppokäyttöiset. Slide cancelling onnistuu helposti pelin mekaniikan ansiosta. Bunny hopin ja super jumpin oppimiseen vaaditaan hieman harjoittelua. Ainoat taidot, jotka on oikeasti harjoiteltava, ovat quick scoping (sniperien nopea tähtääminen tarkasti) ja air strafing (ilmassa liikkuminen).

Grafiikka ja äänet

Grafiikka on erittäin hyvää, vaikka grafiikka-asetukset olisivatkin minimissä. Animaatiot ovat laadukkaita ja sulavia. Änimaailma on onnistunut: vastustajan askeleet kuuluvat selkeästi, musiikki sopii tunnelmaan ja äänimaisema pitää pelaajan valppaana.

Yhteenveto

on erinomainen peli ja todennäköisesti yksi parhaista räiskintäpeleistä, joita on julkaistu viime vuosina. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille räiskintäpelien ystäville, varsinkin niille, jotka pitävät Call of Duty -peleistä. XDefiant on varmasti samalla tasolla niiden kanssa vaikka onkin enemmän arcade tyyppinen.

Huomioitavaa

Arvostelussa mainitaan, että pelissä on todennäköisesti piilotettu taitoon perustuva pelaajien hakujärjestelmä (HSBMM), joka johtaa usein ”tryhard”-pelaajien kohtaamiseen. Tämä ominaisuus ei välttämättä ole pelissä ja on vain arvostelijan oma huomio.

Arvostelu: Samuli Annala

Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat Kommentit pois päältä artikkelissa Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat

oli yksi vuoden 2026 odotetuimmista roolipeleistä, mutta julkaisun jälkeen huomio kääntyi nopeasti teknisiin ongelmiin. Nyt kehittäjä on julkaissut ison päivityksen, joka parantaa erityisesti konsoliversioiden pelattavuutta, ainakin hieman.

Päivityksen jälkeen -versio tuntuu selvästi sulavammalta. Ohjaus reagoi nopeammin, taistelu toimii paremmin ja valikoissa liikkuminen ei enää töki samalla tavalla. Täydellisestä kokemuksesta ollaan silti kaukana, sillä hahmon liike tuntuu edelleen raskaalta, nyt tosin enemmän tarkoitukselliselta kuin bugilta.

-puolella peli tarjoaa kolme eri tilaa, Performance (1080p/60 fps), Balanced (1440p/40 fps) ja Quality (4K/30 fps). Käytännössä valinta on kompromissi. Korkea ruudunpäivitys tuo mukanaan häiritsevää objektien “pop-in”-ilmiötä, kun taas paras kuvanlaatu lukitsee pelin 30 ruutuun sekunnissa, mikä ei ole ideaalista toimintapainotteisessa pelissä.

Yksi keskeinen pelastava tekijä on VRR-tuki, joka poistaa ruudun repeilyä ja tekee kokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän. Silti tekniset puutteet, kuten ympäristön myöhäinen latautuminen ja paikoin kömpelö grafiikka (erityisesti hiukset ja parrat), rikkovat immersiota molemmilla konsoleilla.

Kokonaisuus jättää hieman ristiriitaisen maun. Crimson Desert näyttää ajoittain upealta, mutta yhtä usein muistuttaa keskeneräisyydestään. Lisää päivityksiä on luvassa, joten tilanne voi parantua nopeasti, mutta ainakin toistaiseksi tehokas pysyy pelin parhaana pelipaikkana.

Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North” Kommentit pois päältä artikkelissa Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North”

Haikea alku harmaassa maailmassa

on Kyle Banksin kehittämä ja Mooneye Studiosin julkaisema indie-seikkailu :lle, joka ei yritä huutaa huomiota, se kuiskaa sinulle ja juuri siksi se jääkin mieleen. Pelissä astut collien tassuihin ja kuljet omistajan rinnalla halki syrjäisten saarten, jossa maailma on menettänyt värinsä. Tehtävänä ei ole vain palauttaa värit ympäristöön, vaan myös auttaa omistajaasi käsittelemään menetystä ja sanomaan hyvästit.

Ensiaskeleet, jotka tuntuvat sydämessä asti

Ensikosketus peliin on rauhallinen, lähes haikea. Maailma jossa olet on aluksi harmaa ja hiljainen, mutta jokainen pieni edistysaskel tuo siihen väriä, kirjaimellisesti. Tämä visuaalinen muutos toimii voimakkaana vertauskuvana tarinalle. Pelaaminen ei tunnu bugiselta, vaan kokemus on hiottu ja tarkoituksellisen pelkistetty. Peli on kuin meditatiiviseksi matka, joka imaisee mukaansa hitaasti mutta varmasti.

Kontrollit toimivat pääosin hyvin, erityisesti näppäimistöllä ja hiirellä pelattuna. Mukana on myös ohjain tuki, mutta kaikki ratkaisut eivät tunnu yhtä sulavilta. Esimerkiksi hyppääminen voi tuntua jäykältä ja kanootilla liikkuminen vaatii ajoittain turhankin tarkkaa ajoitusta, tosin tätä voi helpottaa asetuksista.

Muistojen ja luopumisen kaunis matka

Pelin ytimessä on tarina surusta, menetyksestä ja muistamisesta. Omistajasi on menettänyt äitinsä, ja sinä koirana kuljet hänen rinnallaan yhteisellä muistelumatkalla. Matkan varrella ratkaistaan pieniä pulmia, kerätään virvatulia kuntoa kasvattamaan (auttaa juoksemaan kauemmin), nuotteja kadonneen laulun palauttamiseksi sekä pysähdytään ihailemaan maisemia erityisillä istumapaikoilla. Samalla autetaan pulassa olevia eläimiä ja löydetään piilotettuja polkuja. Juuri nämä pienet hetket, hiljaiset pysähdykset ja maiseman äärelle jääminen tekevät tästä pelistä erityisen koskettavan.

Hiljaisuus, joka puhuu enemmän kuin sanat

Visuaalisesti Farewell North on lumoava. Pelin mustavalkoinen maailma herää eloon väri kerrallaan, mikä tekee jokaisesta onnistumisesta konkreettisen ja palkitsevan. Tyyli ei tavoittele realismia, vaan tunnetta ja siinä se onnistuu erinomaisesti. Äänimaailma tukee tätä hienovaraisesti. Musiikki ei ole jatkuvasti läsnä, vaan astuu esiin juuri oikeilla hetkillä. Hiljaisuuskin on osa kerrontaa ja usein se kertoo enemmän kuin yksikään sävel.

Farewell North:illa on kyky käsitellä raskasta teemaa kevyellä mutta kunnioittavalla otteella. Se ei pakota itkemään, mutta antaa siihen tilaa. Vaikka hahmot ovat ilmeiltään pelkistettyjä, tunnetila välittyy äänensävyn, ympäristön ja tilanteiden kautta yllättävän vahvasti.

Yhteenveto:

Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.

9 / 10
Hyvää: + Koskettava ja kauniisti kerrottu tarina. + Visuaalinen tyyli tukee tunnetta erinomaisesti. + Tunnelmallinen ja harkittu äänimaailma. Huonoa: - Jäykät kontrollit erityisesti hypyissä. - Hahmojen eleettömät kasvot. Yhteenveto: Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.