Teknologia

Heräsinkö vuoteen 1982? Commodore 64 tekee paluun ja Sinclairin suku esittelee käsikonsolin Kommentit pois päältä artikkelissa Heräsinkö vuoteen 1982? Commodore 64 tekee paluun ja Sinclairin suku esittelee käsikonsolin

Jos olet joskus kuullut lauseen ”Commodore 64 oli paras tietokone ikinä”, nyt on aika testata muistoja käytännössä. Legendaarinen kotimikro tekee nimittäin paluun ja ei, tämä ei ole vain joku pikkuruinen retroboksi. Uusi on täysiverinen kone, joka lupaa täydellisen yhteensopivuuden yli 10 000 alkuperäisen pelin ja lisälaitteen kanssa. Hintalappu? Noin 275 euroa (tai reilut 450 euroa, jos haluat näyttävän läpinäkyvän erikoisversion).

Laitteessa on samaa sielua kuin 80-luvun alkuperäisessä, mutta nykypäivän mukavuuksilla. Takaa löytyy yhä RF-liitäntä ja paikka kasettiasemalle (nostalgiaa, anyone?), mutta myös HDMI, USB ja Ethernet. Sisällä sykkii FPGA-piiri, joka jäljittelee alkuperäistä rautaa lähes täydellisesti. Eli jos haluat pelata kuin ennen, mutta ilman kasettien loputtomia latausääniä, tämä on sinun koneesi.

Mutta siinä ei kaikki. Brittiläinen -nimi tekee myös yllätyspaluun, tosin hieman eri tavalla. Clive Sinclairin veljenpoika Grant Sinclair on kehittänyt Gamercard-käsikonsolin, joka perustuu Raspberry Pi:hin ja maksaa noin 170 euroa. Se on pieni, vain 4-tuumaisella näytöllä varustettu laite, joka tarjoaa sekä emulointia että uusia indie-pelejä PICO-8-ekosysteemissä. Ja kyllä, mukana tulee myös klassinen Saboteur-trilogia.

Toisin sanoen, jos , ja Switch tuntuvat liian modernilta, vuosi 1982 kutsuu, mutta tällä kertaa HDMI:llä.

PlayStation 6: Tekoäly lupaa viedä pelit uudelle tasolle Kommentit pois päältä artikkelissa PlayStation 6: Tekoäly lupaa viedä pelit uudelle tasolle

Sony

ei ole vielä paljastanut :ta, mutta tulevaisuus näyttää selvältä: tekoäly tulee olemaan pelikonsoleiden sydän. -mallissa nähty tekoälypohjainen kuvanparannus on vasta alkua, ja seuraavassa sukupolvessa aiotaan hyödyntää entistä kehittyneempiä tekoälytekniikoita, kuten älykästä kuvan skaalausta ja kehysten generointia.

GPU-valmistajat Nvidia ja ovat siirtymässä aiempaa enemmän softan puolelle, koska raudan tehojen kasvattaminen käy yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi Nvidian uusin RTX 5090 -näytönohjain kuluttaa jopa 580 wattia, mutta pelisuoritus kasvaa vain 10–25 prosenttia edelliseen verrattuna. Siksi peleissä aiotaan käyttää tekoälyä luomaan lisää kuvia ja parantamaan grafiikoita ilman, että raudan tarvitsee tehdä koko työtä.

Sony ja AMD ovat kehittäneet yhdessä uuden tekoälyalgoritmin, joka tekee pelien grafiikoista tarkempia ja kauniimpia. Tämä uusi teknologia saattaa löytyä RDNA 5 -arkkitehtuurista, joka todennäköisesti pyörittää tulevaa PlayStationia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana on, että teknologia tukee myös vaikkapa :n kaltaisia tekoälysovelluksia, jos pelinkehittäjät niin haluavat.

Tekoälykehysten generointi on tuore ja kiistelty ominaisuus, jossa kone luo uusia kuvia peräkkäisten kuvien väliin sujuvamman pelikokemuksen saamiseksi. Se voi kuitenkin tuoda viivettä ja epätarkkuutta, joten ominaisuus tuskin tulee olemaan pakollinen, pelaajille jää valinnanvapaus.

Vaikka konsolien AI-ominaisuudet voivat herättää kysymyksiä, ne lupaavat mullistaa pelien ulkonäön ja sujuvuuden. Jäämme odottamaan, milloin ja miten tämä tekoälybile alkaa PlayStationin seuraavassa sukupolvessa.

Switch 2:n näyttö on hidas kuin etana ja se ärsyttää pelaajia Kommentit pois päältä artikkelissa Switch 2:n näyttö on hidas kuin etana ja se ärsyttää pelaajia

2 on myynyt hurjasti, mutta yksi asia siinä tökkii pahemman kerran: näyttö. Uuden laitteen 7,9-tuumainen LCD-näyttö on itsenäisten testien mukaan kerrassaan surkea reagoimaan liikkeeseen. Pikselit vaihtavat väriä niin hitaasti, että kuva näyttää helposti suttuiselta ja haamukuvia täynnä olevalta.

Testien mukaan Switch 2:n näyttö reagoi keskimäärin 33 millisekunnin viiveellä, kun taas peruspelinäytöt liikkuvat 5–6 millisekunnin haarukassa. OLED-paneelit? Ne hoitavat saman alle puolessa millisekunnissa, eli sata kertaa nopeammin. Vielä nolommaksi tilanne muuttuu, kun käy ilmi, että alkuperäisen Switchin vuodelta 2017 näyttö oli nopeampi.

Syy hitaan kuvan taustalla saattaa olla yksinkertainen: ei näytä käyttävän lainkaan ns. overdrive-tekniikkaa, jolla LCD-pikseleitä saadaan liikkumaan nopeammin ilman näkyviä virheitä. Overdrive vie enemmän virtaa, ja Switch 2:n pieni, alle 20 Wh:n akku ei anna siihen juuri varaa.

Hyvä uutinen on, että kyseessä voi olla ohjelmistopohjainen puute ja ehkä tulevassa päivityksessä nähdään parannuksia. Tai sitten Nintendo tekee kuten edellisellä kierroksella: julkaisee myöhemmin OLED-version, jossa näyttö on vihdoin tilanteen tasalla.

Siihen asti herkemmät pelaajat voivat kokea, että nopeat pelit Switch 2:lla näyttävät enemmän vesivärimaalaukselta kuin sujuvalta toiminnalta.