Arvostelut, Pelit

Hiomattomuus pilaa lupaavan oloisen konseptin – arvostelussa Elex 2 Kommentit pois päältä artikkelissa Hiomattomuus pilaa lupaavan oloisen konseptin – arvostelussa Elex 2

Elex 2 (PC)

5.2 / 10
Hyvää Suuri mielenkiintoinen maailma, rakettirepulla liitely, kiehtova idea, kerättäviä asioita löytyy paljon. Huonoa Hyviä ideoita ei ole hiottu loppuun, selkeän tutoriaalin puuttuminen, huonot mekaniikat. Elex 2 ei ole nykyisen hintalappunsa väärti miltään osin.

Saksalainen pelinkehittäjä sekä julkaisija THQ Nordic ovat julkaisseet juuri uusimman avoimen maailman roolipelinsä , joka on jatkoa vuoden 2017 pelisarjan ensimmäiselle osalle. Elex-sarjan pelit vievät pelaajan maailmanlopun jälkeiseen Magalanin tieteisfantsiamaailmaa, jota tällä kertaa voikin tutkia täysin uudenlaisella vapaudella rakettireppua käyttäen. Pelin eeppiseksikin mainitussa tarinassa voi edetä haluamallaan tavallaan, joten kaikki valinnat vaikuttaa lopulta kaikkeen.

Ensimmäisen Elexin tapahtumista on kulunut jo useita vuosia, kun Jax kukisti Hybridin. Nyt taivaalta on kuitenkin saapumassa täysin uusi uhka, joka lopulta vapauttaa pimeän Elexin vaaralliset voimat ja asettaa koko planeetan elämän vaaraan. Magalanin rauhan puolustamiseksi ja taatakseen perheensä turvallisuuden Jaxin on yhdistettävä ryhmittymä hyökkääjiä vastaan sekä löydettävä poikansa Dex, josta hän ajautui eroon.

Lähtökohdiltaan peli antaa itsestään hyvän ensivaikutelman eeppisen soundtrackin turvaamana. Ja mikäs siinä, pelin idea ja juoni kieltämättä herättävät kiinnostusta. Elex 2:sen laaja maailma avautuu välittömästi, ja sitä pääseekin tutkimaan mielensä mukaan apunaan edellä mainittu rakettireppu. Visuaalisesti peliympäristö jää kuitenkin ns.suurempien esikuviensa varjoon, joista takuulla Piranha Bytes vaikutteitaan yrittääkin ammentaa. Pelin ”cutscenet” ovat tönkköjä ja tylsästi toteutettuja. Ne kuitenkin kuljettavat sujuvasti pelin tarinaa eteenpäin, joten täysin skipattavia kokonaisuuksia ne eivät kuitenkaan ole. Magalanin planeetan maailman muiden hahmojen kanssakäymäsi vuorovaikutukset muistetaan ja se voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, liittyykö joku ryhmääsi tai poistuuko siitä. Maailmassa on paljon kerättävää materiaalia, joiden avulla pääsee päivittämään ja hankkimaan mm. uusia aseita, joka tekee taistelemisesta mielenkiintoisempaa ja helpompaa.

Elex 2:sen mekaniikat vaatisivat hiontaa, sillä niiden huonot toteutukset syövät pelifiilistä huomattavasti. Etenkin taistelumekaniikat ovat todella sekavan oloiset, joten pelin taistelut päättyvätkin usein täysin aivottomaan ohjaimen rämpyttelyyn, jonka jälkeen pelaaja miettiikin ”Mitenhän minä tämän(kin) juuri onnistuin tekemään?”. Taistelua Elexin maailmasta löytyykin runsaasti, joten on suuri sääli ettei pelistudio ole pystynyt tämän parempaan suoritukseen kyseisenkään osion kohdalla.

Esittelyltään Elex 2 vaikuttaa mahtipontiselta ja toimivalta idealta. Kunnianhimoisuutta (tai aikaa?) Piranha Bytesin studiolla ei kuitenkaan tunnu olevan ja siksi hyvät ideat on sössitty hätäisellä ja loppuunhiomattomalla toteutuksella. Kiehtovan oloinen pelimaailma ja konpsepti eivät pelkästään kuitenkaan tule vakuuttamaan pelikansaa puolelleen. Eikä varsinkaan, kun pelin hintalappuna on lähes samanmoinen summa kuin hyllyssä tällä hetkellä makaavilla suurten massojen priimaluokan teoksilla. Kun Elex 2 joku kaunis päivä kuitenkin löytyy ”ale-korista” sopivaan hintaan, voisi sitä suositella rauhallisesta, tarinaan keskittyvästä fiktiivisestä kokemuksesta pitävälle pelaajalle. Nykyisellä hinta-laatusuhteeltaan Elex 2 jäänee kuitenkin allekirjoittaneilta pölyttymään kaupan hyllylle.

Arvostelu ja teksti: Sytyke / Digiosaamisella työelämään -hanke

Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä Kommentit pois päältä artikkelissa Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä

Peliyhtiö tunnetaan monista klassikoistaan, mutta kulissien takana yksi sen keskeisistä hahmoista teki aikoinaan yllättävän päätöksen. Yhtiön perustaja vetäytyi aktiivisesta pelinkehityksestä -pelin jälkeen, eikä syynä ollut väsymys tai kiinnostuksen puute, vaan päinvastoin työympäristön dynamiikka.

Portal 2:n pääsuunnittelijana toiminut Josh Weier kertoo, että Newell halusi aidosti olla osa tiimiä ja ideoida yhdessä muiden kanssa. Ongelmana oli kuitenkin hänen asemansa ja harva uskalsi olla eri mieltä. Kun pomo ehdotti jotain, vastaus oli usein myöntävä nyökkäys, vaikka tarkoitus olisi ollut käydä avointa ja luovaa keskustelua.

Tilanne johti siihen, että Newell koki yhteistyön vaikeaksi. Hän ei halunnut ympärilleen “kyllä-ihmisiä”, vaan tiimin, joka haastaisi ajatuksia ja kehittäisi niitä eteenpäin. Kun tämä ei toteutunut, hän päätti ottaa etäisyyttä suoraan kehitystyöhön ja siirtyä enemmän taustalle.

Ajoitus osui aikaan, jolloin Valve oli huipulla. oli jo vakiinnuttanut asemansa klassikkona, ja kasvoi nopeasti -pelaamisen jättiläiseksi. Juuri tällainen menestys saattoi kuitenkin tehdä Newellin haastamisesta entistä vaikeampaa.

Nykyään Newellin rooli onkin enemmän valvova ja ohjaava kuin suoraan kehitykseen osallistuva. Tarina toimii muistutuksena siitä, että luovassakin työssä liiallinen arvovalta voi kääntyä itseään vastaan ja joskus parhaat ideat syntyvät nimenomaan eriävistä mielipiteistä.

Tombwater: Kun Dark Souls kohtaa villin lännen kauhun Kommentit pois päältä artikkelissa Tombwater: Kun Dark Souls kohtaa villin lännen kauhun

Jos olet joskus miettinyt, miltä näyttäisi länkkäriteemalla ja pikseligrafiikalla, vastaus on nyt täällä. Kehittäjäkaksikko ja julkaisija ovat julkaisseet uuden pelinsä Tombwaterin, joka yhdistää armottoman soulslike-haasteen mystiseen villiin länteen.

Pelaaja astuu yksinäisen revolverisankarin saappaisiin ja saapuu rapistuvaan Tombwaterin kaupunkiin etsimään kadonnutta ystäväänsä, sheriffi Elliott Flintwoodia. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkää pölyä ja hiljaisuutta, vaan karmivia, eldritch-henkisiä kauhuja, jotka uhkaavat sekä henkeä että mielenterveyttä.

Sisältöä Tombwaterissa riittää, sillä luvassa on peräti 95 vihollistyyppiä, 25 pomovastusta ja 16 erilaista aluetta. Pelin läpäisyyn saa uppoamaan arviolta 20–25 tuntia, eikä matka todellakaan ole sieltä helpoimmasta päästä. Kartta- ja tehtäväloki helpottavat suunnistamista, kun taas erilaisten tonicien ja räjähteiden valmistus tuo kaivattua etua taisteluihin.

Pelin taustalla ovat kehittäjät Max Mraz ja Jake Wagner, joista Mraz tunnetaan aiemmin esimerkiksi pelistä sekä -henkisestä demake-projektista . Itse asiassa Yarntown toimii eräänlaisena Tombwaterin esiasteena ja sen voi edelleen pelata ilmaiseksi.

on nyt saatavilla :lle -palvelussa. Jos synkkä tunnelma, haastavat pomotaistelut ja länkkäritwistillä höystetty kauhu kuulostavat houkuttelevalta, tässä voi olla seuraava pelipakkomielteesi.