Harvoin tulee vastaan peliä, joka tuntuu aidosti tuoreelta tutussa genressä. Holstin on yksi niistä – pikselitaiteella toteutettu selviytymiskauhupeli, joka yhdistää karmivan tunnelman, teknisen nerokkuuden ja kiehtovan puolalaisen ympäristön.
Pelin visuaalinen tyyli on ensimmäinen asia, joka lyö ällikällä. Näennäisen yksinkertainen ylhäältä päin kuvattu pikseligrafiikka muuttuu kolmiulotteiseksi silmänräpäyksessä, kun kameraa pyöräyttää eri kulmiin. Nämä näkymät eivät ole vain näyttäviä – ne ovat oleellinen osa pelin pulmanratkontaa. Pelaajan täytyy kirjaimellisesti tarkastella ympäristöä eri kulmista löytääkseen reittejä ja vihjeitä.
Kauhuelementit ovat vahvasti läsnä. Keltainen, elävä ”Plasmodium”-lima leviää kaupungissa, ja sen seassa piilevät mutatoituneet ihmiset, jotka vaativat joko tarkkoja laukauksia tai pakoa. Tunnelma on jatkuvasti painostava, ja vaikka taistelu vaatii taitoa, peli ei sorru epäreiluuteen.
Pelin arvoitukset vievät ajatukset klassisiin seikkailupeleihin – mutta ilman turhaa monimutkaisuutta tai järjettömiä tehtäviä. Ratkaisut tuntuvat luontevilta, ja pelaaja saa vapauden lähestyä ongelmia omassa tahdissaan.
Sijoittaminen 1990-luvun Puolaan tekee Holstinista erityisen. Peliä ei ole käännetty englanniksi – ääninäyttely on pelkästään puolaksi – mikä tuo uskottavuutta ja lisää vierauden tunnetta. Vanhat puhelinkopit toimivat tallennuspisteinä, ja internetin puuttuminen tuo peliin realistista haastetta.
Kaiken kaikkiaan Holstin vaikuttaa ainutlaatuiselta teokselta, jolla on potentiaalia nousta selviytymiskauhun moderniksi klassikoksi. Tätä peliä kannattaa seurata tarkasti – se ei päästä helpolla, mutta palkitsee rohkean pelaajan runsaasti.
