
Little Nightmares 3 jatkaa sarjan synkkää ja sadunomaista perintöä, joka on lumonnut pelaajia jo vuosia. Tällä kertaa ohjaimissa ei ole sarjan alkuperäinen Tarsier Studios, vaan kauhun mestareina tunnettu Supermassive Games ja sen kyllä huomaa. Uusi osa näyttää upealta, mutta samalla tuntuu kuin joku olisi laittanut painajaisessa valot päälle. Tunnelma on tallella, mutta jännityksen sähkö on hiukan laimentunut.
Peli sukeltaa jälleen painajaismaiseen maailmaan, jossa lapsen hauraus ja pimeyden voimat käyvät jatkuvaa kamppailua. Pelin pääosassa seikkailevat kaksi pientä hahmoa, Low ja Alone, jotka yrittävät paeta surrealistisesta maailmasta nimeltä The Spiral, joka on täynnä vinksahtaneita ympäristöjä, salaperäisiä olentoja ja hiljaisia tarinoita epätoivosta.

Matka kulkee läpi synkkien, vinksahtaneiden ympäristöjen, joissa kaikki tuntuu olevan vinossa, seinät, huonekalut ja jopa todellisuuden säännöt. Peli näyttää upealta: valaistus ja äänimaailma rakentavat yhtä aikaa kauniin ja kammottavan kokonaisuuden, joka saa jokaisen nurkan tuntumaan elävältä (tai ainakin siltä, että se haluaa napata sinut).
Ensivaikutelma vaikuttaa jo siis lupaavalta, peli näyttää upealta ja tunnelma on kohdillaan.
Tällä kertaa peli panostaa erityisesti yhteistyöhön. Toista hahmoa ohjaa joko tekoäly tai oikea pelaaja, mikä tuo mukavaa vaihtelua sarjan perinteiseen yksinäiseen hiipimiseen. Vaikka Little Nightmares 3 tarjoaa mahdollisuuden pelata ystävän kanssa Friend Pass -toiminnon kautta (vain toisen tarvitessa pelin), sen verkkoyhteydet takkuavat pahasti. Monilla pelaajilla pelaajilla yhdistäminen on ollut turhauttavaa jatkuvien yhteys ongelmien takia, joihin ei ole löytynyt ratkaisuja. Yksin pelatessa tekoälyn ohjaama hahmo on liian tietoinen pelin tapahtumista ja se iski oiekin pahasti pakoon juostavissa kohdissa esiin, kun tekoäly kanssa pelaajasi ottaa varaslöhdön ennenkuin itse kerkeät tajuta, että tässä tuleekin jahtauskohta. Sama pätee piilottelu tilanteisiin eli tekoäly toverisi menee piiloihin ja jää kyykkimään ennen kun tilanne on edes alkanut, joten itse ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään ja voit vain katsoa mitä tekoäly toverisi tekee.
Kun yhteys pätkii ja peli jumittaa, kauhu vaihtuu ärsytykseen – ehkä sekin on eräänlaista psykologista pelisuunnittelua.

Ohjattavuus PlayStation 5:llä on pääosin sulavaa, mutta pikkutarkat liikkeet, kuten esineisiin tarttuminen – voivat olla turhauttavia. Kameran kääntely nopeutta täytyi säätää heti alkuun, jotta pelaaminen ei tuntuisi tahmealta. Graafisesti peli on erinomainen: valaistus, varjot ja groteskit ympäristöt tukevat täydellisesti sarjan ahdistavaa estetiikkaa. Myös äänimaailma on vahva, ympäristön kolahdukset ja vihollisten äänet onnistuvat nostamaan pulssia, vaikka musiikki jääkin hieman mitäänsanomattomaksi.
Kokonaisuutena Little Nightmares 3 on kaunis, painostava ja visuaalisesti taidokas, mutta sen kauhu jää yllättävän pintapuoliseksi. Pelin 5–7 tunnin pituus ja noin 40 euron hinta tuntuvat kovilta, kun uudelleenpeluuarvo on lähes olematon. Ainoat todelliset pelon hetket syntyvät vihollisten karmivista äänistä ja tiukoista pakojaksoista, joita kuitenkin toistetaan hieman liikaa.
Little Nightmares 3 on kuin taideteos, jota tekee mieli ihailla, mutta ei välttämättä kokea kahdesti. Se sopii sarjan faneille ja niille, jotka arvostavat synkkää tunnelmaa ja visuaalista ilotulitusta, mutta todellista painajaista siitä ei valitettavasti synny.
Arvostelu: Mallu Millie & Nova Kallio





