Teknologia

Kiinan mukaan Yhdysvaltain mahdollinen TikTok-kielto on kiusaamista Kommentit pois päältä artikkelissa Kiinan mukaan Yhdysvaltain mahdollinen TikTok-kielto on kiusaamista

on tulkinnut Yhdysvaltain mahdollisen kiellon kiusaamiseksi, joka todennäköisesti kostautuisi Amerikalle jossain vaiheessa.

Kommentti annettiin Kiinan ulkoministeriön taholta keskiviikkona, muutama tunti ennen Yhdysvaltain edustajainhuoneen äänestystä laista, joka pakottaisi TikTokin kiinalaisen omistajan, ByteDancen, myymään heidän suositun sovelluksensa amerikkalaiselle yritykselle. Wang Wenbin, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja, sanoi :lle, että vaikkei ole löytänyt todisteita TikTokin aiheuttamasta kansallisesta turvallisuusuhasta, se selkeästi jatkaa yhä TikTokin vainoamista. Wang myös moitti Yhdysvaltoja siitä, etteivät he kykene kilpailemaan reilusti, ja väitti tällaisen toiminnan mm. häiritsevän markkinoita sekä heikentävän sijoittajien luottamusta.

Yhdysvaltain viranomaiset ja lainsäätäjät ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että Kiinan hallitus voisi halutessaan pakottaa TikTokin emoyhtiön ByteDancen luovuttamaan Yhdysvaltain käyttäjiltä keräämiä tietoja itselleen.

Edustajainhuoneen äänestys jatkuu nyt pikavauhtisääntöjen mukaisesti, jotka vaativat kahden kolmasosan enemmistön hyväksyntää – mikä näyttää todennäköiseltä laajan kannatuksen vuoksi. Lakiesitys siirtyy sen jälkeen senaattiin, missä sen kohtalo on epävarmempi.

Lähde: CNN

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus Kommentit pois päältä artikkelissa Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.