Kotimainen hatunnosto LucasArtsin klassisille point & click -seikkailuille – arvostelussa Dreams in the Witch House Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimainen hatunnosto LucasArtsin klassisille point & click -seikkailuille – arvostelussa Dreams in the Witch House

Dreams In The Witch House (PC)

8 / 10
Hyvää Estetiikka. Vapaa eteneminen. Onnistunut hatunnosto klassisille LucasArtsin point & click -seikkailuille Huonoa Puuduttavat rutiinit. Voisi olla laajempi.

Mikäli kauhu ja okkultin katkuiset mysteerit kiinnostaa, saattaa H.P. Lovecraft olla tuttu nimi. Oli hänen mustaksi kullaksi vuosisadan mittaan muuttuneista tarinoista ja mythoksesta mitä mieltä tahansa, ovat ne jättäneet jälkensä kauhistelukulttuurin tuottajiin laidasta laitaan, aina kirjallisuudesta elokuviin ja peleihin. Ilmeisen kiinnostuneelta vaikuttaa myös Antti Laakso, joka tutustui seitsemisen vuotta sitten ohjelmaan Adventure Game Studio, harrastelun myötä hiljalleen upottautui sen syövereihin, perusti Atom Brain Gamesin ja on nyt taikonut ihmeteltäväksi Unet noitatalossa-novelliin perustuvan pelin Dreams in the Witch House

On maaliskuu 1929 ja tapahtumapaikkana Miskatonicjoen etelärannalla sijaitseva Arkhamin kaupunki. Päähenkilönä ja pelihahmona toimii okkulttiteoreeman kirjoittamisesta haaveileva Walter Gilman, joka on juuri aloittamassa matematiikan- ja folkloristiikan opinnot Miskatonicin yliopistossa. Heti alkajaisiksi vuokrakämpästä löytyy rotankolo ja korviin kantautuu huhuja, miten samaisessa ullakkohuoneessa vanha noita kummittelee ja entinen asukas on kadonnut jäljettömiin. Öisin seinän takaa kuuluu ilmeisesti rottien aiheuttamaa melua, mikä haittaa nukkumista ja mielenterveyttä. Ei aikaakaan, kun painajaiset rupeavat vaivaamaan ja ainakin selviytymiskamppailusta tulee todellista.

Ensivilkaisulla peli palauttaa varmasti monia klikkailuveteraaneja ajassa taakse päin, sillä selkeät ja huolitellut pikseligrafiikat ja käyttöliittymä ovat kuin suoraan LucasArtsin klassisesta point & click -seikkailuista. Sieltä ja täältä löytyykin enemmän tai vähemmän suoria referenssejä asiaan liittyen. Yhdistelmä harmaata arkea ja hillittyjä värivalintoja vangitsevat hyvin 1920-luvun meiningin, kun taas vibrantit väritykset korostavat väistämätöntä mystiikkaa. Animaatiot tuovat elämää maisemiin, hahmoihin ja tapahtumiin pysytellen tiukasti tyylissä kiinni. Musiikkina löytyy FM-synteettiseltä vaikuttavaa versiointia Troy Sterling Niesin säveltämistä, Lovecraft-elokuvistakin löytyvistä orkestraaleista. Yleisestä äänimaailmasta on pidetty huolta ja kaikenlaiset asiat sateen ropinasta, takkatulen loimusta askelmiin ja kuppilan radiopauhaukseen maalaa tunnelmaa sopivaksi. Esteettisesti kaikki on siis kunnossa, mikäli moniulotteinen throwback maistuu.

Uutta peliä aloittaessa avautuu esille kolme vaikeusastetta helposta vaikeaan. Nämä vaikuttavat pelin survival-elementteihin. Valinnasta riippumattoman point & click -pulmanratkonnan ja inventaariotetriksen lisäksi on siis pidettävä huolta siitä, että Walter pysyy terveenä ja hengissä läpi kylmän ja sateisen Arkhamin kevään. Opiskelijabudjetti on niukka ja kulujen hallinnassa on hommansa. Tiedossa on stressiä ja hankalia valintoja. Mikäli itsevarmuutta kuitenkin löytyy, on tarjolla myös ironman-mode, mikä vähentää manuaalitallennuksien määrän rajattomasta yhteen. Peli kuitenkin tallentuu automaattisesti joka päivä Walterin ollessa ensi kertaa huoneessaan.

Gameplay loop keskittyy Walterin hengissä pitämiseen ja tiedon leveloimiseen. Selviytymisen osa-alueista löytyy mittarit nälälle, väsymykselle, sairastelulle, kylmyydelle, kosteudelle ja haavereille. Näiden muuttuessa ja erikseen vaihtelee myös 0-10 numeroidut hiparit ja mielenterveys. Tekemisistä riippuen kaikki vaikuttaa melko loogisesti kaikkeen. Pitääkseen Walterin pystyssä kannattaa kuitenkin mittarit keskittää nollille ja arvosanat mahdollisimman lähellä kymppiä. Numeroituna on myös staattiseksi leveloituvat arvot matematiikasta ja rajatiedosta. Koulumenestystä edustaa kokeita boostaava kerroin, joka resetoituu uuden kurssin tieltä. Rahaa saa mm. viikoittain tädiltä kirjeitse, tekemällä hanttihommia, menestymällä kokeissa, julkaisemalla teoreemaa tai myymällä omituista tavaraa koululle.

Kaikki tekeminen vie jonkin verran aikaa päivästä, nälkä tulee ja nukkuakin pitäisi. Walterin viisastuessa ja päivien edetessä alkavat tapahtumat ja mahdollisuudet kuitenkin avautumaan. Mikäli kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja kykenee suunnittelemaan kuvioita, saa asiat taatusti rullaamaan sutjakkaasti. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi yllättävä sadepäivä tai valvominen pilaa suunnitelmat ja joutuu miettimään kuviot uusiksi tai ottamaan riskejä. Vilustuminen johtaa aikaa vievään lepäämiseen, jos siitä ylipäätään mitään tulee. Yöllisillä kaduilla taas voi tulla ryöstetyksi ja mukiloiduksi. Erilaisia variantteja on moneen junaan eikä aina voi olla ihan varma, mitä huominen tuo tullessaan.

Vaikka tarinan pohjana toimii Lovecraftin novelli, pelin tapahtumat eivät tiukasti sen ehdoilla kulje. Pelaaja saa itse päättää keskittyykö varsinaiseen koulunkäyntiin, omituisten tapahtumien tutkimiseen vai okkulttiteoreeman kirjoittamiseen ja tarina kehittyy sen mukaan. Tietysti kaiken voi tehdä kerralla, mutta yksinkertaista se ei tule olemaan. Kokeisiin on etsittävä lähdemateriaali, luettava ja valittava koepäivänä oikeat vastaukset itse. Okkultismia tutkiessa ja omituisuuksien lisääntyessä mielenterveys ottaa takapakkia ja Walteria rupeaa kiinnostamaan nopein uloskäynti. Joskus asioita tuppaa oppimaan kantapään kautta ja save scummaus saattaa hyvinkin houkuttaa testaamaan voisiko kaikki olla toisin. Pelille löytyykin useampi loppuratkaisu ja Walterin tekemisten ympärille rakentuva epilogi.

Keskeinen pelialue on aika rajallinen ja onkin helppoa kyseenalaistaa, missä on point & click -genrelle tyypillinen ”seikkailu”-puoli. Kaupungin kartalla seikkailtavaksi löytyy lähinnä koti, koulu, kauppakatu ja puisto, jotka tulee rutiinien yhteydessä koluttua puhki. Muitakin alueita löytyy jonkin verran, mutta niillä vierailu on aika vähäistä ja ensikertalaisellekin muutamalla käynnillä ratkaistu. Survival-elementit, sattuman kauppa ja lore auttavat kuitenkin pitämään mielenkiintoa yllä loppuun saakka. Mikäli pelin joutuu aloittamaan uudelleen alusta, jotkin ongelmat saattavat vaatia hieman erilaisia ratkaisuja sekä esineiden sijainnit ja kaikenlaiset kuviot muuttua.

Dreams in the Witch House ei ehkä ole puhdasoppinen point & click -seikkailu tai managerointi/survival-simulaattori, mutta hybridinä se on niiden oikein hyvin toimiva summa. Peli viihdyttää muutaman kierroksen, ennen kuin muuttuu liian puuduttavaksi. Huomioon kannattaa ottaa kuitenkin se, ettei Antilla ei tunnu olevan ainakaan vielä intressejä siirtyä uuden projektin pariin, vaan aikoo jatkaa pelin kehittämistä jättäen vielä tilaa kaikenlaisille mahdollisuuksille. Tältä erää Arkhamissa tallustelua on joka tapauksessa helppo suositella ainakin Lovecraftista, klikkailuista ja psykologisesta kauhistelusta kiinnostuneille.

Dreams In The Witch House on saatavilla Steamista 16.2.2023 alkaen.

Marathon kiipesi Steam-myyntilistojen kärkeen Kommentit pois päältä artikkelissa Marathon kiipesi Steam-myyntilistojen kärkeen

Bungien uusi extraction shooter Marathon on noussut vauhdilla Steamin myydyimpien pelien listalle heti julkaisupäivän paljastuksen jälkeen. Peli ilmestyy 5. maaliskuuta, ja ennakkotilaukset avattiin keskellä yötä, mikä johti siihen, että Marathon ampaisi nopeasti listan seitsemännelle sijalle.

Marathon on tähän asti pysytellyt suljettujen betojen ja kulissien takaisten testien varassa, joten laajempi yleisö pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla käsiksi peliin ennakkotilausten muodossa. Tällä hetkellä se jää myyntilistoilla vain muutamien kovien nimien taakse, kuten Arc Raidersin, EA Sports FC:n ja Avatar: Frontiers of Pandoran, joista osa hyötyy suurista alennuksista.

Pelin hinta asettuu kohtuulliselle tasolle. Marathon maksaa noin 35 puntaa eli noin 41 euroa, tai vaihtoehtoisesti 40 dollaria eli noin 37 euroa. Tämä on selvästi maltillisempi kuin monien uusien AAA-pelien hintalappu, mikä saattaa osaltaan selittää ripeää myyntiä.

Hyvä startti on Bungielle tervetullut, sillä Marathonin kehitys on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Viime kuukausina projekti on kokenut isoja muutoksia, mukaan lukien pelisuunnittelun uudistuksia ja studion taidejohtajan lähtö. Alkuvaiheen julkiset betat saivat ristiriitaisen vastaanoton, joten pelin suuntaa hiottiin reippaasti.

Marathon seuraa Arc Raidersin jalanjäljissä aikana, jolloin extraction shooter -pelit ovat selvästi nousussa. Se, onko Bungien peli vain hetkellinen myyntilistan tähdenlento vai seuraava genrensä kestohitti, selviää pian, viimeistään maaliskuussa, kun pelaajat pääsevät todella testaamaan, kuinka hyvin laukaukset osuvat maaliinsa.

Arc Raidersin suurin päivitys ei riittänyt pysäyttämään huijareita Kommentit pois päältä artikkelissa Arc Raidersin suurin päivitys ei riittänyt pysäyttämään huijareita

Embark Studios on julkaissut Arc Raidersiin päivityksen 1.12.0, jonka tarkoituksena on kitkeä yksi pelin pahamaineisimmista bugeista. Kyseessä on Stella Montis -alueen seinien ja kartan ulkopuolelle pääsemisen mahdollistavat glitchit. Kehittäjän mukaan päivitys korjaa muun muassa esineiden ja ammusten tuplausongelmia sekä tilanteita, joissa pelaajia pystyi vahingoittamaan seinien läpi.

Stella Montis on jo entuudestaan tunnettu Arc Raidersin armottomimpana alueena, eikä huijaajien runsaus ole helpottanut sen mainetta. Kuukausien ajan pelaajat ja striimaajat ovat raportoineet kuolemista vihollisille, jotka ampuvat seinien sisältä tai piileskelevät kartan ulkopuolella. Päivityksen piti viimein puuttua juuri tähän ongelmaan.

Todellisuus iski kuitenkin nopeasti. Heti päivityksen saavuttua pelaajille Discord täyttyi kommenteista, joiden mukaan seinäglitchit elävät yhä. Useat pelaajat kertoivat kuolleensa Stella Montisissa vastustajille, jotka olivat kirjaimellisesti seinien sisällä. Yksi tiivisti tunnelman osuvasti: päivitys ei poistanut rottia – se vain houkutteli ne uusiin koloihin.

Osa turhautumisesta kumpuaa siitä, että vastaavia lupauksia on kuultu aiemminkin. Jo joulukuun päivityksen kerrottiin korjaavan Stella Montisin ulosrajautumisbugeja, mutta viikkoja myöhemmin ongelmat jatkuvat. Lisäksi seinien läpi pelaamista on raportoitu myös muilla alueilla, kuten Dam Battlegroundsissa ja Spaceportissa.

Embark on kuitenkin tehnyt selväksi, että kyseessä on pidempi prosessi. Kehittäjän mukaan kartan ulkopuolelle pääsemiseen liittyvät exploitit ovat osa laajempaa huijauksen vastaista kokonaisuutta, jota korjataan vaiheittain tulevien viikkojen aikana. Osa pelaajista onkin valmis antamaan studiolle lisäaikaa, vaikka kärsivällisyys on monella koetuksella.

Arc Raiders julkaistiin lokakuussa 2025 PC:lle, PS5:lle ja Xbox Series X|S:lle, ja sen suosio on kasvanut nopeasti. Nyt Embarkin suurin haaste ei ole uusi sisältö, vaan se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti seinät saadaan jälleen seiniksi eikä piilopaikoiksi.