Kotimainen hatunnosto LucasArtsin klassisille point & click -seikkailuille – arvostelussa Dreams in the Witch House Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimainen hatunnosto LucasArtsin klassisille point & click -seikkailuille – arvostelussa Dreams in the Witch House

Dreams In The Witch House (PC)

8 / 10
Hyvää Estetiikka. Vapaa eteneminen. Onnistunut hatunnosto klassisille LucasArtsin point & click -seikkailuille Huonoa Puuduttavat rutiinit. Voisi olla laajempi.

Mikäli kauhu ja okkultin katkuiset mysteerit kiinnostaa, saattaa H.P. Lovecraft olla tuttu nimi. Oli hänen mustaksi kullaksi vuosisadan mittaan muuttuneista tarinoista ja mythoksesta mitä mieltä tahansa, ovat ne jättäneet jälkensä kauhistelukulttuurin tuottajiin laidasta laitaan, aina kirjallisuudesta elokuviin ja peleihin. Ilmeisen kiinnostuneelta vaikuttaa myös Antti Laakso, joka tutustui seitsemisen vuotta sitten ohjelmaan Adventure Game Studio, harrastelun myötä hiljalleen upottautui sen syövereihin, perusti Atom Brain Gamesin ja on nyt taikonut ihmeteltäväksi Unet noitatalossa-novelliin perustuvan pelin Dreams in the Witch House

On maaliskuu 1929 ja tapahtumapaikkana Miskatonicjoen etelärannalla sijaitseva Arkhamin kaupunki. Päähenkilönä ja pelihahmona toimii okkulttiteoreeman kirjoittamisesta haaveileva Walter Gilman, joka on juuri aloittamassa matematiikan- ja folkloristiikan opinnot Miskatonicin yliopistossa. Heti alkajaisiksi vuokrakämpästä löytyy rotankolo ja korviin kantautuu huhuja, miten samaisessa ullakkohuoneessa vanha noita kummittelee ja entinen asukas on kadonnut jäljettömiin. Öisin seinän takaa kuuluu ilmeisesti rottien aiheuttamaa melua, mikä haittaa nukkumista ja mielenterveyttä. Ei aikaakaan, kun painajaiset rupeavat vaivaamaan ja ainakin selviytymiskamppailusta tulee todellista.

Ensivilkaisulla peli palauttaa varmasti monia klikkailuveteraaneja ajassa taakse päin, sillä selkeät ja huolitellut pikseligrafiikat ja käyttöliittymä ovat kuin suoraan LucasArtsin klassisesta point & click -seikkailuista. Sieltä ja täältä löytyykin enemmän tai vähemmän suoria referenssejä asiaan liittyen. Yhdistelmä harmaata arkea ja hillittyjä värivalintoja vangitsevat hyvin 1920-luvun meiningin, kun taas vibrantit väritykset korostavat väistämätöntä mystiikkaa. Animaatiot tuovat elämää maisemiin, hahmoihin ja tapahtumiin pysytellen tiukasti tyylissä kiinni. Musiikkina löytyy FM-synteettiseltä vaikuttavaa versiointia Troy Sterling Niesin säveltämistä, Lovecraft-elokuvistakin löytyvistä orkestraaleista. Yleisestä äänimaailmasta on pidetty huolta ja kaikenlaiset asiat sateen ropinasta, takkatulen loimusta askelmiin ja kuppilan radiopauhaukseen maalaa tunnelmaa sopivaksi. Esteettisesti kaikki on siis kunnossa, mikäli moniulotteinen throwback maistuu.

Uutta peliä aloittaessa avautuu esille kolme vaikeusastetta helposta vaikeaan. Nämä vaikuttavat pelin survival-elementteihin. Valinnasta riippumattoman point & click -pulmanratkonnan ja inventaariotetriksen lisäksi on siis pidettävä huolta siitä, että Walter pysyy terveenä ja hengissä läpi kylmän ja sateisen Arkhamin kevään. Opiskelijabudjetti on niukka ja kulujen hallinnassa on hommansa. Tiedossa on stressiä ja hankalia valintoja. Mikäli itsevarmuutta kuitenkin löytyy, on tarjolla myös ironman-mode, mikä vähentää manuaalitallennuksien määrän rajattomasta yhteen. Peli kuitenkin tallentuu automaattisesti joka päivä Walterin ollessa ensi kertaa huoneessaan.

Gameplay loop keskittyy Walterin hengissä pitämiseen ja tiedon leveloimiseen. Selviytymisen osa-alueista löytyy mittarit nälälle, väsymykselle, sairastelulle, kylmyydelle, kosteudelle ja haavereille. Näiden muuttuessa ja erikseen vaihtelee myös 0-10 numeroidut hiparit ja mielenterveys. Tekemisistä riippuen kaikki vaikuttaa melko loogisesti kaikkeen. Pitääkseen Walterin pystyssä kannattaa kuitenkin mittarit keskittää nollille ja arvosanat mahdollisimman lähellä kymppiä. Numeroituna on myös staattiseksi leveloituvat arvot matematiikasta ja rajatiedosta. Koulumenestystä edustaa kokeita boostaava kerroin, joka resetoituu uuden kurssin tieltä. Rahaa saa mm. viikoittain tädiltä kirjeitse, tekemällä hanttihommia, menestymällä kokeissa, julkaisemalla teoreemaa tai myymällä omituista tavaraa koululle.

Kaikki tekeminen vie jonkin verran aikaa päivästä, nälkä tulee ja nukkuakin pitäisi. Walterin viisastuessa ja päivien edetessä alkavat tapahtumat ja mahdollisuudet kuitenkin avautumaan. Mikäli kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja kykenee suunnittelemaan kuvioita, saa asiat taatusti rullaamaan sutjakkaasti. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi yllättävä sadepäivä tai valvominen pilaa suunnitelmat ja joutuu miettimään kuviot uusiksi tai ottamaan riskejä. Vilustuminen johtaa aikaa vievään lepäämiseen, jos siitä ylipäätään mitään tulee. Yöllisillä kaduilla taas voi tulla ryöstetyksi ja mukiloiduksi. Erilaisia variantteja on moneen junaan eikä aina voi olla ihan varma, mitä huominen tuo tullessaan.

Vaikka tarinan pohjana toimii Lovecraftin novelli, pelin tapahtumat eivät tiukasti sen ehdoilla kulje. Pelaaja saa itse päättää keskittyykö varsinaiseen koulunkäyntiin, omituisten tapahtumien tutkimiseen vai okkulttiteoreeman kirjoittamiseen ja tarina kehittyy sen mukaan. Tietysti kaiken voi tehdä kerralla, mutta yksinkertaista se ei tule olemaan. Kokeisiin on etsittävä lähdemateriaali, luettava ja valittava koepäivänä oikeat vastaukset itse. Okkultismia tutkiessa ja omituisuuksien lisääntyessä mielenterveys ottaa takapakkia ja Walteria rupeaa kiinnostamaan nopein uloskäynti. Joskus asioita tuppaa oppimaan kantapään kautta ja save scummaus saattaa hyvinkin houkuttaa testaamaan voisiko kaikki olla toisin. Pelille löytyykin useampi loppuratkaisu ja Walterin tekemisten ympärille rakentuva epilogi.

Keskeinen pelialue on aika rajallinen ja onkin helppoa kyseenalaistaa, missä on point & click -genrelle tyypillinen ”seikkailu”-puoli. Kaupungin kartalla seikkailtavaksi löytyy lähinnä koti, koulu, kauppakatu ja puisto, jotka tulee rutiinien yhteydessä koluttua puhki. Muitakin alueita löytyy jonkin verran, mutta niillä vierailu on aika vähäistä ja ensikertalaisellekin muutamalla käynnillä ratkaistu. Survival-elementit, sattuman kauppa ja lore auttavat kuitenkin pitämään mielenkiintoa yllä loppuun saakka. Mikäli pelin joutuu aloittamaan uudelleen alusta, jotkin ongelmat saattavat vaatia hieman erilaisia ratkaisuja sekä esineiden sijainnit ja kaikenlaiset kuviot muuttua.

Dreams in the Witch House ei ehkä ole puhdasoppinen point & click -seikkailu tai managerointi/survival-simulaattori, mutta hybridinä se on niiden oikein hyvin toimiva summa. Peli viihdyttää muutaman kierroksen, ennen kuin muuttuu liian puuduttavaksi. Huomioon kannattaa ottaa kuitenkin se, ettei Antilla ei tunnu olevan ainakaan vielä intressejä siirtyä uuden projektin pariin, vaan aikoo jatkaa pelin kehittämistä jättäen vielä tilaa kaikenlaisille mahdollisuuksille. Tältä erää Arkhamissa tallustelua on joka tapauksessa helppo suositella ainakin Lovecraftista, klikkailuista ja psykologisesta kauhistelusta kiinnostuneille.

on saatavilla Steamista 16.2.2023 alkaen.

Hitman-kehittäjien James Bond -peli saapuu ensi viikolla: 007 First Light sai virallisen julkaisutrailerinsa Kommentit pois päältä artikkelissa Hitman-kehittäjien James Bond -peli saapuu ensi viikolla: 007 First Light sai virallisen julkaisutrailerinsa

Salaisen agentin uusi aikakausi on alkamassa, sillä tanskalainen -peleistään tunnettu ja Amazon MGM Studios ovat julkaisseet virallisen julkaisutrailerinsa odotetulle -pelilleen. Torstaina 21.5.2026 julkaistun tiedotteen mukaan James Bondin täysin uudelleenmääriteltyyn alkuperätarinaan pureutuva toimintapeli julkaistaan jo ensi viikolla, maanantaina 27. toukokuuta.

Tarina täynnä vaaroja ja nimekkäitä näyttelijöitä

Pelin tarinassa nuori James Bond, jota esittää näyttelijä Patrick Gibson, astuu vakoilumaailman pyörteisiin herätettyään MI6:n kiinnostuksen Islannissa tapahtuneen väijytyksen jälkeen. Bond saa puolustajakseen M:n (Priyanga Burford), joka luottaa nuoren agentin kylmäpäisyyteen ja paineensietokykyyn. Tämä luottamus joutuu kuitenkin koetukselle, kun vastaan asettuu kovan linjan kouluttaja John Greenway (Lennie James), jonka tiukat säännöt törmäävät Bondin improvisoivaan tyyliin. Kadonneen 009-agentin tapaus kuljettaa pelaajan ympäri maailmaa aina Karpaateilta hämärille Alephin mustan pörssin markkinoille ja arvaamattoman Bawman (Lenny Kravitz) piilopaikkaan.

Pelin toiminta nojaa vahvasti studion Hitman-peleistä tuttuun vapauteen, jossa luovuus on keskiössä. Tehtävät voi suorittaa hiipimällä, suoralla toiminnalla tai näiden sekoituksella neljän päämekanismin avulla:

  • Vakoilu (Spycraft): Palkitsee ympäristön havainnoinnista, kuten keskustelujen salakuuntelusta ja taskuvarkauksista uusien reittien avaamiseksi.
  • Bondin vaisto (Bond’s Instinct): Auttaa harhauttamaan vihollisia, huijaamaan tiukoista tilanteista tai keskittymään tarkkuutta vaativissa taisteluissa.
  • Q-osaston vempaimet: Laajentavat taktisia mahdollisuuksia hakkeroinnista ja lukkojen leikkaamisesta hiljaisiin alasottoihin.
  • Suora toiminta: Tarjoaa nopeaa ja sulavaa lähitaistelua sekä dynaamisesti eskaloituvaa ammuskelua aina viralliseen tappolupaan (Licence to Kill) asti.

Haasteita riittää tarinan jälkeenkin

Pelin uudelleenpeluuarvoa laajentaa Tactical Simulation (TacSim) -pelitila, joka sijoittuu MI6:n salaiseen harjoituskeskukseen. Aluksi kahdella tehtävällä aukeava ja tarinan läpäisyn jälkeen kokonaan avautuva pelitila haastaa pelaajat suorittamaan tasoja uudelleen erilaisten pistemuuttujien ja pisteytysten avulla, mikä rohkaisee kokeilemaan täysin uusia lähestymistapoja tuttuihin tilanteisiin.

007 First Light julkaistaan 27. toukokuuta – ja Series X|S -konsoleille sekä :lle – ja Epic Games Store -palveluihin. 2 -versio seuraa perässä myöhemmin kesällä 2026. Pelin ennakkotilaajat saavat automaattisen ja maksuttoman päivityksen Deluxe Edition -versioon, joka oikeuttaa 24 tunnin varaslähtöön peliin sekä eksklusiivisiin asupaketteihin.

Yli 6500 pelaajaa vaatii Xboxia palaamaan yksinoikeuspeleihin Kommentit pois päältä artikkelissa Yli 6500 pelaajaa vaatii Xboxia palaamaan yksinoikeuspeleihin

avasi uuden Xbox Player Voice -palautepalvelun tarkoituksenaan kuunnella pelaajien toiveita ja parantaa suhdetta faneihin. Vastaukset olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin hienovaraisia. Yli 6500 ääntä kerännyt suosituin viesti vaatii yhtä asiaa ylitse muiden, Xboxin yksinoikeuspelit takaisin.

Monien pelaajien mielestä Xbox on menettänyt identiteettiään viime vuosina, kun sen suurimmat pelisarjat ovat alkaneet ilmestyä myös kilpaileville alustoille. Fanit muistuttavat, että juuri yksinoikeuspelit rakensivat Xboxin maineen aikanaan. Esille nousivat erityisesti , , ja , joiden moni haluaisi pysyvän jatkossa vain Xboxilla ja :llä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Osa pelaajista kokee yksinoikeuspelit vanhanaikaiseksi ajatteluksi ja toivoo pelien leviävän mahdollisimman monelle alustalle. Erityisesti moninpeleissä ristiinpelaaminen ja laajempi saavutettavuus nähdään tärkeämpänä kuin konsolisodat. Vähemmistöön jääneet kommentit kuitenkin hukkuivat nopeasti eksklusiivipelejä vaativien viestien alle.

Tilanne kertoo paljon siitä, miten epävarmana Xboxin strategia nähdään tällä hetkellä. Viime vuosina yhtiö on korostanut ajatusta siitä, että “kaikki on Xboxia”, mutta osa pelaajista kokee tämän samalla syöneen syyn ostaa itse konsolia. Jos kaikki pelit löytyvät myös muualta, moni miettiikin miksi hankkia Xbox lainkaan?

Mielenkiintoisesti samaan aikaan Sonyn kerrotaan palaavan vahvemmin omiin yksinoikeuspeleihinsä, ainakin yksinpeleissä. Konsolisota ei siis ehkä olekaan kuollut, se on vain vaihtanut hieman muotoaan.