Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?

Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme Kommentit pois päältä artikkelissa Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme

voi vielä löytää ratkaisun syöpään, johon ihmisen oma laskentakyky ei riitä. Näin uskoo Arm Holdingsin toimitusjohtaja Rene Haas, joka kertoo BBC haastattelussa uskovansa tekoälyn auttavan parantamaan syövän jo meidän elinaikanamme.

Haasin mukaan esimerkiksi solujen, DNA-muutosten ja syövän välisten yhteyksien mallintaminen on nykyisin liian monimutkainen ongelma. Tekoälymallien ja niiden käyttämän laskentatehon kehittyessä tietokoneet voivat kuitenkin lopulta ratkaista ongelman.

Haas ennustaa myös humanoidirobottien yleistyvän nopeasti. Tekoälyn avulla samat robotit voisivat oppia erilaisia tehtäviä esimerkiksi teollisuudessa, siivouksessa ja rakennusalalla.

Kehityksen jarruna on tällä hetkellä kuitenkin varsin arkinen ongelma: siruja ei ole tarpeeksi. Haasin mukaan tekoälyn valtava laskentatarve on synnyttänyt tilanteen, jossa datakeskusten rakentamista rajoittaa komponenttien saatavuus