Pelit

Legendaarisen Theme Park -pelin luoja voitti Nobel-palkinnon Kommentit pois päältä artikkelissa Legendaarisen Theme Park -pelin luoja voitti Nobel-palkinnon

on saanut Nobelin kemianpalkinnon yhdessä muiden kanssa, ja hänen nimensä saattaa kuulostaa tutulta, sillä hän työskenteli nuoruudessaan videopelien parissa.

Opiskeltuaan koodausta ZX Spectrumilla Hassabis liittyi Peter Molyneuxin -yhtiöön, jossa hän avusti -klassikon Syndicate -pelin tasosuunnittelussa. Vasta 17-vuotiaana hän suunnitteli yhdessä Molyneuxin kanssa -yrityssimulaation, joka myi miljoonia kappaleita.

Hassabis siirtyi sitten pois peleistä opiskelemaan Queens’ Collegeen Cambridgessa, jossa hän sai kaksoisluokan ensimmäisen luokan Computer Science Tripos -tutkinnon vuonna 1997. Hän palasi lyhyesti Molyneuxin kanssa Lionheadiin työskentelemään Black & White -pelin parissa ennen kuin lähti perustamaan omaa yhtiötään Elixir Studios, joka tuotti kunnianhimoisen Republic: The Revolution – ja Evil Genius -pelin ennen sulkemistaan vuonna 2005.

Hän palasi tiedemaailmaan ja perusti myöhemmin yhdessä AI-startup DeepMindin, joka myytiin Googlelle 400 miljoonalla punnalla vuonna 2014. Hassabis, joka on nyt 48-vuotias, ritaroitiin AI-palvelujen ansiosta aiemmin tänä vuonna.

Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin Kommentit pois päältä artikkelissa Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin

Ranskan Annecystä ponnistava on avannut ovensa ja lupaa mullistaa pelirahoituksen. Kyseessä on eurooppalainen joukkosijoitusalusta, jossa pelaajat voivat sijoittaa suoraan PC- ja konsolipeliprojekteihin ja saada osuuden tulevista tuotoista, jos peli menestyy. Ajatus on yksinkertainen. Fanit eivät enää vain kannusta sivusta, vaan lähtevät mukaan rahoittajiksi.

Alustan ovat perustaneet pelialan konkarit Ivan Marchand (taustaa muun muassa :lta ja Googlelta) ja Arthur Van Clap (, ). Gamevestor toimii EU-sääntelyn puitteissa, eikä mukaan ole sotkettu kryptoa tai Web3-härpäkkeitä. Jokainen projekti käy läpi asiantuntijaraadin seulan, ja rahoitus vapautetaan kehityksen edetessä välitavoitteiden mukaan.

Sijoittaminen alkaa 100 eurosta, ja kampanjoiden tavoitteet liikkuvat 120 000 eurosta aina 1,8 miljoonaan euroon, enimmillään jopa 5 miljoonaan euroon asti. Ensimmäisissä hankkeissa esitetyt tuotto-odotukset liikkuvat 1,5–2-kertaisina sijoitettuun summaan nähden, jos peli menestyy kaupallisesti. Kyse on kuitenkin arvioista, ei lupauksista ja riski on aina olemassa.

Julkaisun yhteydessä mukana on kolme eurooppalaista indie-projektia, (, Pariisi), (, Nantes) sekä (, Viro). Tarjolla on roguelite-toimintaa, taktista FPS-sotaa ja hack’n’slash-roolipeliä, eli jokaiselle jotakin.

Gamevestor ratsastaa joukkorahoituksen kasvulla, mutta vie konseptin askeleen pidemmälle tarjoamalla sijoittajille osuuden mahdollisista tuotoista. Tavoitteena on yhdistää studiot ja yhteisö tiiviimmin kuin koskaan aiemmin. Nyt kysymys kuuluu osuuko pelaaja seuraavaan indie-hittiin vai jääkö sijoitus pelkäksi kokemukseksi?

Larian Studios: Tekoäly ei korvaa konseptitaiteilijoita Kommentit pois päältä artikkelissa Larian Studios: Tekoäly ei korvaa konseptitaiteilijoita

Larian Studiosin toimitusjohtaja Swen Vincke on täsmentänyt studion suhtautumista tekoälyn käyttöön pelikehityksessä, kun hänen aiempi kommenttinsa herätti kritiikkiä. Vincken mukaan Larian ei ole korvaamassa konseptitaiteilijoita tekoälyllä, vaan käyttää AI-työkaluja vain ideoinnin tukena aivan kehityksen alkuvaiheessa.

Vincke painottaa, että varsinainen konseptitaide on aina ihmisten käsialaa. Tekoäly toimii korkeintaan karkeana hahmotelmana sommittelulle, joka korvataan myöhemmin kokonaan alkuperäisellä taiteella. Hänen mukaansa kyse on samasta asiasta kuin referenssien etsiminen Googlesta tai taidekirjoista, apuvälineestä, ei korvaajasta.

Kohun taustalla oli haastattelu, jossa toimittaja Jason Schreier kirjoitti Larianin panostavan vahvasti generatiiviseen tekoälyyn. Vincken mukaan tämä antoi osin väärän kuvan, minkä vuoksi Schreier julkaisi myöhemmin haastattelun raakatranskriptin, jotta lukijat voisivat arvioida kokonaisuuden itse.

Vincke myöntää, että tekoäly nopeuttaa kokeilua ja mahdollistaa laajemman ideoinnin, mutta ei varsinaisesti tee kirjoittamisesta tai käsikirjoituksesta nopeampaa. Lopputulos vaatii yhä ihmisen työtä, muokkausta ja harkintaa. Tekoäly lisää määrää, ei oikotietä laatuun.

Lopuksi Vincke muistuttaa, että peliala on teknologialähtöinen ja kilpailtu. Uusia työkaluja on pakko kokeilla, koska jälkeen jääminen voi olla kohtalokasta. Hänen mukaansa samanlaisia pelkoja on nähty aiemminkin uusien teknologioiden kohdalla ja niihin sopeutuminen on osa kehitystä.