Mehukkaan kaunista roguelite-räiskintää Ruotsista – Early Access -arviossa Voidigo Kommentit pois päältä artikkelissa Mehukkaan kaunista roguelite-räiskintää Ruotsista – Early Access -arviossa Voidigo

Kahden tatin roguelite-räiskintöjä on maailma pullollaan. raivasi ladun ja hiihti kurvissa ohi, mutta mielestäni genren ykkönen on . Hollantilainen indie-peli (kera suomalaisen musiikin) onnistui löytämään kultaisen pisteen pelielementtien tasapainossa, ja sitä voi jauhaa vaikka sata tuntia kyllästymättä.

Nyt ladulle luistelee erikoinen haastaja Ruotsista. Psykedeelinen huikkaa ”Hejsan!” ja viuhahtaa ohi sulkiin ja drag-asuun pukeutuneena, heitellen karkkia yleisöön ja jättäen selostajan raapimaan päätään.

Ensin huomio kiinnittyy hienoon toteutukseen. Ruutu vilisee värikästä mäiskettä ja eläviä yksityiskohtia. Animaatio on silkin sulavaa ja ohjattavuus niin täsmällistä, että pelin outo lintuhahmo tuntuu heti oman ruumiin jatkeelta. Musiikki mukailee pelitapahtumia, ja aarteita kerätään tyydyttävien blip blop -äänien säestämänä. Peli on kuin pulikointia iloisessa pallomeressä.

KUOLEMAN PALLOMERESSÄ!

Maailma ja sen lore jäävät Early Access -versiossa mysteereiksi. Pinkki lintu herää muistinsa menettäneenä pirstaloituneesta Void-todellisuudesta ja päättää ampua kaikki hirviöt. Se siitä. Visuaalinen ilme ja esineiden kuvaukset vihjailevat -tyylisestä surrealistisesta maailmasta, mutta varsinainen tarina loistaa vielä poissaolollaan.

Kun saaliis muuttuu saalistajaksi

Räiskintä itsessään on niin hauskaa, kuin olla ja voi. Aseet paukkuvat napakasti ja seinät tuhoutuvat räjähdyksissä. Uusia pyssyjä ja power-uppeja metsästetään satunnaisgeneroidussa maailmassa, kunnes kuolema resetoi kaiken. Valmiiseen versioon on luvattu tukikohtaa, jota voi päivittää kuolemien välissä, mutta toistaiseksi pysyviä palkintoja ei heru.

Äitipomo hyökkää synnyttämällä jälkeläisiä.

Peli rakentuu pitkälti pomotaisteluiden ympärille hieman -tyyliin. Kentän pomo vaeltaa kartalla omineen, ja sitä vastaan saa yleensä taistella monta kertaa ennen lopullista yhteenottoa. Pomon elämämittari on jaettu lukittuihin lohkoihin, eikä mörköä voi voittaa pysyvästi ennen lukkojen avaamista. Niitä avataan tuhoamalla kaikki kentän Void-alttarit. Aluksi pelaaja on altavastaaja, mutta muuttuu lopulta metsästäjäksi, joka jahtaa henkihieveriin mukiloitua bossia huoneesta toiseen.

Pomotaistelut on erinomaisesti suunniteltu. Tiukan ohjattavuuden ansiosta ne eivät vaadi pomon liikkeiden ulkoa opettelua, vaan ne on mahdollista voittaa puhtaalla taidolla ja ketteryydellä. Voidigossa luoteja ei väistellä kuperkeikoin, vaan hyppimällä. Päälle pomppaus tainnuttaa viholliset ja muodostuu luontevaksi osaksi juoksun ja ammuskelun tanssia.

Atlantis on toinen Early Access -version kahdesta maailmasta.

Keskeneräinen aarre

Kirjoitushetkellä Voidigon versionumero on 0.0.3, eli kehitys on hyvin varhaisessa vaiheessa. Suoraan sanottuna tämä on lähempänä demoa, kuin Early Access -peliä. Kenttiä on vain kolme, joista viimeinen on hieman tylsä pomotaisteluiden kertaus.

Aseita onneksi löytyy jo nyt yli 70 kappaletta, ja niissä piisaa mielikuvitusta. Perinteisten sinkojen ja kiväärien lisäksi vastaan tulee hullutuksia kuten ahvenia ampuva tonnikala, myrkkyä ruiskiva muurahainen tai haulikkokamera, joka ladatessa nappaa valokuvan ja shokeeraa viholliset. Samoja kenttiä jaksaa jauhaa yllättävän pitkään, kun joka rundilla saa ennen näkemättömiä härveleitä.

Pääsin Voidigon läpi kolmessa tunnissa, mutta 10 tunnin jälkeenkin tekee yhä mieli ottaa uusia rundeja kovemmilla vaikeustasoilla. Aion silti vastustaa kiusausta ja odottaa pelin kehittymistä, etten lypsä sisältöä kuiviin ennen aikojaan.

Nykyinen 15 euron hinta tuntuu tyyriiltä, varsinkin kun Nuclear Throne on halvempi, eeppisen hyvä ja valmis peli. Voidigossa piisaa silti potentiaalia klassikoksi. Perustukset on valettu hienosti, ja runko lähentelee täydellisyyttä. Enää tarvitaan sisältöä. Toivoisin valmiiseen versioon paljon eri näköisiä kenttiä, joita sekoittamalla jokainen rundi tuntuisi tuoreelta sukellukselta pirstaloituneen Void-maailman kaaokseen.


Dino Crisis saattaa tehdä paluun – Capcom rekisteröi uuden tavaramerkin Kommentit pois päältä artikkelissa Dino Crisis saattaa tehdä paluun – Capcom rekisteröi uuden tavaramerkin

Capcomin viimeisin vuoto on saanut fanit innostumaan: klassinen -sarja saattaa olla palaamassa yli 20 vuoden tauon jälkeen.

on viime vuosina tuonut takaisin monia rakastettuja pelisarjojaan, kuten , , , ja jopa Dragon's Dogma. Mutta yksi sarja, jota fanit ovat pitkään kaivanneet, on ollut täysin hiljaa – kunnes nyt.

Gematsu huomasi, että Capcom rekisteröi 4. maaliskuuta 2025 uuden tavaramerkin Dino Crisisille Japanissa. Tämä on merkittävä uutinen, sillä sarja on ollut kuolleena sitten vuoden 2003, jolloin julkaistiin yksinoikeudella Xboxille.

Toki tavaramerkin rekisteröinti voi tarkoittaa monia muitakin asioita, mutta tätä kyllä sopii toivoa. Capcom on ollut erinomaisessa vireessä viime vuosina, ja selvää on, että nostalgiaa hyödyntävät remake-pelit ovat olleet valtavia menestyksiä. Resident Evil -remaket ovat myyneet miljoonia kappaleita, ja Dino Crisis voisi olla seuraava looginen askel.

Uusia seikkailuja ja vanhaa taistelua – arvostelussa Monster Hunter Wilds Kommentit pois päältä artikkelissa Uusia seikkailuja ja vanhaa taistelua – arvostelussa Monster Hunter Wilds


Wilds on Capcomin kehittämä ja julkaisema kuudes osa suositussa Monster Hunter -sarjassa. Peli julkaistaan 28. helmikuuta ja vie pelaajat villiin ja armottomaan maailmaan, jossa ihmiset ja hirviöt taistelevat selviytyäkseen. Wilds tarjoaa pelaajille mahdollisuuden astua ammattimaisen hirviönmetsästäjän saappaisiin, suojella ekosysteemin tasapainoa ja metsästää voimakkaita hirviöitä. Pelin keskiössä on kaksijakoinen maailma: toinen puoli on karu ja armoton, kun taas toinen on elinvoimainen ja täynnä elämää.

Wilds tuo mukanaan merkittäviä parannuksia ja uusia mekaniikkoja, jotka luovat entistä syvällisemmän pelikokemuksen. Yksi pelin suurimmista uutuuksista on saumattomat siirtymät alueiden välillä, eikä pelaaja kohtaa latausruutuja siirtyessään paikasta toiseen paitsi käytettäessä pikamatkustusta eri leirien välillä. Tämä luo sujuvamman ja immersiivisemmän kokemuksen, ja pelaajat voivat juosta alueiden läpi ja metsästää hirviöitä ilman tehtävien aloittamista. Peliin on lisätty myös parannettu Clutch Claw -mekaniikka, joka helpottaa materiaalien keräämistä samalla kun ratsastaa Seikretillä

Ruoanlaitto on palannut peliin, ja sen vaikutukset kestävät jopa tunnin oikeaa aikaa, mikä antaa pelaajille vapauden tutkia maailmaa ja metsästää rauhassa. Peli tarjoaa myös uusia taistelumekaniikkoja, kuten ”focus”-tähtäysmekaniikan, joka mahdollistaa hyökkäys- ja torjuntasuunnan muuttamisen kesken taistelun. Ohjaukset ovat erittäin responsiiviset ja tutut Worldia pelanneille, mutta peli on suunniteltu pelattavaksi ensisijaisesti ohjaimella, eikä näppäimistöohjausta suositella.

Wilds on erityisesti uusille pelaajille suunnattu peli, sillä sen opastukset ovat selkeitä ja informatiivisia. Pelissä on monia pop-up-ilmoituksia, jotka auttavat pelaajia oppimaan pelin mekanismeja ilman, että heidän tarvitsee turvautua ulkopuolisiin opetusmateriaaleihin. Tämä voi kuitenkin tuntua turhauttavalta kokeneille pelaajille, sillä peli ottaa kädestä pitäen ja pakottaa tekemään tiettyjä asioita näyttämällä ilmoituksia ruudun yläreunassa, vaikka opastusasetukset olisi kytketty pois päältä.

Tarina ei ole Monster Hunter -sarjan tärkein osa, eikä se ole vieläkään keskiössä Wildsissa. Pelissä noudatetaan tuttua kaavaa, jossa pelaajan tehtävänä on etsiä ja tappaa hirviöitä, jotka uhkaavat ekosysteemiä tai kylää. Tarinassa eteneminen vie pelaajan lopulta päähirviön luo, joka on syyllinen ekosysteemille aiheutettuun uhkaan. Wildsissa maailma on kaksijakoinen: toinen puoli on karu ja armoton, kun taas toinen on elinvoimainen ja täynnä elämää. Pelissä on runsaasti välivideoita ja keskusteluja, ja osa sivuhahmoista keskustelee leirissä metsästäjän kanssa. Vaikka peli tuo lisää elävyyttä ympäröivään maailmaan, valitettavasti vaihtoehtoa Monster Hunter -kielen käyttämiselle ei ole, mikä saattaa ärsyttää sarjan faneja.

Visuaalisesti Wilds on upea peli. Aluksi maailma saattaa tuntua vaisulta ja masentavalta myrskyjen vuoksi, mutta tarinan edetessä myrskyt väistyvät, ja maailma alkaa tuntua eloisammalta. Värit erottuvat kirkkaasti ja pelissä on paljon yksityiskohtia, jotka tekevät ympäristöistä elävän näköisiä. Animaatiot ovat sulavia ja liikkeet yhdistyvät saumattomasti toisiinsa. Peli tarjoaa myös upeita yksityiskohtia, kuten hahmon hiukset, jotka liikkuvat itsenäisesti tuulen mukana vaikka se on hieman erikoisen näköistä hiussuortuvien liikkuessa silmiin pistävällä tavalla. Panssarien ja hirviöiden osat liikkuvat silmiä hivelevän kauniisti, eikä mitkään pienesti liikkuva osa ”läpäise” toisiaan haittaavasti, mikä tekee pelistä visuaalisesti miellyttävän katsottava

Äänimaailma on myös loistavasti toteutettu. Taistelumusiikki sopii teemaan ja tuo eeppisyyttä taisteluihin, mutta se voi alkaa tuntua toistovalta, erityisesti, kun taistelu hirviöitä vastaan ei kestä kovin pitkään sekä, kun materiaaleja hirviöistä farmattaessa kuuntelu käy yksitoikkoiseksi. Ääniefektit ovat täydellisesti synkronoituja pelin tapahtumiin, ja ne auttavat pelaajaa tunnistamaan hirviöiden liikkeitä ja hyökkäyksiä. Myös aseiden iskut hirviön lihaan kuulostavat tyydyttäviltä, samoin kuin aseiden kimpoaminen seiniin.

Tarina on lyhyt ja pelissä ei ole valtavasti sisältöä, erityisesti kokeneille pelaajille. Tarinan läpäisy kestää vain noin 20 tuntia pääviholliseen pelattaessa. Tähän laskettu mukaan kaikki keskutelut sekä välivideot, ja vaikka peli tarjoaa runsaasti metsästettävää, se ei tunnu tarpeeksi haastavalta pitkällä aikavälillä, koska monet hirviöt saatu kaadettua alle 10 minuuttiin. Tarinassa on paljon cutscenejä ja hahmojen välistä keskustelua, mutta koska Monster Hunter -pelit eivät perinteisesti ole tunnettuja syvällisistä juonista, voi tämä lisäys tuntua turhalta. Pelissä on myös paljon metsästystä, mutta muut toiminnot, kuten kalastus ja pieneläinten keräily tuovat maailmaan elävyyttä ja muuta rentouttavaa toimintaa metsästyksen lisäksi.

Pelin hinta saattaa tuntua korkealta ja valitettavasti pelin sisältö ei kuitenkaan ole riittävän syvällistä, jotta se olisi hintansa arvoinen kokeneille pelaajille. Vaikka peli on helppo oppia ja sopii erityisesti uusille pelaajille, se saattaa tuntua turhan yksinkertaiselta ja ohjaavalta kokeneille Monster Hunter -faneille. Tarinan nopea kulku ja vähäiset monimutkaisemmat haasteet tekevät pelistä vähemmän hintansa arvoisen pitkän aikavälin pelaajalle.

on visuaalisesti upea ja teknisesti sujuva peli, joka tuo mukanaan monia parannuksia edellisiin osiin verrattuna. Se on erinomainen valinta uusille pelaajille, sillä se on helppo oppia ja pelissä on runsaasti opastusta. Kokeneille pelaajille peli saattaa kuitenkin jäädä liian yksinkertaiseksi ja tarjota liian vähän sisältöä pitkän aikavälin pelaamiseen. Tarinan lyhyt kesto ja ohjaavat opastukset voivat myös tuntua turhilta, ja toistuvat musiikit voivat alkaa puuduttamaan pitkän pelaamisession aikana.

: Nova Kallio

Monster Hunter Wilds

9 / 10
Plussat + Clutch Claw uudet ominaisuudet + Responsiivinen + Cool ja Hot drinkit takas + End Quest heti käytettävissä + Maassa ryöminen, kun ottanut osumaa Miinukset - Monster Hunter kieli puuttuu - Hiusfysiikat jännät