Minecraft -pelin keksijä ei ole tervetullut pelin 10-vuotisjuhlaan Kommentit pois päältä artikkelissa Minecraft -pelin keksijä ei ole tervetullut pelin 10-vuotisjuhlaan

Microsoft juhlistaa toukokuun 17. päivä Minecraft -peli 10 vuotista taivalta. Pelin alkuperäinen kehittäjä Marcus ”Notch” Persson ei kuitenkaan ole tervetullut viralliseen juhlatilaisuuteen.

Persson julkaisi pelin alunperin 17. toukokuuta 2009 ja myi pelin oikeudet Microsoftille vuonna 2014 yli kahdella miljardilla. Kaikki viittaukset Perssoniin poistettiin pelistä maaliskuussa ilmestyneessä päivityksessä. Juhlatilaisuuteen mies ei ole tervetullut tämän aiempien kyseenalaisten kommenttien vuoksi. Persson on tunnettu laukovan rasistisia ja syrjiviä kommentteja sosiaalisessa mediassa.

Minecraftin 10-vuotisjuhlat järjestetään pelin kehittäneen ruotsalaisen Mojang -pelifirman toimistolla Tukholmassa.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla tekoäly näkyy jo nyt. Activision Blizzard on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi Call of Duty -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.

Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta

Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella antoi Davosissa selkeän viestin tekoälyalalle, jos tekoäly ei paranna ihmisten arkea, sen oikeutus valtavaan sähkönkulutukseen murenee nopeasti. Nadellan mukaan yhteiskunta ei hyväksy sitä, että niukkaa energiaa poltetaan “tokeneihin”, ellei vastineeksi synny parempaa terveydenhuoltoa, koulutusta, tehokkaampaa julkista sektoria ja kilpailukykyisempiä yrityksiä.

Nadellan ydinajatus on yksinkertainen, mutta painava. Tekoälyä ei pidä kehittää vain siksi, että se on teknisesti mahdollista, vaan siksi, että se muuttaa ihmisten ja yhteisöjen lopputuloksia parempaan suuntaan. Muuten koko ala menettää niin sanotun sosiaalisen toimiluvan, eli kansalaisten hiljaisen hyväksynnän.

Ratkaisuksi Nadella peräänkuuluttaa sekä infrastruktuuria että käyttöä. Ensin tarvitaan massiivinen energia- ja laskentaverkko, mutta sen jälkeen vastuu siirtyy yrityksille ja työntekijöille. Tekoälyä pitäisi alkaa käyttää arjessa, ei vain puhua siitä. Nadella kuvaa tekoälyä kognitiiviseksi vahvistimeksi, joka tekee ihmisestä tehokkaamman, vähän kuin Excel aikoinaan. Kuulostaa arkiselta, mutta vaikutus voi olla suuri.

Konkreettisena esimerkkinä Nadella nostaa terveydenhuollon. Jos tekoäly hoitaa lääkärin puolesta litteroinnin, potilastietojen kirjaamisen ja laskutuskoodit, lääkäri voi keskittyä siihen olennaiseen, eli potilaaseen. Tämä on hänen mukaansa juuri sellaista hyötyä, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät.

Skeptikoita ei silti puutu. Moni huomauttaa, että suuri osa tekoälyn nykykäytöstä pyörii yhä tekstien tiivistämisen ja puheen puhtaaksikirjoituksen ympärillä, eikä mullista maailmaa. Nadella ei tästä hätkähdä. Hänen mukaansa tekoäly ei ole kupla, jos se onnistuu oikeasti parantamaan tuottavuutta ja tuomaan kasvua laajasti, ei vain teknologiayhtiöiden PowerPoint-kalvoille.