Tässä pelissä ei juurikaan pelata ja leffanakin todella tylsä kokemus.
Batman
Batman on siisti, joten jos jotain hyvää pitää nostaa esille, niin se on Batman. Paitsi, että Batmania ei kauheasti näe eikä Batmanina juurikaan pääse pelaamaan. Joten sekin, mikä tässä on hyvää on unohdettu.
Guano
Tarina on tylsä eikä sinäänsä varsinaisesti liity Batmaniin. Batmania näkee aivan liian vähän. Pelaamista on todella vähän ja suurin osa pelistä kuluu tylsän keskustelun seuraamiseen politiikkaan liittyen.
Xboxin Games With Goldilla tammikuussa ilmaiseksi jaossa oleva Batman lähti peluuseen, kun oli sellainen olo, että voisi katsoa leffaa tai pelata, mutta kumpaakaan ei oikein jaksanut. Ja uskon, että mahdollisimman moni pelistä kiinnostunut on jo sen ensimmäisen episodin tässä vaiheessa läpäissyt, joten lähdin sitä itse pelaamaan ja nauhoittelemaan. Koska vaihtoehtona oli tarjolla myös houkuttelevan kuuloinen ”Shadow edition”, ostin sen vajaan viiden euron lisähinnasta. Hinta oli todella kallis siihen nähden, että käytännössä suurin ero on harmaasävyinen väripaletti joillain satunnaisilla värikorostuksilla. Mielestäni tässä ei ole tarpeeksi haettu graafista eroavaisuutta, vaan kyseessä on halvin ja tylsin mahdollinen filtteri, mitä teknologialla ja pelikehityksellä voisi ikinä olla tarjottavana. Roskaa.
Saattoi olla virhe valita tämä sen pelin pelaamisen tai leffan katsomisen sijasta, sillä tämä tylsistytti minua totaalisesti vajaan kahden tunnin ajan.
Batman on sankari, joka kamppailee harmaalla alueella taistellen rikollisuutta vastaan yrittäen parhaansa mukaan pitää oman moraalinsa kunnossa. Siviilielämässä hän on röyhkeä ja särmikäs pelimies. Paitsi tässä pelissä. Telltale Gamesin tarinapelissä Bruce on raukka, jolta puuttuu kaikki särmä ja luonne. Batmania ei paljoa näy eikä hän paljoa tee. Ja äänensäkin on heikko – ainakin Christian Balen örinän jälkeen.
Siinä missä peli alkaa vauhdikkaalla ja toiminnantäyteisellä taistelulla Kissanaista vastaan, episodit kahdesta neljään ovat lähinnä turhanpäiväisen lätinän kuuntelua mafiapomosta, korrupriosta ja politiikasta. Batmanin pitäisi taistella Gothamin yössä sekopäitä vastaan, ei olla poliitikon siipimiehenä – ainakaan pelissä!
Hetkeksi tylsyys kaikkoaa, kun Bruce tapaa Kissanaisen siviilissä. Keskustelu on hauskan leikittelevää minkä tönkkö Brucen ääninäyttelijä latistaa. Sääli.
Jotain keinotekoisia pelillisiä elementtejäkin on, mutta ne eivät lisää mitään. Esimerkiksi rikospaikan tutkiminen olisi voinut olla mielenkiintoista salapoliisityötä, mutta onkin vain kömpelö asioiden yhdistäminen toisiinsa. Lopun taistelu tuntuu kovin laimealta siihen nähden miten paljon puuduttavaa pelaaja on joutunut jo kärsimään siihen asti.
Ensimmäinen episodi: lupaava alku, tylsää turhanpäiväistä epäbätmäniä, loppuhuipennus onkin pettymys. Arvosanaksi annan nolla, koska tämä on täyttä roskaa, eikä edes saa odottamaan seuraavaa episodia. Täydellinen epäonnistuminen pelinä, tarinana, kokemuksena ja Lepakkomiehenä.
Elokuvaksi tylsä. Peliksi turha. Saa nähdä mitä toinen episodi tarjoaa!
Kommentoi