Pelit, Teknologia

Neuralinkin ensimmäinen ihmiskokeeseen osallistunut potilas pelasi videopelejä ”ajatuksen voimalla” Kommentit pois päältä artikkelissa Neuralinkin ensimmäinen ihmiskokeeseen osallistunut potilas pelasi videopelejä ”ajatuksen voimalla”

Elon Muskin neuroteknologiayritys Neuralink paljasti uudessa päivityksessään, että heidän ensimmäinen ihmiskokeeseen osallistunut potilas pelaa videopelejä aivoimplantin avulla, joka tulkitsee hänen hermosähköisiä signaaleja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Slay the Spire, Old School RuneScape ja useita muita suosittuja pelejä.

Yritys kertoi myös, että aivo-tietokoneliitännän (BCI) suorituskyky oli heikentynyt väliaikaisesti. Syynä tähän oli osa implantin elektrodeja sisältävien säikeiden vetäytyminen pois potilaan aivoista.

Tammikuussa Neuralinkin perustaja Elon Musk ilmoitti Twitterissä, että yritys oli asentanut ensimmäisen ”N1” -aivopiirin ihmispotilaan päähän. Tämä on osana Precise Robotically Implanted Brain-Computer Interface (PRIME) -tutkimusta. Potilaan myöhemmin paljastettiin olevan 29-vuotias amerikkalainen neliraajahalvaantunut Noland Arbaugh. Hän oli halvaantunut kahdeksisen vuotta sitten sukellusonnettomuudessa.

Leikkauksessa potilaan pääkallosta poistettiin pyöreä osa, jotta erikoisrobotti pääsisi käsiksi hänen aivojensa alueeseen. Robotti käytti hiusta ohuempaa neulaa asettaakseen 64 erittäin ohutta elektrodia sisältävää säiettä aivojen harmaaseen aineeseen. Nämä uudet sensorit on suunniteltu havaitsemaan potilaan hermosähköisiä signaaleja ja lähettämään saadun tiedon säikeitä pitkin N1-implantin pääosaan. Tämä on asennettu leikkauksen aikana kalloon luotuun aukkoon. Implantista tulevat signaalit lähetetään sitten Neuralink-sovellukseen, jota opetetaan tulkitsemaan tiedon takana oleva tarkoitus ja muuttamaan se suoritettavaksi toiminnaksi, kuten tietokoneen hiiren liikuttamiseksi.

”Voitin ystäviäni peleissä, joissa neliraajahalvaantuneena ei pitäisi pystyä voittamaan.”

Ennen leikkausta Arbaughin piti luottaa suutikkuun pelatakseen pelejä ja ollakseen vuorovaikutuksessa digitaalisen maailman kanssa. Suutikku on apuväline, jonka avulla käyttäjä voi painaa kosketusnäyttöä, kun se on ensin asetettu suuhun. Vaikka tämä mahdollisti Arbaughin käyttävän iPadia, siihen liittyi useita haittoja. Esimerkiksi suutikun käyttämiseksi hänen piti istua pystyssä ja hoitajan täytyi pitää iPadia. Lisäksi hän ei voinut puhua kunnolla käyttäessään sitä, ja pitkäaikainen käyttö saattoi aiheuttaa lihaskouristuksia ja painehaavoja.

Neuralink, Noland Arbaugh

”Ajattelin, että suutikku oli paljon parempi kuin BCI kuukausi sitten. Mutta kun verrattiin niitä keskenään, näin että BCI oli yhtä hyvä, ellei jopa parempi, ja se kehittyy entisestään; pelit joita voin nyt pelata, ovat paljon parempia kuin aiemmat”, Arbaugh kertoi Neuralinkin blogipäivityksessä, jossa juhlistettiin hänen leikkauksensa 100 päivää. ”Voitin ystäviäni peleissä, joissa neliraajahalvaantuneena ei pitäisi pystyä voittamaan.”

Neuralink kertoi, että Arbaugh oli äskettäin käyttänyt aivo-tietokoneliitäntää 69 tuntia yhdellä viikolla, joista 34 tuntia oli viihteellisiin tarkoituksiin. Tänä aikana Arbaugh käytti aputekniikkaa internetin selaamiseen, uusien kielten oppimiseen ja erilaisten videopelien pelaamiseen, mukaan lukien rogue-like-korttipeli Slay the Spireen, Old School RuneScapeen, Mario Kart 8 Deluxeen ja Sid Meier’s Civilization 6:een, ohjaamalla vain kursoria mielessään. Tiedemiehet työskentelevät myös räätälöidyn peliominaisuuden parissa Neuralink-sovelluksessa, jonka tarkoituksena on antaa Arbaughille enemmän vapautta siihen, kuinka ja milloin hän voi pelata pelejä.

Lähde: IGN

Baldur’s Gate 3 -kehittäjä: ”AI ei ratkaise pelialan suurinta ongelmaa” Kommentit pois päältä artikkelissa Baldur’s Gate 3 -kehittäjä: ”AI ei ratkaise pelialan suurinta ongelmaa”

Baldur's Gate III

Keskustelu tekoälyn roolista pelialalla kiihtyy, ja tällä kertaa ääneen pääsi Baldur’s Gate 3:n julkaisupäällikkö Michael ”Cromwelp” Douse. Hänen mukaansa Elon Muskin suunnitelma julkaista täysin AI:lla tuotettu peli ei iske ongelman ytimeen, nimittäin siihen, että alalla kärsitään johtajuuden ja vision puutteesta.

Douse muistuttaa, että peliteollisuus ei kaipaa lisää matemaattisesti tuotettuja ja psykologisesti optimoituja pelisilmukoita, vaan enemmän ihmisten luomia maailmoja, joihin muut voivat aidosti kiinnittyä.

AI on hyvä työkalu, mutta se ei korvaa suunnan ja johtamisen puutetta. – Douse painottaa.

Hän myös vertasi nykytilannetta fyysisen pelimyynnin romahdukseen. Ennen vähittäiskauppa saneli laadun ja hinnan, mutta sen kadottua ala ajautui päättömäksi kilpajuoksuksi tulosrivejä kohti. Tekoäly ei hänen mukaansa auta tässä, vain kehittäjät, jotka tekevät pelejä ihmisiltä ihmisille, voivat menestyä pitkällä aikavälillä.

Ilman ihmistä ei ole käsityötä, ja ilman käsityötä ei ole tunnetta. Jos pelit muuttuvat digitaaliseksi, tunteettomaksi sisällöksi, katoaa samalla se resonanssi, joka tekee pelaamisesta merkityksellistä. – Douse kiteyttää kantansa yksinkertaisesti.

Elon Muskin 72 tunnin uhkavaatimus Applelle oli taattua Musk-sekoilua Kommentit pois päältä artikkelissa Elon Muskin 72 tunnin uhkavaatimus Applelle oli taattua Musk-sekoilua

Teknologiajättien kulisseissa käydään toisinaan draamaa, joka vetää vertoja parhaimmillekin trillereille. Yksi tällainen näytelmä koettiin vuonna 2022, kun Teslan ja SpaceX:n visionääri Elon Musk antoi Applelle tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, paitsi että Applen toimitusjohtaja Tim Cook teki juuri niin ja joutui maksamaan siitä kovan hinnan.

Kaikki alkoi ennen iPhone 14:n julkaisua. Musk, joka ei ole tunnettu vaatimattomuudestaan, lähestyi Applea ja ehdotti Starlink-satelliittiyhteyden tuomista iPhone-puhelimiin. Tämä olisi mahdollistanut hätäviestien lähettämisen ja yhteydenpidon myös siellä, missä perinteiset matkapuhelinverkot eivät toimi. Tarjouksen hinta oli kuitenkin suolainen: Applelta vaadittiin noin 4,7 miljardin euron ennakkomaksua ja lähes miljardin euron vuosittaista maksua yksinoikeudesta. Ja jotta asia ei olisi liian helppo, Musk antoi Applelle vain 72 tuntia aikaa hyväksyä tarjous.

Tim Cook, tunnettu rauhallisesta ja harkitsevasta lähestymistavastaan, päätti jättää Muskin uhkavaatimuksen omaan arvoonsa. Sen sijaan Apple valitsi kumppanikseen pienemmän ja tuntemattomamman satelliittiyhtiön, Globalstarin. Päätös oli linjassa Applen varovaisen strategian kanssa, mutta se ei miellyttänyt kaikkia yhtiön sisällä, ja pian ilmeni, että Globalstarin teknologia oli vanhentunutta.

Musk ei jäänyt tuleen makaamaan. Hylkäyksen jälkeen hän iski takaisin ja aloitti yhteistyön T-Mobilen kanssa, tuoden Starlink-yhteyden suoraan kilpailemaan Applen vastaavan palvelun kanssa. Lisäksi SpaceX haastoi oikeudessa Globalstarin oikeudet tärkeään langattomaan taajuuteen, jota Apple tarvitsi omaan palveluunsa. Musk oli paitsi tarjonnut porkkanaa, myös heiluttanut keppiä – ja nyt keppi oli otettu käyttöön.

Kyseinen sekoilu on täydellinen esimerkki siitä, miten kahden teknologiajätin erilaiset kulttuurit ja strategiat törmäävät toisiinsa. Toisella puolella on Muskin aggressiivinen ja riskejä kaihtamaton tyyli, ja toisella puolella Applen harkittu ja järjestelmällinen eteneminen. Taistelu satelliittiyhteyksien herruudesta jatkuu kiivaana, ja se on muistutus siitä, että teknologian huipulla pelataan kovaa peliä, jossa panoksena on älypuhelinten tulevaisuus.