Teknologia

OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen

OpenAI on julkistanut uuden tekoäly-”agentin”, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä tekemään syvällistä ja monimutkaista tutkimusta ChatGPT-alustalla. Uusi ominaisuus on nimetty osuvasti nimellä ”deep research” (syvätutkimus).

Yhtiön sunnuntaina julkaisemassa blogikirjoituksessa kerrottiin, että tämä uusi ominaisuus on suunniteltu ”ihmisille, jotka tekevät intensiivistä tietotyötä rahoituksen, tieteen, politiikan ja tekniikan aloilla ja tarvitsevat perusteellista, tarkkaa ja luotettavaa tutkimusta.” Yrityksen mukaan työkalusta voi olla hyötyä myös kuluttajille, jotka tekevät huolellista tutkimusta vaativia hankintoja, kuten autoja, kodinkoneita tai huonekaluja.

ChatGPT deep research on tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttäjä ei halua vain nopeaa vastausta tai yhteenvetoa, vaan tarvitsee perusteellista tiedon analysointia useista verkkosivustoista ja muista lähteistä.

Saatavuus ja rajoitukset

OpenAI tuo ominaisuuden välittömästi ChatGPT Pro -käyttäjien saataville 100 kuukausittaisella kyselyllä. Plus- ja Team-käyttäjät saavat ominaisuuden käyttöönsä seuraavaksi, minkä jälkeen se tulee Enterprise-asiakkaiden saataville. Plus-version julkaisu on suunniteltu noin kuukauden päähän, ja maksaville käyttäjille asetettujen kyselyrajoitusten luvataan olevan ”merkittävästi korkeampia” lähitulevaisuudessa.

Palvelu ei ole vielä saatavilla Isossa-Britanniassa, Sveitsissä eikä Euroopan talousalueella.

Toiminnallisuus ja kehityssuunnitelmat

Deep research -toiminto on tällä hetkellä käytettävissä vain verkkoselaimen kautta, ja mobiili- sekä työpöytäsovellusintegraatiot ovat tulossa myöhemmin tässä kuussa. Käyttäjät voivat liittää kyselyihinsä tiedostoja ja taulukoita. Vastauksen saaminen voi kestää 5-30 minuuttia.

Tällä hetkellä tulokset ovat vain tekstimuodossa, mutta OpenAI suunnittelee lisäävänsä pian upotettuja kuvia, datavisualisointeja ja muita analyyttisia tuotoksia. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus yhdistää ”erikoistuneempia tietolähteitä”, mukaan lukien tilauspohjaiset ja sisäiset resurssit.

Tarkkuus ja rajoitukset

OpenAI myöntää, että ChatGPT deep research -työkalulla on rajoituksensa. Se voi tehdä virheitä ja vääriä päätelmiä, ja sillä voi olla vaikeuksia erottaa luotettavaa tietoa huhuista. Työkalu ei myöskään aina ilmaise epävarmuuttaan asioista ja voi tehdä muotoiluvirheitä raporteissa ja lähdeviitteissä.

Parantaakseen tarkkuutta OpenAI käyttää erityisversiota uudesta o3-”päättely”-tekoälymallista, joka on koulutettu vahvistusoppimisen avulla. Malli saavutti 26,6 prosentin tarkkuuden Humanity’s Last Exam -arvioinnissa, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin kilpailijoilla, kuten Gemini Thinking (6,2 %) ja Grok-2 (3,8 %).

Mielenkiintoista on, että Google julkisti vastaavanlaisen tekoälyominaisuuden samalla nimellä alle kaksi kuukautta sitten.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.