OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen

OpenAI on julkistanut uuden -”agentin”, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä tekemään syvällistä ja monimutkaista tutkimusta -alustalla. Uusi ominaisuus on nimetty osuvasti nimellä ”deep research” (syvätutkimus).

Yhtiön sunnuntaina julkaisemassa blogikirjoituksessa kerrottiin, että tämä uusi ominaisuus on suunniteltu ”ihmisille, jotka tekevät intensiivistä tietotyötä rahoituksen, tieteen, politiikan ja tekniikan aloilla ja tarvitsevat perusteellista, tarkkaa ja luotettavaa tutkimusta.” Yrityksen mukaan työkalusta voi olla hyötyä myös kuluttajille, jotka tekevät huolellista tutkimusta vaativia hankintoja, kuten autoja, kodinkoneita tai huonekaluja.

ChatGPT deep research on tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttäjä ei halua vain nopeaa vastausta tai yhteenvetoa, vaan tarvitsee perusteellista tiedon analysointia useista verkkosivustoista ja muista lähteistä.

Saatavuus ja rajoitukset

OpenAI tuo ominaisuuden välittömästi ChatGPT Pro -käyttäjien saataville 100 kuukausittaisella kyselyllä. Plus- ja Team-käyttäjät saavat ominaisuuden käyttöönsä seuraavaksi, minkä jälkeen se tulee Enterprise-asiakkaiden saataville. Plus-version julkaisu on suunniteltu noin kuukauden päähän, ja maksaville käyttäjille asetettujen kyselyrajoitusten luvataan olevan ”merkittävästi korkeampia” lähitulevaisuudessa.

Palvelu ei ole vielä saatavilla Isossa-Britanniassa, Sveitsissä eikä Euroopan talousalueella.

Toiminnallisuus ja kehityssuunnitelmat

Deep research -toiminto on tällä hetkellä käytettävissä vain verkkoselaimen kautta, ja mobiili- sekä työpöytäsovellusintegraatiot ovat tulossa myöhemmin tässä kuussa. Käyttäjät voivat liittää kyselyihinsä tiedostoja ja taulukoita. Vastauksen saaminen voi kestää 5-30 minuuttia.

Tällä hetkellä tulokset ovat vain tekstimuodossa, mutta OpenAI suunnittelee lisäävänsä pian upotettuja kuvia, datavisualisointeja ja muita analyyttisia tuotoksia. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus yhdistää ”erikoistuneempia tietolähteitä”, mukaan lukien tilauspohjaiset ja sisäiset resurssit.

Tarkkuus ja rajoitukset

OpenAI myöntää, että ChatGPT deep research -työkalulla on rajoituksensa. Se voi tehdä virheitä ja vääriä päätelmiä, ja sillä voi olla vaikeuksia erottaa luotettavaa tietoa huhuista. Työkalu ei myöskään aina ilmaise epävarmuuttaan asioista ja voi tehdä muotoiluvirheitä raporteissa ja lähdeviitteissä.

Parantaakseen tarkkuutta OpenAI käyttää erityisversiota uudesta o3-”päättely”-tekoälymallista, joka on koulutettu vahvistusoppimisen avulla. Malli saavutti 26,6 prosentin tarkkuuden Humanity’s Last Exam -arvioinnissa, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin kilpailijoilla, kuten Gemini Thinking (6,2 %) ja Grok-2 (3,8 %).

Mielenkiintoista on, että Google julkisti vastaavanlaisen tekoälyominaisuuden samalla nimellä alle kaksi kuukautta sitten.

AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin” Kommentit pois päältä artikkelissa AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin”

Tekoälyllä tehdyt kuvat ja mainokset ovat yleistyneet vauhdilla, mutta kaikki eivät näe ilmiötä hyvällä. Yhdysvaltalainen olutalan vaikuttaja Chadd Balbi yhtyy kiivaaseen keskusteluun, että erityisesti pienpanimoille tekoälyn käyttö markkinoinnissa voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä.

Balbin mukaan ongelma ei ole ympäristövaikutuksissa tai itse teknologiassa, vaan siinä, millaisen viestin tekoälyllä tehdyt mainokset välittävät asiakkaille.

”Support local” ja tekoäly eivät sovi yhteen

Käsityöolutala on vuosien ajan rakentanut identiteettiään paikallisuuden, käsityön ja luovuuden ympärille. Monille kuluttajille panimon tukeminen tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään tarkoituksella hieman enemmän paikallisen yrityksen hyväksi.

Balbin mukaan tekoälyllä muutamassa minuutissa tehty tapahtumajuliste tai somekuva lähettää kuitenkin täysin päinvastaisen viestin.

Jos panimo odottaa asiakkaiden maksavan enemmän ”paikallisuuden” vuoksi, mutta säästää itse markkinoinnissa käyttämällä geneeristä tekoälykuvaa, moni kokee suhteen muuttuvan yksisuuntaiseksi.

– Asiakkaalle syntyy helposti vaikutelma, että yritys oikoo mutkia siellä, missä sen pitäisi panostaa omaan identiteettiinsä.

Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin

Balbin mukaan brändi on yksi pienpanimoiden tärkeimmistä kilpailuvalteista. Jos markkinointi näyttää nopeasti tehdyltä tai persoonattomalta, moni yhdistää saman mielikuvan myös tuotteisiin.

Hänen mielestään tekoälyllä luotu juliste voi saada panimon näyttämään samalta kuin mikä tahansa ketjuravintola.

Ajatus on yksinkertainen: jos yritys säästää näkyvästi markkinoinnissa, asiakas voi alkaa pohtia, missä muualla kustannuksia on leikattu.

Puhelimen kamera riittää

Balbi ymmärtää, ettei monilla pienpanimoilla ole ylimääräistä rahaa markkinointiin. Silti hän uskoo, että aidot valokuvat missä tahansa markkinoinnissa ovat lähes aina parempi vaihtoehto kuin tekoälyn luoma kuvitus.

Nykypuhelimien kamerat tuottavat hänen mukaansa riittävän laadukasta materiaalia sosiaaliseen mediaan täysin ilmaiseksi. Jos budjettia löytyy hieman enemmän, graafisia suunnittelijoita ja helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja on tarjolla runsaasti.

Keskustelu jakaa mielipiteitä

Balbin kirjoitus on herättänyt keskustelua myös olutalan ulkopuolella. Osa pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, joka säästää aikaa ja rahaa erityisesti pienyrityksille. Toisten mielestä taas juuri persoonallinen visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä tavoista erottua kilpailijoista.

Keskustelu ei myöskään rajoitu pienpanimoihin. Sama kysymys koskettaa yhä useampia yrityksiä: vahvistaako brändiä vai tekeekö siitä vain entistä geneerisemmän?

Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja

Sadat Anthropicin Claude-tekoälypalvelun käyttäjien keskustelut ovat olleet julkisesti löydettävissä hakukoneiden kautta. BBC:n mukaan osa keskusteluista sisälsi henkilötietoja, työprojekteihin liittyviä luottamuksellisia tietoja sekä muita arkaluonteisia sisältöjä.

Keskustelut löytyivät esimerkiksi Googlesta tekemällä Claude-sivustoon kohdistetun haun. Vaikka hakutulokset on sittemmin poistettu, monet niistä ehtivät levitä verkossa ennen kuin Anthropic esti niiden indeksoinnin.

Jakolinkki saattoi päätyä myös hakukoneisiin

Tapauksen taustalla ei ollut tietomurto, vaan Clauden Share-ominaisuus. Kun käyttäjä jakoi keskustelun linkin avulla, keskustelu muuttui julkisesti saavutettavaksi.

Anthropic huomauttaa, että käyttäjät päättävät itse keskustelujen jakamisesta, eikä linkkejä voi arvata sattumalta. Yhtiön mukaan julkisesti jaettu sisältö voidaan kuitenkin indeksoida hakukoneisiin samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin verkkosivu.

Ongelmana on, ettei jakotoiminto kerro käyttäjälle selkeästi, että keskustelu voi päätyä myös Googlen hakutuloksiin eikä pelkästään henkilöille, joille linkki lähetetään.

Keskusteluissa näkyi henkilötietoja ja yrityssalaisuuksia

Reddit-käyttäjät löysivät hakukoneista yli 200 Claude-keskustelua. Mukana oli muun muassa:

  • ansioluetteloita nimi- ja yhteystietoineen
  • yritysten sisäisiä pilvipalveluprojekteja
  • terveydenhuoltoon liittyvää tutkimusmateriaalia
  • yksityisiä keskusteluja
  • erilaisia henkilökohtaisia kysymyksiä ja kokeiluja tekoälyn kanssa.

Yhdessä keskustelussa käyttäjä pyysi Claudea kirjoittamaan julkaisemattoman blogitekstin yrityksen pilviturvallisuushankkeesta. Toisessa käyttäjä kysyi, kuinka voisi kirjaimellisesti muuttua yhdeksänhäntäiseksi ketuksi.

Vastaavia tapauksia on nähty aiemminkin

Claude ei ole ensimmäinen tekoälypalvelu, jonka käyttäjien keskusteluja on päätynyt hakukoneisiin. Viime vuonna vastaava ongelma havaittiin myös :ssä, minkä jälkeen OpenAI muutti tapaa, jolla jaettuja keskusteluja voitiin löytää verkosta.

Myös xAI:n Grok-chatbotin keskusteluja päätyi viime vuonna julkisesti haettaviksi.

Googlen mukaan hakukone ei päätä, mitä sisältöä indeksoidaan, vaan verkkosivustojen omistajat voivat itse estää sivujen näkymisen hakutuloksissa. Anthropic onkin sittemmin estänyt Claude-keskustelujen indeksoinnin hakukoneisiin.

Tapauksen myötä muistutus on jälleen ajankohtainen: tekoälypalveluihin ei kannata syöttää arkaluonteisia henkilötietoja tai luottamuksellista yritysmateriaalia, vaikka keskustelu tuntuisi yksityiseltä.