OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen

OpenAI on julkistanut uuden tekoäly-”agentin”, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä tekemään syvällistä ja monimutkaista tutkimusta ChatGPT-alustalla. Uusi ominaisuus on nimetty osuvasti nimellä ”deep research” (syvätutkimus).

Yhtiön sunnuntaina julkaisemassa blogikirjoituksessa kerrottiin, että tämä uusi ominaisuus on suunniteltu ”ihmisille, jotka tekevät intensiivistä tietotyötä rahoituksen, tieteen, politiikan ja tekniikan aloilla ja tarvitsevat perusteellista, tarkkaa ja luotettavaa tutkimusta.” Yrityksen mukaan työkalusta voi olla hyötyä myös kuluttajille, jotka tekevät huolellista tutkimusta vaativia hankintoja, kuten autoja, kodinkoneita tai huonekaluja.

ChatGPT deep research on tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttäjä ei halua vain nopeaa vastausta tai yhteenvetoa, vaan tarvitsee perusteellista tiedon analysointia useista verkkosivustoista ja muista lähteistä.

Saatavuus ja rajoitukset

OpenAI tuo ominaisuuden välittömästi ChatGPT Pro -käyttäjien saataville 100 kuukausittaisella kyselyllä. Plus- ja Team-käyttäjät saavat ominaisuuden käyttöönsä seuraavaksi, minkä jälkeen se tulee Enterprise-asiakkaiden saataville. Plus-version julkaisu on suunniteltu noin kuukauden päähän, ja maksaville käyttäjille asetettujen kyselyrajoitusten luvataan olevan ”merkittävästi korkeampia” lähitulevaisuudessa.

Palvelu ei ole vielä saatavilla Isossa-Britanniassa, Sveitsissä eikä Euroopan talousalueella.

Toiminnallisuus ja kehityssuunnitelmat

Deep research -toiminto on tällä hetkellä käytettävissä vain verkkoselaimen kautta, ja mobiili- sekä työpöytäsovellusintegraatiot ovat tulossa myöhemmin tässä kuussa. Käyttäjät voivat liittää kyselyihinsä tiedostoja ja taulukoita. Vastauksen saaminen voi kestää 5-30 minuuttia.

Tällä hetkellä tulokset ovat vain tekstimuodossa, mutta OpenAI suunnittelee lisäävänsä pian upotettuja kuvia, datavisualisointeja ja muita analyyttisia tuotoksia. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus yhdistää ”erikoistuneempia tietolähteitä”, mukaan lukien tilauspohjaiset ja sisäiset resurssit.

Tarkkuus ja rajoitukset

OpenAI myöntää, että ChatGPT deep research -työkalulla on rajoituksensa. Se voi tehdä virheitä ja vääriä päätelmiä, ja sillä voi olla vaikeuksia erottaa luotettavaa tietoa huhuista. Työkalu ei myöskään aina ilmaise epävarmuuttaan asioista ja voi tehdä muotoiluvirheitä raporteissa ja lähdeviitteissä.

Parantaakseen tarkkuutta OpenAI käyttää erityisversiota uudesta o3-”päättely”-tekoälymallista, joka on koulutettu vahvistusoppimisen avulla. Malli saavutti 26,6 prosentin tarkkuuden Humanity’s Last Exam -arvioinnissa, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin kilpailijoilla, kuten Gemini Thinking (6,2 %) ja Grok-2 (3,8 %).

Mielenkiintoista on, että Google julkisti vastaavanlaisen tekoälyominaisuuden samalla nimellä alle kaksi kuukautta sitten.

AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina Kommentit pois päältä artikkelissa AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Tekoälytutkija ja -vaikuttaja Andrew Ng muistuttaa, että tekoäly on samanaikaisesti sekä hämmästyttävän tehokasta että selvästi rajallista. Hänen mukaansa teknologia ei ole lähelläkään yleistä tekoälyä (AGI), joka pystyisi suoriutumaan kaikista ihmisen tehtävistä ihmisen tasolla.

Ng suhtautuu myönteisesti tekoälyn kehitykseen ja uskoo edistyksen jatkuvan, vaikka alaa ravistelevat väitteet kuplasta, hallusinaatiot ja kasvava sääntely. Hänen mukaansa nykyiset tekoälymallit vaativat edelleen paljon käsityötä, dataa ja ihmisen ohjausta, eikä nykyinen kehityssuunta yksin riitä viemään kohti AGI:tä.

Erityisen kriittinen Ng on väitteille, joiden mukaan ihmisten ei kannattaisi enää opetella koodaamista tekoälyn vuoksi. Päinvastoin: tekoälyn helpottaessa ohjelmointia yhä useamman tulisi osata koodata. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä työnsä tehostamiseen.

Ng myöntää tekoälyn riskit, mutta katsoo hyötyjen olevan tällä hetkellä selvästi haittoja suuremmat. Hänen viestinsä on maltillinen mutta optimistinen: tekoäly muuttaa työtä ja yhteiskuntaa, mutta ihmiset pysyvät keskiössä vielä pitkään.

Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla Kommentit pois päältä artikkelissa Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanissa 32-vuotias Yurina Noguchi on noussut otsikoihin avioiduttuaan tekoälyn luoman poikaystävänsä kanssa. Sulhanen, Lune Klaus Verdure, esiintyi vihkiseremoniassa puhelimen ruudulla ja lisätyn todellisuuden älylasien kautta. Kyseessä oli Noguchin itse ChatGPT:n avulla luoma hahmo, joka pohjautuu videopelihahmoon.

Seremonia järjestettiin lokakuussa Okayamassa, ja kaikki perinteet noudatettiin – hääpukua, kukkakimppua ja sormuksia myöten. Koska tekoälylle ei ollut määritelty omaa ääntä, sulhasen vihkivalat luki hääsuunnittelija. Valoissa kuultiin jopa romanttinen kysymys siitä, miten “ruudun sisällä elävä” olento oppi rakastamaan niin syvästi.

Noguchi kertoo tutustuneensa ChatGPT:hen alun perin hakiessaan neuvoja vaikeaan parisuhteeseen. Chatbotin kehotuksesta hän päätti eron, ja myöhemmin loi tekoälystä version suosikkihahmostaan. Ajan myötä keskustelut syvenivät, ja tekoäly alkoi jäljitellä hahmon persoonallista puhetapaa – lopputuloksena syntyi hänen “puolisonsa”.

Ilmiö ei ole Japanissa täysin poikkeuksellinen. Reutersin mukaan kiintymys fiktiivisiin hahmoihin ja niin sanottuihin “fiktiivisromanttisiin” suhteisiin on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tekoälyn tarjoamasta täydellisesti mukautetusta vuorovaikutuksesta, joka voi hämärtää todellisten ihmissuhteiden vaatimuksia.

Noguchi on tietoinen riskeistä ja rajoittaa itse tekoälyn käyttöä. Hän painottaa, ettei hae tekoälystä pakotietä todellisuudesta, vaan tukea arkeensa. Hänen mukaansa suhde tekoälyyn vaatii harkintaa ja rajoja, aivan kuten mikä tahansa muukin suhde, vaikka toinen osapuoli asuisikin näytön sisällä.