Teknologia

OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa

on julkaissut merkittävän päivityksen AI-malliinsa, joka ylpeilee ”huomattavasti parannetuilla” kyvyillä vastausten luomiseen ja analysointiin.

Kyseinen paranneltu versio, joka sisältää AI-näkötekniikan visuaalisen, auditiivisen ja tekstimuotoisen sisällön ymmärtämiseen, on tällä hetkellä saatavilla vain kehittäjille. Kuitenkin OpenAI vakuuttaa, että nämä ominaisuudet tulevat pian integroitumaan :hen, tehden ne laajemman yleisön saataville.

Tämä merkitsee merkittävää kehitystä, sillä se on ensimmäinen kerta, kun GPT-4-Turbo visiotekniikalla tarjotaan ulkopuolisille kehittäjille. Mahdollisuudet ovat valtavat, luoden innovatiivisia sovelluksia muotiin, koodaukseen ja jopa pelaamiseen.

Päivitys laajentaa myös mallin tietojen katkaisupäivämäärää joulukuuhun 2023, heijastaen viimeisintä tietoa, jota se on koulutettu käyttämään. Aikaisemmin tämä katkaisupäivämäärä oli huhtikuussa 2023.

Mikä tarkalleen ottaen on GPT-4-Turbo?

GPT-4-Turbon ensisijainen tarkoitus liittyy kehittäjien työnkulun virtaviivaistamiseen heidän vuorovaikutuksessaan OpenAI:n mallin kanssa API:n kautta. Tämä päivitys poistaa tarpeen erillisille malleille teksti- ja kuvankäsittelyyn, mikä johtaa tehokkaampaan sovellusten luomiseen.

OpenAI kuvittelee lisäkehitystä ja näiden visioanalyysiominaisuuksien integrointia kuluttajille suunnattuihin sovelluksiin, kuten ChatGPT:hen. Tämä parantaa merkittävästi ChatGPT:n kykyä ymmärtää ja vastata visuaaliseen ja videoaineistoon.

Samoin Google on alkanut toteuttaa tätä lähestymistapaa Gemini Pro 1.5 -mallissaan, mutta tällä hetkellä pääsy on rajoitettu vain kehittäjille.

Yksi huomionarvoinen esimerkki GPT-4-Turbon reaalimaailman sovelluksesta on Cognition Labsin viraalinen koodaus-AI, Devin. Devinillä on huomattava kyky luoda monimutkaisia sovelluksia käyttäjän antamien vihjeiden perusteella.

GPT-4-Turbon potentiaali

Vaikka GPT-4 on kohdannut haasteita verrattuna uudempiin malleihin, kuten Claude 3 Opus ja Googlen Gemini, nämä päivitykset pyrkivät kurottamaan kuilua umpeen. GPT-5:n julkaisuun saakka parannukset tarjoavat kehittäjille ja yrityskäyttäjille arvokkaita uusia toiminnallisuuksia.

Päivitys säilyttää 128 000 merkin kontekstirajapinnan, mikä vastaa suunnilleen 300-sivuisen kirjan määrää ja riittää useimpiin käyttötapauksiin. Huomattavaa on, että OpenAI on aikaisemmin keskittynyt ääni- ja tekstimuotojen lisäksi myös videoiden analysointiin ja ymmärtämiseen ChatGPT:ssä. Tämä päivitys laajentaa videoiden ymmärtämiskyvyn mahdollisuuksia laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Tulevaisuudessa ChatGPT:n käyttäjät saattavat pystyä lataamaan lyhyitä videoleikkeitä ja saamaan AI:n luomia tiivistelmiä tai avainhetkien erotteluja. Tämä merkitsee merkittävää edistysaskelta tekoälyn maailmassa, ja GPT-4-Turbon odotettu saapuminen ChatGPT:hen avaa jännittäviä mahdollisuuksia.

Lähde: tom’s guide

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.