OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa

on julkaissut merkittävän päivityksen AI-malliinsa, joka ylpeilee ”huomattavasti parannetuilla” kyvyillä vastausten luomiseen ja analysointiin.

Kyseinen paranneltu versio, joka sisältää AI-näkötekniikan visuaalisen, auditiivisen ja tekstimuotoisen sisällön ymmärtämiseen, on tällä hetkellä saatavilla vain kehittäjille. Kuitenkin OpenAI vakuuttaa, että nämä ominaisuudet tulevat pian integroitumaan :hen, tehden ne laajemman yleisön saataville.

Tämä merkitsee merkittävää kehitystä, sillä se on ensimmäinen kerta, kun GPT-4-Turbo visiotekniikalla tarjotaan ulkopuolisille kehittäjille. Mahdollisuudet ovat valtavat, luoden innovatiivisia sovelluksia muotiin, koodaukseen ja jopa pelaamiseen.

Päivitys laajentaa myös mallin tietojen katkaisupäivämäärää joulukuuhun 2023, heijastaen viimeisintä tietoa, jota se on koulutettu käyttämään. Aikaisemmin tämä katkaisupäivämäärä oli huhtikuussa 2023.

Mikä tarkalleen ottaen on GPT-4-Turbo?

GPT-4-Turbon ensisijainen tarkoitus liittyy kehittäjien työnkulun virtaviivaistamiseen heidän vuorovaikutuksessaan OpenAI:n mallin kanssa API:n kautta. Tämä päivitys poistaa tarpeen erillisille malleille teksti- ja kuvankäsittelyyn, mikä johtaa tehokkaampaan sovellusten luomiseen.

OpenAI kuvittelee lisäkehitystä ja näiden visioanalyysiominaisuuksien integrointia kuluttajille suunnattuihin sovelluksiin, kuten ChatGPT:hen. Tämä parantaa merkittävästi ChatGPT:n kykyä ymmärtää ja vastata visuaaliseen ja videoaineistoon.

Samoin Google on alkanut toteuttaa tätä lähestymistapaa Gemini Pro 1.5 -mallissaan, mutta tällä hetkellä pääsy on rajoitettu vain kehittäjille.

Yksi huomionarvoinen esimerkki GPT-4-Turbon reaalimaailman sovelluksesta on Cognition Labsin viraalinen koodaus-AI, Devin. Devinillä on huomattava kyky luoda monimutkaisia sovelluksia käyttäjän antamien vihjeiden perusteella.

GPT-4-Turbon potentiaali

Vaikka GPT-4 on kohdannut haasteita verrattuna uudempiin malleihin, kuten Claude 3 Opus ja Googlen Gemini, nämä päivitykset pyrkivät kurottamaan kuilua umpeen. GPT-5:n julkaisuun saakka parannukset tarjoavat kehittäjille ja yrityskäyttäjille arvokkaita uusia toiminnallisuuksia.

Päivitys säilyttää 128 000 merkin kontekstirajapinnan, mikä vastaa suunnilleen 300-sivuisen kirjan määrää ja riittää useimpiin käyttötapauksiin. Huomattavaa on, että OpenAI on aikaisemmin keskittynyt ääni- ja tekstimuotojen lisäksi myös videoiden analysointiin ja ymmärtämiseen ChatGPT:ssä. Tämä päivitys laajentaa videoiden ymmärtämiskyvyn mahdollisuuksia laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Tulevaisuudessa ChatGPT:n käyttäjät saattavat pystyä lataamaan lyhyitä videoleikkeitä ja saamaan AI:n luomia tiivistelmiä tai avainhetkien erotteluja. Tämä merkitsee merkittävää edistysaskelta tekoälyn maailmassa, ja GPT-4-Turbon odotettu saapuminen ChatGPT:hen avaa jännittäviä mahdollisuuksia.

Lähde: tom’s guide

Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä Kommentit pois päältä artikkelissa Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä


Tekoälypohjainen musiikkigeneraattori  on joutunut vakavan tietomurron kohteeksi, kertoo 404 Media -julkaisu. Hakkeri paljasti tehneensä yhtiöön marraskuussa toimitusketjuhyökkäyksen, jonka avulla hän pääsi käsiksi työntekijän tunnistetietoihin. Tämän seurauksena haltuun saatu lähdekoodi paljastaa Sunon kaapineen luvattomasti vuosikymmenten edestä audiomateriaalia suoraan YouTube Musicista, Deezeristä, Genius-palvelusta, stokin musiikkikirjastoista sekä podcastien RSS-syötteistä.

Suno on aiemmin myöntänyt kouluttavansa tekoälymallejaan avoimesta internetistä löytyvillä ”julkisesti saatavilla olevilla musiikkitiedostoilla”. Yhtiö on perustellut tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä fair use -oikeusperiaatteella. Haasteita asettavat kuitenkin suuret levy-yhtiöt, jotka parhaillaan haastavat Sunoa oikeuteen. Kantajien mukaan YouTuben suojausten tahallinen kiertäminen datan kaavintaa varten rikkoo suoraan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia (DMCA) sekä YouTuben omia käyttöehtoja.

Asiakastiedot vuotivat luottokortteja myöten – Yhtiö vaikeni kuukausiksi

Tekijänoikeuskiistojen lisäksi tietomurto paljasti Sunon asiakastietojen vaarantuneen. Hakkerin raportoidaan päässeen käsiksi Stripe-maksupalvelussa oleviin asiakastietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin, puhelinnumeroihin sekä osittaisiin luottokorttien numeroihin.

Suno ei tiedottanut asiakkaitaan marraskuussa 2025 tapahtuneesta tietomurrosta. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa yhtiö kuvailee tapahtunutta ainoastaan ”rajoitetuksi tietoturvaloukkaukseksi, joka saatiin nopeasti haltuun”.

Kaavintasyytökset riivaavat alan muitakin toimijoita

Suno ei ole syytösten kanssa yksin, sillä myös sen kilpailijaa Udioa on syytetty datan imuroinnista YouTubesta. Ketju ulottuu vieläkin syvemmälle tech-maailmaan, sillä YouTuben emoyhtiö Google kohtaa parhaillaan vastaavia tekijänoikeusloukkaussyytöksiä useilta suurilta kirjakustantajilta.

Tapaus korostaa entisestään -yhtiöiden ja perinteisten sisällöntuottajien välistä kuilua, jossa rajanvetoa luvallisen koulutusdatan ja suoran piratismin välillä haetaan nyt oikeussalien kautta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.