Teknologia

OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa

OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa, joka ylpeilee ”huomattavasti parannetuilla” kyvyillä vastausten luomiseen ja analysointiin.

Kyseinen paranneltu versio, joka sisältää AI-näkötekniikan visuaalisen, auditiivisen ja tekstimuotoisen sisällön ymmärtämiseen, on tällä hetkellä saatavilla vain kehittäjille. Kuitenkin OpenAI vakuuttaa, että nämä ominaisuudet tulevat pian integroitumaan ChatGPT:hen, tehden ne laajemman yleisön saataville.

Tämä merkitsee merkittävää kehitystä, sillä se on ensimmäinen kerta, kun GPT-4-Turbo visiotekniikalla tarjotaan ulkopuolisille kehittäjille. Mahdollisuudet ovat valtavat, luoden innovatiivisia sovelluksia muotiin, koodaukseen ja jopa pelaamiseen.

Päivitys laajentaa myös mallin tietojen katkaisupäivämäärää joulukuuhun 2023, heijastaen viimeisintä tietoa, jota se on koulutettu käyttämään. Aikaisemmin tämä katkaisupäivämäärä oli huhtikuussa 2023.

Mikä tarkalleen ottaen on GPT-4-Turbo?

GPT-4-Turbon ensisijainen tarkoitus liittyy kehittäjien työnkulun virtaviivaistamiseen heidän vuorovaikutuksessaan OpenAI:n mallin kanssa API:n kautta. Tämä päivitys poistaa tarpeen erillisille malleille teksti- ja kuvankäsittelyyn, mikä johtaa tehokkaampaan sovellusten luomiseen.

OpenAI kuvittelee lisäkehitystä ja näiden visioanalyysiominaisuuksien integrointia kuluttajille suunnattuihin sovelluksiin, kuten ChatGPT:hen. Tämä parantaa merkittävästi ChatGPT:n kykyä ymmärtää ja vastata visuaaliseen ja videoaineistoon.

Samoin Google on alkanut toteuttaa tätä lähestymistapaa Gemini Pro 1.5 -mallissaan, mutta tällä hetkellä pääsy on rajoitettu vain kehittäjille.

Yksi huomionarvoinen esimerkki GPT-4-Turbon reaalimaailman sovelluksesta on Cognition Labsin viraalinen koodaus-AI, Devin. Devinillä on huomattava kyky luoda monimutkaisia sovelluksia käyttäjän antamien vihjeiden perusteella.

GPT-4-Turbon potentiaali

Vaikka GPT-4 on kohdannut haasteita verrattuna uudempiin malleihin, kuten Claude 3 Opus ja Googlen Gemini, nämä päivitykset pyrkivät kurottamaan kuilua umpeen. GPT-5:n julkaisuun saakka parannukset tarjoavat kehittäjille ja yrityskäyttäjille arvokkaita uusia toiminnallisuuksia.

Päivitys säilyttää 128 000 merkin kontekstirajapinnan, mikä vastaa suunnilleen 300-sivuisen kirjan määrää ja riittää useimpiin käyttötapauksiin. Huomattavaa on, että OpenAI on aikaisemmin keskittynyt ääni- ja tekstimuotojen lisäksi myös videoiden analysointiin ja ymmärtämiseen ChatGPT:ssä. Tämä päivitys laajentaa videoiden ymmärtämiskyvyn mahdollisuuksia laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Tulevaisuudessa ChatGPT:n käyttäjät saattavat pystyä lataamaan lyhyitä videoleikkeitä ja saamaan AI:n luomia tiivistelmiä tai avainhetkien erotteluja. Tämä merkitsee merkittävää edistysaskelta tekoälyn maailmassa, ja GPT-4-Turbon odotettu saapuminen ChatGPT:hen avaa jännittäviä mahdollisuuksia.

Lähde: tom’s guide

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.