OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI on julkaissut merkittävän päivityksen GPT-4-Turbo AI-malliinsa

on julkaissut merkittävän päivityksen AI-malliinsa, joka ylpeilee ”huomattavasti parannetuilla” kyvyillä vastausten luomiseen ja analysointiin.

Kyseinen paranneltu versio, joka sisältää AI-näkötekniikan visuaalisen, auditiivisen ja tekstimuotoisen sisällön ymmärtämiseen, on tällä hetkellä saatavilla vain kehittäjille. Kuitenkin OpenAI vakuuttaa, että nämä ominaisuudet tulevat pian integroitumaan :hen, tehden ne laajemman yleisön saataville.

Tämä merkitsee merkittävää kehitystä, sillä se on ensimmäinen kerta, kun GPT-4-Turbo visiotekniikalla tarjotaan ulkopuolisille kehittäjille. Mahdollisuudet ovat valtavat, luoden innovatiivisia sovelluksia muotiin, koodaukseen ja jopa pelaamiseen.

Päivitys laajentaa myös mallin tietojen katkaisupäivämäärää joulukuuhun 2023, heijastaen viimeisintä tietoa, jota se on koulutettu käyttämään. Aikaisemmin tämä katkaisupäivämäärä oli huhtikuussa 2023.

Mikä tarkalleen ottaen on GPT-4-Turbo?

GPT-4-Turbon ensisijainen tarkoitus liittyy kehittäjien työnkulun virtaviivaistamiseen heidän vuorovaikutuksessaan OpenAI:n mallin kanssa API:n kautta. Tämä päivitys poistaa tarpeen erillisille malleille teksti- ja kuvankäsittelyyn, mikä johtaa tehokkaampaan sovellusten luomiseen.

OpenAI kuvittelee lisäkehitystä ja näiden visioanalyysiominaisuuksien integrointia kuluttajille suunnattuihin sovelluksiin, kuten ChatGPT:hen. Tämä parantaa merkittävästi ChatGPT:n kykyä ymmärtää ja vastata visuaaliseen ja videoaineistoon.

Samoin Google on alkanut toteuttaa tätä lähestymistapaa Gemini Pro 1.5 -mallissaan, mutta tällä hetkellä pääsy on rajoitettu vain kehittäjille.

Yksi huomionarvoinen esimerkki GPT-4-Turbon reaalimaailman sovelluksesta on Cognition Labsin viraalinen koodaus-AI, Devin. Devinillä on huomattava kyky luoda monimutkaisia sovelluksia käyttäjän antamien vihjeiden perusteella.

GPT-4-Turbon potentiaali

Vaikka GPT-4 on kohdannut haasteita verrattuna uudempiin malleihin, kuten Claude 3 Opus ja Googlen Gemini, nämä päivitykset pyrkivät kurottamaan kuilua umpeen. GPT-5:n julkaisuun saakka parannukset tarjoavat kehittäjille ja yrityskäyttäjille arvokkaita uusia toiminnallisuuksia.

Päivitys säilyttää 128 000 merkin kontekstirajapinnan, mikä vastaa suunnilleen 300-sivuisen kirjan määrää ja riittää useimpiin käyttötapauksiin. Huomattavaa on, että OpenAI on aikaisemmin keskittynyt ääni- ja tekstimuotojen lisäksi myös videoiden analysointiin ja ymmärtämiseen ChatGPT:ssä. Tämä päivitys laajentaa videoiden ymmärtämiskyvyn mahdollisuuksia laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Tulevaisuudessa ChatGPT:n käyttäjät saattavat pystyä lataamaan lyhyitä videoleikkeitä ja saamaan AI:n luomia tiivistelmiä tai avainhetkien erotteluja. Tämä merkitsee merkittävää edistysaskelta tekoälyn maailmassa, ja GPT-4-Turbon odotettu saapuminen ChatGPT:hen avaa jännittäviä mahdollisuuksia.

Lähde: tom's guide

Luovilla aloilla heräsi huoli – Japanissa sallitaan tekijänoikeuksien alaisen materiaalin käyttämistä tekoälyn kouluttamiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Luovilla aloilla heräsi huoli – Japanissa sallitaan tekijänoikeuksien alaisen materiaalin käyttämistä tekoälyn kouluttamiseen

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanin tekijänoikeuslait sallivat tekijänoikeuksien alaisen materiaalin käytön tekoälymallien kouluttamiseen suhteellisen vapaasti. Tämä löyhä lähestymistapa herättää kuitenkin huolta luovilla ihmisillä, jotka pelkäävät töidensä joutuvan luvattoman hyödyntämisen kohteeksi ilman korvausta.

Helppo pääsy tekijänoikeudelliseen dataan on merkittävä houkutin -yrityksille, kun taas Japani pyrkii vauhdittamaan tekoälykehitystä työvo shortagesta ja väestön ikääntymisestä johtuvien haasteiden taklaamiseksi. Tämä on ristiriidassa tiukempien tekijänoikeussääntöjen kanssa, joita noudatetaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa.

Japanin luovat alat vastustavat tätä tilannetta ja väittävät, että nykyiset lait eivät suojele heidän töitään. Hallitus on julkaissut joitakin ohjeita, mutta ei ole ryhtynyt lainsäädännöllisiin muutoksiin.

Vaikka keskustelu jatkuu, Japani on edelleen houkutteleva markkina tekoäly-startupeille tekijänoikeussääntöjen ulkopuolisista syistä, kuten hallituksen tuesta ja mahdollisuudesta erottua joukosta kilpailuilla markkinoilla.

”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle Kommentit pois päältä artikkelissa ”Hasta la vista, baby” – tutkijat tekivät onnistuneen ihosolukon humanoidirobotin kasvopinnalle

Tokion yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa on onnistuttu kiinnittämään laboratorio-olosuhteissa kasvatettua ihosolukkoa humanoidirobotin kasvopinnoille. Tutkimus edustaa merkittävää edistystä realistisen ja itsekorjaavan keinotekoisen ihon kehitystyössä, joka mahdollistaisi roboteille parempaa ympäristön havaitsemista.

Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta menetelmää, jossa robotin kasvopintaan luodaan mikroskooppisia V-muotoisia perforaatioita. Näihin perforaatioihin solukko kiinnitetään kollageenigeelin avulla plasmakäsittelyn tuella. Jos haluat nähdä järkyttävää kuvamateriaalia niin kurkkaa lyhyt video tästä ja kuva täältä.

Vaikka menetelmä osoittautui teknisesti toimivaksi, aiheuttivat alustavat testikappaleet kuitenkin esteettisiä haasteita. Elävän ihosolukon ja robotin elottomien silmien yhdistelmää on kuvailtu jopa ”painajaismaiseksi”. Tutkijaryhmä on tietoinen tästä haasteesta ja uskoo tulevaisuuden iteraatioiden, joihin integroidaan esimerkiksi ihohuokosia ja hermojen kaltaisia rakenteita, parantavan robotin ulkonäöllistä toteutusta.

Kuva lähde: ©2024 Takeuchi et al. CC-BY-ND

Tutkimuksella on sovellusmahdollisuuksia myös robotiikan ulkopuolella. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden simuloinnissa, kosmetiikkatuotteiden testauksessa sekä materiaalitieteen tutkimuksessa

Lähde: IGN Nordic