Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa Kommentit pois päältä artikkelissa Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa

Artikkelikuva

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 (PC)

7.1 / 10
Hyvää Tarkka-ammunta on hauskaa ja palkitsevaa. Huonoa Jähmeää lähitaistelua ei voi välttää. Peli maksaa liikaa ollakseen niin lyhyt. Yleisesti Sniper Ghost Warrior Contracts 2 on maukas hiukopala pitkän kantaman laukauksia ja paljastumisen pelkoa. Pelin ongelmilta haluaa melkein sulkea silmänsä.

CI Gamesin likimain sadas peli, (4.6.2021), menee kuin kuumille kiville, ja sen pelivideot keräävät :ssa satoja tuhansia katselukertoja. Mullistava uutuus pelisarjan aiempiin osiin verrattuna – jos joku niitä nyt on pelannut – on ultrapitkien matkojen laukaukset. Taktisen ammunnan ja hiiviskelyn ystävillä on tänä kesänä muita hauskempaa.

Öljymarkkinat ovat uhattuina, joten Lähi-itä täytyy pelastaa

Contracts 2:sen niukka kehyskertomus on vain tekosyy toiminnalle. Keksitty Kuamarin valtio Lähi-idässä uhkaa epävakaudellaan öljymarkkinoita, ja paikalle lähetetään tietenkin amerikkalainen yhden miehen armeija. Itsetietoinen ironia jatkuu tarinan loppukäänteessä, mutta sitä odotellessa tulee rei’ittää joukko hölmöjä vihollisia.

Pelissä on mukiinmenevät grafiikat, huomaamaton musiikki ja sopivasti vaihtelua tarjoavat tehtäväkartat. Karttasuunnittelu on parhaimmillaan massiivisessa ”Mount Kuamarissa”, jossa pitää muun muassa pysäyttää vesipumppaamon toiminta ja laskeutua massiivisen bunkkerin maanalaiseen verkostoon.

Puoliavoimen maailman koodauksessa on säästelty. Esimerkiksi kiipeäminen onnistuu vain harvoista paikoista, ja lopun edestä saa hämmästellä -pelimoottorille tyypillistä liukastelua maaston reunoilla. Kiipeämispaikat löytyvät tosin nappia painamalla eräänlaisessa virtuaalitilassa, mikä on näppärä keino toteuttaa helppopääsyinen kartta pienellä budjetilla.

Tappaminen on mukavaa – ainakin kaukaa

Tarkka-ammunta on parhaimmillaan riemastuttavan palkitsevaa. Pidemmän kantaman laukauksissa pitää ottaa huomioon sekä tuuli että etäisyys kohteeseen. Mikään simulaattori peli ei yritä olla, joten esimerkiksi ilmankosteuden ja maapallon pyörimissuunnan voi suosiolla unohtaa. Onnistuneen laukauksen tunnistaa toisinaan hidastusanimaatiosta, jossa seurataan luodin matkaa vihollisen aivoihin ja sieltä lihaa ja verta purskahtaen ulos. Kun ammut liikkuvaa kohdetta 1,5 kilometrin päässä ja hidastus ilmestyy ruutuun, niin hymynkare nousee väkisinkin huulille.

Pelissä on pakko mennä myös lähietäisyydelle, ja silloin on vähemmän aihetta juhlaan. Vihollista kannattaa osua päähän, koska muut ruumiinosat imevät lyijyä kuin sienet. Samalla tietysti paljastut. Contracts 2:ssa paljastuminen tarkoittaa, että kaikki lähitienoon viholliset tietävät tarkalleen, missä pusikossa ryömit. Paljastuminen tuntuu aluksi tapahtuvan melko sattumanvaraisesti, mutta sen sisäistä logiikkaa alkaa ymmärtää pelin edetessä.

Viholliset osuvat kuolettavan tarkasti rynnäkkökivääreillään, vaikka kilometrin päästä – millä tahansa vaikeustasolla. Pelaaja yritetään täten ohjata pysymään piilossa. Vitsit ovat kuitenkin vähissä, kun autosave aktivoituu paljastumisen jälkeen. Vaihtoehtoina on ramboilla kuin puolijumala tai etsiä piilopaikka ja hakea lisää kahvia.

Kivien heittelyä ja hyödyttömiä vempaimia

Vihollisalueiden kiikarointi ja edes jonkinlainen toimintasuunnitelma maksavat itsensä korkoineen takaisin. Etenkin pitkän kantaman tehtävät ovat pulmapelejä, jossa kohteet kannattaa tappaa oikeassa järjestyksessä. Hälytyksen välttämiseksi pitää toisinaan keksiä tapoja kiinnittää vihollisten huomio toisaalle. Sillä on merkitystä, tapatko vihollisen keskelle tietä, josta hänet huomataan helposti, vai odotatko parempaa hetkeä.

Usein on helpointa vain kävellä vihollisten ohitse, ja yksi hämäyskeino on heittää kiviä lähistölle. Monissa tapauksissa voi lähes :n (2021) tapaan kävellä aivan vihollisten nenän alta – kunhan ei päästä paljastumismittaria tiksuttamaan huippuunsa. Vihollisten tekoäly on hämmästyttävän tyhmä, sokea ja avuton. Vaikeus tulee siitä, että vihollisia kuhisee kuin muurahaisia. Kun paljastut, vaikka ampumalla ohitse, sokeat saavat näkönsä.

Ongelmistaan huolimatta hiippailu on parhaimmillaan hauskaa. Onnistumiseen vaaditaan juuri sopivasti luovuutta ja suoritusvarmuutta. Seuraavan autosaven saavuttaminen tuntuu ansaitulta.

Vihollisia riittää
Yritäpä ohittaa meidät.

Pelin edetessä on mahdollisuus kustomoida hahmoa ja päivittää aseita. Muutokset ovat pääosin kosmeettisia, mutta hauskana yksityiskohtana on pieni moottori, jolla pääsee köysiratoja taaksepäin. Järeämmillä kivääreillä on helpompi ampua kauas, ja viholliset suostuvat kuolemaan niillä ammuttaessa muillakin kuin pääosumilla. Pelissä on saatavilla myös erilaisia vempaimia. Niistä on hyötyä joissain tilanteissa, mutta esimerkiksi dronea pystyy käyttämään vain harvoin häirintätornien tai puutteellisen kantaman takia.

Pienen budjetin menestystä lypsetään kaksin käsin

on käyttänyt tehokkaasti jokaisen Contracts 2:sen kehitykseen upotetun sentin. Peli sai väitetysti jopa vähemmän rahoitusta kuin edeltäjänsä, mutta lopputulos on silti verrattain tyylikäs. Ja mikä parasta – ruudunpäivitys on sulavaa, välianimaatiot eivät töki, ja bugeja tulee harvoin vastaan. Ero on massiivinen esimerkiksi :ään verrattuna, jonka arvostelin tammikuussa. Peliin on myös vastikään julkaistu ilmainen lisäkartta, Butcher’s Banquet, joka lupailee ainakin älykkäämpiä vihollisia. Myös PlayStation 5 -julkaisu lähestyy kovaa vauhtia.

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 luottaa arvoonsa. Se maksaa -alustalla 39,99 € ja lisäsisältöä saa 85,52 €:lla esimerkiksi uusien aseiden ja skinien muodossa – siis kymmenen tunnin yksinpelissä käytettäväksi. Erilaiset haastetehtävät tuovat peliin jonkin verran uudelleenpelattavuutta, mutta minuuttitaksa on silti suolainen. Sen verran hauskasta pelistä on kuitenkin kysymys, että se kannattaa muistaa poimia, vaikka Steamin joulualeista.

Uusi Control Resonant rankaisee sivutehtävien ohittamisesta ja palkitsee uteliaisuudesta Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi Control Resonant rankaisee sivutehtävien ohittamisesta ja palkitsee uteliaisuudesta

paljasti uusia yksityiskohtia tulevasta -toimintaseikkailusta, ja tällä kertaa huomion keskipisteessä on tutkiminen. Kehittäjien mukaan tavoitteena on saada pelaajat poikkeamaan päätarinalta ja löytämään maailman salaisuuksia omatoimisesti.

Ensimmäisessä Controlissa moni keskittyi vain päätarinaan ja sivutehtävät jäivät kokonaan huomaamatta. Resonantissa tähän halutaan muutos. Pääkenttäsuunnittelija Anne-Marie Grönroosin mukaan studio haluaa pelaajien eksyvän maailmaan hyvällä tavalla. Taidejohtaja Elmeri Raitanen puolestaan vitsaili, että tavoitteena on jopa pakottaa pelaajat pitämään hauskaa.

Suurin muutos nähdään ympäristössä. Suljettujen toimistokäytävien sijaan tapahtamat sijoittuvat yliluonnollisesti vääristyneeseen Manhattaniin, jonka eri alueet ovat aiempaa avoimempia ja tunnistettavampia. Kaupungista löytyy suuria maamerkkejä, jotka näkyvät kauas ja houkuttelevat tutkimaan ympäristöä. Remedy uskoo, että tällaiset nähtävyydet herättävät pelaajien uteliaisuuden luonnollisemmin kuin ensimmäisen pelin sisätiloissa.

Vaikka maailma on avoimempi, kaikkea ei jätetä pelaajan oman suunnistuksen varaan. Pelissä nähdään myös erillisiä lineaarisia alueita, joita kehittäjät kutsuvat ”luolastoiksi”. Näissä keskitytään vahvemmin tarinaan ilman jatkuvia sivupolkuja ja häiriötekijöitä. Ratkaisun tarkoitus on tarjota sopivaa vaihtelua avoimen maailman tutkimiselle.

Remedy korostaa, ettei Manhattan ole pelkästään vihamielinen painajainen. Kaupunki voi näyttää jopa houkuttelevalta ja turvalliselta, kunnes pinnan alta paljastuu jotain selittämätöntä ja vaarallista. Juuri tämä ristiriita tavallisen ja yliluonnollisen välillä on studion mukaan yksi pelin tärkeimmistä tunnelmatekijöistä.

Control Resonant julkaistaan 24. syyskuuta 2026 :lle, Xbox Series X|S:lle ja :lle. Jos Remedy onnistuu tavoitteessaan, pelaajat eivät välttämättä aina muista seurata päätarinaa, mutta juuri sitä kehittäjät näyttävät toivovankin.

Onko Sony kääntämässä selkänsä maailman suurimmalle PC-yleisölle? Kommentit pois päältä artikkelissa Onko Sony kääntämässä selkänsä maailman suurimmalle PC-yleisölle?

Sonyn viimeaikaiset viestit ovat herättäneet huolta -pelaajien keskuudessa. Yhtiön kerrotaan harkitsevan muutosta strategiaansa, jossa -yksinoikeuspelejä on tuotu myöhemmin PC:lle. Päätös voisi kuitenkin vaikuttaa paljon laajemmin kuin vain tietokonepelaajiin, erityisesti Kiinassa.

Analytiikkayhtiö Alinea Insightsin mukaan peräti 42 prosenttia -pelin PC-myynnistä tuli Kiinasta, joka oli pelin suurin markkina-alue Steamissa. Myös on menestynyt erityisen hyvin kiinalaisten pelaajien keskuudessa. Tämä ei ole yllättävää, sillä konsolipelaaminen ei ole koskaan saavuttanut Kiinassa samanlaista suosiota kuin PC- ja mobiilipelaaminen osittain maan tiukkojen tuontirajoitusten vuoksi.

Jos vähentäisi PC-julkaisujaan ja yrittäisi houkutella pelaajia ostamaan -konsolin pelatakseen tulevia hittipelejä, se voisi samalla menettää miljoonia potentiaalisia asiakkaita Kiinassa. Steamissa yksinkertaistettu kiina on toiseksi käytetyin kieli englannin jälkeen, mikä kertoo markkinan valtavasta koosta.

Mielenkiintoista kyllä, PC-julkaisut eivät näyttäisi syövän PlayStation-version myyntiä. Alinean mukaan Death Stranding 2 saavutti parhaat kahden viikon myyntilukunsa PlayStationilla juuri PC-julkaisun jälkeen. Samankaltainen ilmiö nähtiin myös Stellar Bladen kohdalla, jonka -myynti kasvoi samaan aikaan PC-version julkaisun kanssa.

Tämä saattaa olla merkittävä viesti Sonylle. Vaikka PC-julkaisut eivät välttämättä saa kaikkia ostamaan PlayStationia, ne näyttävät kasvattavan pelien näkyvyyttä ja tavoittavan valtavia yleisöjä erityisesti Kiinassa. Jos Sony todella perääntyy PC-strategiastaan, se ei ehkä menetä vain tietokonepelaajia, vaan myös yhden maailman tärkeimmistä pelimarkkinoista.