Artikkelit, Arvostelut, Pelit

Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa Kommentit pois päältä artikkelissa Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa

Artikkelikuva

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 (PC)

7.1 / 10
Hyvää Tarkka-ammunta on hauskaa ja palkitsevaa. Huonoa Jähmeää lähitaistelua ei voi välttää. Peli maksaa liikaa ollakseen niin lyhyt. Yleisesti Sniper Ghost Warrior Contracts 2 on maukas hiukopala pitkän kantaman laukauksia ja paljastumisen pelkoa. Pelin ongelmilta haluaa melkein sulkea silmänsä.

CI Gamesin likimain sadas peli, (4.6.2021), menee kuin kuumille kiville, ja sen pelivideot keräävät :ssa satoja tuhansia katselukertoja. Mullistava uutuus pelisarjan aiempiin osiin verrattuna – jos joku niitä nyt on pelannut – on ultrapitkien matkojen laukaukset. Taktisen ammunnan ja hiiviskelyn ystävillä on tänä kesänä muita hauskempaa.

Öljymarkkinat ovat uhattuina, joten Lähi-itä täytyy pelastaa

Contracts 2:sen niukka kehyskertomus on vain tekosyy toiminnalle. Keksitty Kuamarin valtio Lähi-idässä uhkaa epävakaudellaan öljymarkkinoita, ja paikalle lähetetään tietenkin amerikkalainen yhden miehen armeija. Itsetietoinen ironia jatkuu tarinan loppukäänteessä, mutta sitä odotellessa tulee rei'ittää joukko hölmöjä vihollisia.

Pelissä on mukiinmenevät grafiikat, huomaamaton musiikki ja sopivasti vaihtelua tarjoavat tehtäväkartat. Karttasuunnittelu on parhaimmillaan massiivisessa ”Mount Kuamarissa”, jossa pitää muun muassa pysäyttää vesipumppaamon toiminta ja laskeutua massiivisen bunkkerin maanalaiseen verkostoon.

Puoliavoimen maailman koodauksessa on säästelty. Esimerkiksi kiipeäminen onnistuu vain harvoista paikoista, ja lopun edestä saa hämmästellä -pelimoottorille tyypillistä liukastelua maaston reunoilla. Kiipeämispaikat löytyvät tosin nappia painamalla eräänlaisessa virtuaalitilassa, mikä on näppärä keino toteuttaa helppopääsyinen kartta pienellä budjetilla.

Tappaminen on mukavaa – ainakin kaukaa

Tarkka-ammunta on parhaimmillaan riemastuttavan palkitsevaa. Pidemmän kantaman laukauksissa pitää ottaa huomioon sekä tuuli että etäisyys kohteeseen. Mikään simulaattori peli ei yritä olla, joten esimerkiksi ilmankosteuden ja maapallon pyörimissuunnan voi suosiolla unohtaa. Onnistuneen laukauksen tunnistaa toisinaan hidastusanimaatiosta, jossa seurataan luodin matkaa vihollisen aivoihin ja sieltä lihaa ja verta purskahtaen ulos. Kun ammut liikkuvaa kohdetta 1,5 kilometrin päässä ja hidastus ilmestyy ruutuun, niin hymynkare nousee väkisinkin huulille.

Pelissä on pakko mennä myös lähietäisyydelle, ja silloin on vähemmän aihetta juhlaan. Vihollista kannattaa osua päähän, koska muut ruumiinosat imevät lyijyä kuin sienet. Samalla tietysti paljastut. Contracts 2:ssa paljastuminen tarkoittaa, että kaikki lähitienoon viholliset tietävät tarkalleen, missä pusikossa ryömit. Paljastuminen tuntuu aluksi tapahtuvan melko sattumanvaraisesti, mutta sen sisäistä logiikkaa alkaa ymmärtää pelin edetessä.

Viholliset osuvat kuolettavan tarkasti rynnäkkökivääreillään, vaikka kilometrin päästä – millä tahansa vaikeustasolla. Pelaaja yritetään täten ohjata pysymään piilossa. Vitsit ovat kuitenkin vähissä, kun autosave aktivoituu paljastumisen jälkeen. Vaihtoehtoina on ramboilla kuin puolijumala tai etsiä piilopaikka ja hakea lisää kahvia.

Kivien heittelyä ja hyödyttömiä vempaimia

Vihollisalueiden kiikarointi ja edes jonkinlainen toimintasuunnitelma maksavat itsensä korkoineen takaisin. Etenkin pitkän kantaman tehtävät ovat pulmapelejä, jossa kohteet kannattaa tappaa oikeassa järjestyksessä. Hälytyksen välttämiseksi pitää toisinaan keksiä tapoja kiinnittää vihollisten huomio toisaalle. Sillä on merkitystä, tapatko vihollisen keskelle tietä, josta hänet huomataan helposti, vai odotatko parempaa hetkeä.

Usein on helpointa vain kävellä vihollisten ohitse, ja yksi hämäyskeino on heittää kiviä lähistölle. Monissa tapauksissa voi lähes :n (2021) tapaan kävellä aivan vihollisten nenän alta – kunhan ei päästä paljastumismittaria tiksuttamaan huippuunsa. Vihollisten tekoäly on hämmästyttävän tyhmä, sokea ja avuton. Vaikeus tulee siitä, että vihollisia kuhisee kuin muurahaisia. Kun paljastut, vaikka ampumalla ohitse, sokeat saavat näkönsä.

Ongelmistaan huolimatta hiippailu on parhaimmillaan hauskaa. Onnistumiseen vaaditaan juuri sopivasti luovuutta ja suoritusvarmuutta. Seuraavan autosaven saavuttaminen tuntuu ansaitulta.

Vihollisia riittää
Yritäpä ohittaa meidät.

Pelin edetessä on mahdollisuus kustomoida hahmoa ja päivittää aseita. Muutokset ovat pääosin kosmeettisia, mutta hauskana yksityiskohtana on pieni moottori, jolla pääsee köysiratoja taaksepäin. Järeämmillä kivääreillä on helpompi ampua kauas, ja viholliset suostuvat kuolemaan niillä ammuttaessa muillakin kuin pääosumilla. Pelissä on saatavilla myös erilaisia vempaimia. Niistä on hyötyä joissain tilanteissa, mutta esimerkiksi dronea pystyy käyttämään vain harvoin häirintätornien tai puutteellisen kantaman takia.

Pienen budjetin menestystä lypsetään kaksin käsin

on käyttänyt tehokkaasti jokaisen Contracts 2:sen kehitykseen upotetun sentin. Peli sai väitetysti jopa vähemmän rahoitusta kuin edeltäjänsä, mutta lopputulos on silti verrattain tyylikäs. Ja mikä parasta – ruudunpäivitys on sulavaa, välianimaatiot eivät töki, ja bugeja tulee harvoin vastaan. Ero on massiivinen esimerkiksi :ään verrattuna, jonka arvostelin tammikuussa. Peliin on myös vastikään julkaistu ilmainen lisäkartta, Butcher's Banquet, joka lupailee ainakin älykkäämpiä vihollisia. Myös PlayStation 5 -julkaisu lähestyy kovaa vauhtia.

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 luottaa arvoonsa. Se maksaa -alustalla 39,99 € ja lisäsisältöä saa 85,52 €:lla esimerkiksi uusien aseiden ja skinien muodossa – siis kymmenen tunnin yksinpelissä käytettäväksi. Erilaiset haastetehtävät tuovat peliin jonkin verran uudelleenpelattavuutta, mutta minuuttitaksa on silti suolainen. Sen verran hauskasta pelistä on kuitenkin kysymys, että se kannattaa muistaa poimia, vaikka Steamin joulualeista.

Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera Kommentit pois päältä artikkelissa Kuin selainpeli tuotuna Steamiin – arvostelussa Blade Chimera

on Team LadyBugin ja WSS Playgrounding kehittämä okkultti cyberpunk metroidvania peli. Pelin julkaisijana toimivat ja . Testaus tapahtui :llä ja pelattu Xbox sekä PS5 ohjaimilla. Blade Chimera on Team LadyBugin uusin ja kunnianhimoisin peli, joka vie pelaajan syvälle okkultistiseen cyberpunk-maailmaan. Metroidvania-genreen kuuluva peli tarjoaa laajan kartan, saumattomia siirtymiä eri alueiden välillä sekä sivutehtäviä päätarinan rinnalle. Mutta onnistuuko peli lunastamaan odotuksensa?

Pelin tarina ja maailma

Pelaaja astuu demoninmetsästäjä Shinin saappaisiin tämän etsiessä menetettyjä taitojaan ja totuutta unohtuneesta menneisyydestään. Tarina on erityisen kiehtova, ja maailman tutkiminen tarjoaa mahdollisuuden paljastaa salaisuuksia kartassa sekä muistojen palauttamisessa. Pelissä on taianomaista tunnelmaa, jossa yhdistyvät okkultismi ja futuristinen estetiikka.

Iso plussa pelille on sivutehtävien ja vapaan kartan tutkimisen tarjoama monipuolisuus. Toisaalta toistuva rakenne, tehtävän haku, demonien tappaminen, seuraavaan tarinapaikkaan eteneminen, voi nopeasti tuntua yksitoikkoiselta.

Pelissä demonien nimet on usein valittu niiden ulkonäön mukaan, mikä tuo lisäkerroksia pelin tunnelmaan. Esimerkiksi sininen demoni tunnetaan nimellä Ao Oni, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”sininen demoni”. Lentävät variksen näköiset viholliset on nimetty Karasuksi, joka tarkoittaa varista, ja vihreät lentävät haamutyyppiset demonit puolestaan saavat nimekseen Hito Dama, joka tarkoittaa ”ihmissielua”.

Pelattavuus ja ohjattavuus

Ensituntuma pelistä oli vaihteleva. Alku oli teknisesti ongelmallinen – pelin julkaisupäivänä jatkuvat errorit, jokta estivät pelin avautumisen, pakottivat odottamaan korjauspäivitystä. Tämän jälkeen pelikokemus parani, mutta hahmon ohjauksessa on puutteita. Hypyt ja parkourausta vaativat kohdat voivat turhauttaa, ja tönkkö ohjaustuntuma tekee pelaamisesta epätarkkaa. Useissa nopeissa kohdissa joutui tekemään hitaasti asioita, jotta hahmo kerkeää niihin reagoida, joka johti moneen kuolemaan ja uudelleen asioiden tekemiseen, koska tallentaminen unohtui.

Väistöliikkeet ja taistelumekaniikka toimivat hyvin, mutta pelin rankaisevuus virheistä vaatii pelaajalta keskittymistä. Demonit lyövät kovaa ja panssareita eikä puolustusta saa päivittettyä, joten välillä ihmeellisten hirboxien tarkkailu saattoi myös äkkiä koitu jo mennyn sisällön uudelleen kahlaamiseen, jotta pääsee jatkamaan eteenpäin. Erityisesti Lux-demonin käyttäminen taistelussa tuo peliin syvyyttä, mutta sen hallinta kiipeilyssä on toisinaan epäintuitiivista. Lux toimii taistelussa tehokkaasti ja ottaa helposti ohjaimen komennot vastaan välillä, jopa liian tehokkaasti ja hyökkäyksiä tulee tehtyä taistelun ulkopuolella.

Grafiikat ja äänimaailma

Pelin pikselitaide on ehdoton kohokohta. on panostanut yksityiskohtiin, ja pelin visuaalinen ilme hurmaa alusta loppuun. Hyökkäysanimaatiot, käyttöliittymä ja vihollisten ulkoasu on kaikki huolellisesti suunniteltu pikselityyliin. Jos pystyy pelaamaan japaninkielisenä niin suosittelen suuresti, koska Japaninkieliset kirjoitusmerkit sopivat pelin estetiikkaan erityisen hyvin.

Äänimaailma sen sijaan jättää hieman toivomisen varaa. Vaikka musiikki itsessään on laadukasta, se ei onnistu luomaan cyberpunk-taistelun intensiivistä tunnelmaa. Vähän jäävät musiikit laiskanpuoleiseksi ja ne tarvisivat vähän potkua takapuoleen, että tulisi sopivampi tehokkuus, kun kuitenkin ollaan demoneita tappamassa. Toisaalta ääniefektit osuvat täydellisesti kohdilleen, tehden pelaamisesta miellyttävää myös ilman musiikkia. Varsinkin väistelyliikkeen tekeminen on mahtavaa siinä olevan ääniefektin kanssa ja sillä on myös hyvä liikkua paikasta toiseen.

Yhteenveto

Jos tällaisesta pelistä tykkää ja jaksaa opetella pelaamaan pelin tahtiin niin suosittelen. Yksitoikkoiseksi käy nopeasti vaikka tarina ja muistojen avaaminen vaikuttaakin tosi mielenkiintoiselta, mutta kaikki ongelmat hahmon ohjauksessa vievät ilon pelistä. Jos peliyhtiön muut pelit ovat tuttuja niin suosittelen harkitsemaan. Peli on saatavilla 29.01.2025 asti –10% 17,55€:lla. Tarjouksen jälkeen peli on normaalihintaisena 19,50€. 1€/1h (Euro per tunti) tulee hyvin, jos pelaa kaiken päätarinasta sivutehtäviin läpi ja tutkii kartan läpi niin arviolta n. 18h, joten tämä kannattaa oottaa huomioon ostamista harkitessa. Joten suosittelen, kyllä sen kannalta, että ei tekeminen lopu kesken.

Blade Chimera

4 / 10
Plussat + Grafiikat + Musiikit + Ääniefektit + Tarina + Taistelumekaniikat + Väistelyliike Miinukset - Hahmon ohjattavuus - Hyppiminen - Pienet tilat taistella - Tuntuu ilmaiselta selainpeliltä

Arkkitehtisimulaatio ilmestyy alkukesästä 2025 Kommentit pois päältä artikkelissa Arkkitehtisimulaatio ilmestyy alkukesästä 2025

Architect Life: A House Design Simulator

-peli julkaistaan alkukesästä 2025. Peli mallintaa arkkitehdin monipuolista työtä ja antaa pelaajille mahdollisuuden suunnitella ja luoda unelmien koteja.

Pelissä voi suunnitella rakennuksia yksityiskohtaisesti, valita materiaaleja ja tehdä tarkkoja mittauksia. Pelaajat voivat luoda parvekkeita, terasseja ja muita oleskelutiloja sekä suunnitella infrastruktuuria kuten lämmitysjärjestelmiä. Myös sisustaminen ja maisemointi kuuluvat pelin ominaisuuksiin.

Architect Life sisältää uratilan, jossa suoritetaan asiakkaiden toimeksiantoja, sekä vapaan suunnittelutilan ilman rajoituksia. Pelaajat voivat myös tarkastella luomuksiaan ensimmäisen persoonan näkökulmasta eri vuorokaudenaikoina.

Peli julkaistaan 5. kesäkuuta 2025 :lle, Xbox Series X/S:lle ja Nintendo Switchille. Se on osa NACONin Life-simulaatiopelisarjaa, johon kuuluu myös muita ammatteja käsitteleviä pelejä kuten , , sekä .