Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa Kommentit pois päältä artikkelissa Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa

Artikkelikuva

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 (PC)

7.1 / 10
Hyvää Tarkka-ammunta on hauskaa ja palkitsevaa. Huonoa Jähmeää lähitaistelua ei voi välttää. Peli maksaa liikaa ollakseen niin lyhyt. Yleisesti Sniper Ghost Warrior Contracts 2 on maukas hiukopala pitkän kantaman laukauksia ja paljastumisen pelkoa. Pelin ongelmilta haluaa melkein sulkea silmänsä.

CI Gamesin likimain sadas peli, Sniper Ghost Warrior Contracts 2 (4.6.2021), menee kuin kuumille kiville, ja sen pelivideot keräävät YouTube :ssa satoja tuhansia katselukertoja. Mullistava uutuus pelisarjan aiempiin osiin verrattuna – jos joku niitä nyt on pelannut – on ultrapitkien matkojen laukaukset. Taktisen ammunnan ja hiiviskelyn ystävillä on tänä kesänä muita hauskempaa.

Öljymarkkinat ovat uhattuina, joten Lähi-itä täytyy pelastaa

Contracts 2:sen niukka kehyskertomus on vain tekosyy toiminnalle. Keksitty Kuamarin valtio Lähi-idässä uhkaa epävakaudellaan öljymarkkinoita, ja paikalle lähetetään tietenkin amerikkalainen yhden miehen armeija. Itsetietoinen ironia jatkuu tarinan loppukäänteessä, mutta sitä odotellessa tulee rei’ittää joukko hölmöjä vihollisia.

Pelissä on mukiinmenevät grafiikat, huomaamaton musiikki ja sopivasti vaihtelua tarjoavat tehtäväkartat. Karttasuunnittelu on parhaimmillaan massiivisessa ”Mount Kuamarissa”, jossa pitää muun muassa pysäyttää vesipumppaamon toiminta ja laskeutua massiivisen bunkkerin maanalaiseen verkostoon.

Puoliavoimen maailman koodauksessa on säästelty. Esimerkiksi kiipeäminen onnistuu vain harvoista paikoista, ja lopun edestä saa hämmästellä CryEngine -pelimoottorille tyypillistä liukastelua maaston reunoilla. Kiipeämispaikat löytyvät tosin nappia painamalla eräänlaisessa virtuaalitilassa, mikä on näppärä keino toteuttaa helppopääsyinen kartta pienellä budjetilla.

Tappaminen on mukavaa – ainakin kaukaa

Tarkka-ammunta on parhaimmillaan riemastuttavan palkitsevaa. Pidemmän kantaman laukauksissa pitää ottaa huomioon sekä tuuli että etäisyys kohteeseen. Mikään simulaattori peli ei yritä olla, joten esimerkiksi ilmankosteuden ja maapallon pyörimissuunnan voi suosiolla unohtaa. Onnistuneen laukauksen tunnistaa toisinaan hidastusanimaatiosta, jossa seurataan luodin matkaa vihollisen aivoihin ja sieltä lihaa ja verta purskahtaen ulos. Kun ammut liikkuvaa kohdetta 1,5 kilometrin päässä ja hidastus ilmestyy ruutuun, niin hymynkare nousee väkisinkin huulille.

Pelissä on pakko mennä myös lähietäisyydelle, ja silloin on vähemmän aihetta juhlaan. Vihollista kannattaa osua päähän, koska muut ruumiinosat imevät lyijyä kuin sienet. Samalla tietysti paljastut. Contracts 2:ssa paljastuminen tarkoittaa, että kaikki lähitienoon viholliset tietävät tarkalleen, missä pusikossa ryömit. Paljastuminen tuntuu aluksi tapahtuvan melko sattumanvaraisesti, mutta sen sisäistä logiikkaa alkaa ymmärtää pelin edetessä.

Viholliset osuvat kuolettavan tarkasti rynnäkkökivääreillään, vaikka kilometrin päästä – millä tahansa vaikeustasolla. Pelaaja yritetään täten ohjata pysymään piilossa. Vitsit ovat kuitenkin vähissä, kun autosave aktivoituu paljastumisen jälkeen. Vaihtoehtoina on ramboilla kuin puolijumala tai etsiä piilopaikka ja hakea lisää kahvia.

Kivien heittelyä ja hyödyttömiä vempaimia

Vihollisalueiden kiikarointi ja edes jonkinlainen toimintasuunnitelma maksavat itsensä korkoineen takaisin. Etenkin pitkän kantaman tehtävät ovat pulmapelejä, jossa kohteet kannattaa tappaa oikeassa järjestyksessä. Hälytyksen välttämiseksi pitää toisinaan keksiä tapoja kiinnittää vihollisten huomio toisaalle. Sillä on merkitystä, tapatko vihollisen keskelle tietä, josta hänet huomataan helposti, vai odotatko parempaa hetkeä.

Usein on helpointa vain kävellä vihollisten ohitse, ja yksi hämäyskeino on heittää kiviä lähistölle. Monissa tapauksissa voi lähes Hitman III :n (2021) tapaan kävellä aivan vihollisten nenän alta – kunhan ei päästä paljastumismittaria tiksuttamaan huippuunsa. Vihollisten tekoäly on hämmästyttävän tyhmä, sokea ja avuton. Vaikeus tulee siitä, että vihollisia kuhisee kuin muurahaisia. Kun paljastut, vaikka ampumalla ohitse, sokeat saavat näkönsä.

Ongelmistaan huolimatta hiippailu on parhaimmillaan hauskaa. Onnistumiseen vaaditaan juuri sopivasti luovuutta ja suoritusvarmuutta. Seuraavan autosaven saavuttaminen tuntuu ansaitulta.

Vihollisia riittää
Yritäpä ohittaa meidät.

Pelin edetessä on mahdollisuus kustomoida hahmoa ja päivittää aseita. Muutokset ovat pääosin kosmeettisia, mutta hauskana yksityiskohtana on pieni moottori, jolla pääsee köysiratoja taaksepäin. Järeämmillä kivääreillä on helpompi ampua kauas, ja viholliset suostuvat kuolemaan niillä ammuttaessa muillakin kuin pääosumilla. Pelissä on saatavilla myös erilaisia vempaimia. Niistä on hyötyä joissain tilanteissa, mutta esimerkiksi dronea pystyy käyttämään vain harvoin häirintätornien tai puutteellisen kantaman takia.

Pienen budjetin menestystä lypsetään kaksin käsin

CI Games on käyttänyt tehokkaasti jokaisen Contracts 2:sen kehitykseen upotetun sentin. Peli sai väitetysti jopa vähemmän rahoitusta kuin edeltäjänsä, mutta lopputulos on silti verrattain tyylikäs. Ja mikä parasta – ruudunpäivitys on sulavaa, välianimaatiot eivät töki, ja bugeja tulee harvoin vastaan. Ero on massiivinen esimerkiksi Cyberpunk 2077 :ään verrattuna, jonka arvostelin tammikuussa. Peliin on myös vastikään julkaistu ilmainen lisäkartta, Butcher’s Banquet, joka lupailee ainakin älykkäämpiä vihollisia. Myös PlayStation 5 -julkaisu lähestyy kovaa vauhtia.

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 luottaa arvoonsa. Se maksaa Steam -alustalla 39,99 € ja lisäsisältöä saa 85,52 €:lla esimerkiksi uusien aseiden ja skinien muodossa – siis kymmenen tunnin yksinpelissä käytettäväksi. Erilaiset haastetehtävät tuovat peliin jonkin verran uudelleenpelattavuutta, mutta minuuttitaksa on silti suolainen. Sen verran hauskasta pelistä on kuitenkin kysymys, että se kannattaa muistaa poimia, vaikka Steamin joulualeista.

Nintendo Switchin Dispatch-sensuuri aiheuttaa närää Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo Switchin Dispatch-sensuuri aiheuttaa närää

Superhahmopeli Dispatch julkaistiin hiljattain Nintendo Switchille, mutta fanit saivat kylmää kyytiä, kun alastonkohtia ja keskisormia peittävät mustat laatikot ovat nyt pakollisia, eikä niitä voi piilottaa kuten muilla alustoilla. Tilanne on aiheuttanut kuohuntaa pelaajien keskuudessa.

Pelin kehittänyt AdHoc Studio viittasi aiemmin suoraan Cyberpunk 2077:ään, olettaen, että myös heidän pelinsä voisi sisältää sensuroimatonta aikuissisältöä tietyillä alueilla. Kuitenkin porttausprosessin aikana kävi ilmi, että Nintendo ei sallinut tätä.

Peli ei täyttänyt Nintendon sisältöohjeita, joten teimme muutoksia, jotta julkaisemme sen heidän alustallaan. – Studio kertoi.

Fanit kysyvät yhä, miksi Cyberpunk 2077 saattoi julkaista sensuroimattoman version lähes kaikissa maissa, mutta Dispatch ei. AdHoc Studio on vastannut tähän vain, että se on ”laillisesti estetty” selittämästä tarkemmin, eikä uncut-fyysistä versiota ole tulossa. Myös Switchin fyysistä julkaisua ei ole suunnitteilla.

Viime viikolla paljastunut sensurointi sai pelaajat raivostumaan, ja studio pyysi anteeksi, että sen oma ilmoitus muutoksista oli liian huomaamaton.

Teillä on oikeus olla vihaisia. – AdHoc totesi.

Nyt jää nähtäväksi, miten fanit suhtautuvat rajoitettuun Switch-versioon ja saavatko he koskaan saman vapauden kuin muilla alustoilla.

The Outer Worlds 2 ei menestynyt, kolmatta osaa ei tule Kommentit pois päältä artikkelissa The Outer Worlds 2 ei menestynyt, kolmatta osaa ei tule

Roolipelien konkari Obsidian Entertainment on vahvistanut, ettei The Outer Worlds -sarjasta tule kolmatta osaa. Viime vuonna julkaistu kakkososa ei saavuttanut odotettuja myyntilukuja, ja jatkoa ei ole suunnitteilla. Sen sijaan studion toinen iso peli, Avowed, myös alitti tavoitteensa, mutta sen maailma Eorassa jatkaa elämäänsä tulevissa projekteissa.

Obsidianilla vuosi 2025 oli kiireinen. Kolme peliä kahdeksassa kuukaudessa Avowed helmikuussa, Grounded 2 heinäkuussa ja The Outer Worlds 2 lokakuussa. Studio myöntää nyt, että näin tiheä julkaisutahti oli virhe, joka poltti resursseja ja henkilöstöä. Grounded 2 onnistui kyllä loistavasti, mutta se oli selvästi kevyin ja nopein projekti. Kehitysaika oli vain vähän yli kaksi vuotta, kun Avowed ja The Outer Worlds 2 venyivät yli kuuden vuoden pituisiksi.

The Outer Worlds 2:n pitkän kehityksen taustalla olivat pandemia ja tekniset haasteet. Studion johto painottaa nyt lyhyempiä kehityssyklejä, julkaisujen parempaa ajoitusta ja kannattavuutta.

Kukaan ei oikeastaan nauti viiden–seitsemän vuoden kehityssykleistä. – Brandon Adler, The Outer Worlds 2:n ohjaaja totesi.

Obsidian ei vielä paljastanut seuraavaa isoa projektiaan, mutta Grounded 2:n työ jatkuu ja Eoran maailma saa todennäköisesti lisää sisältöä. Avowed julkaistaan myös PlayStation 5:lle vielä tämän kuun aikana, joten pelattavaa riittää.

Vaikka The Outer Worlds -fanit joutuvat odottamaan seuraavaa seikkailua muissa maailmoissa, Obsidian lupaa oppineensa vuoden 2025 kiireestä ja tähtää nyt hallitumpaan ja laadukkaampaan julkaisutahtiin.