Artikkelit, Arvostelut, Pelit

Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa Kommentit pois päältä artikkelissa Päät räjähtävät Sniper Ghost Warrior Contracts 2:ssa

Artikkelikuva

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 (PC)

7.1 / 10
Hyvää Tarkka-ammunta on hauskaa ja palkitsevaa. Huonoa Jähmeää lähitaistelua ei voi välttää. Peli maksaa liikaa ollakseen niin lyhyt. Yleisesti Sniper Ghost Warrior Contracts 2 on maukas hiukopala pitkän kantaman laukauksia ja paljastumisen pelkoa. Pelin ongelmilta haluaa melkein sulkea silmänsä.

CI Gamesin likimain sadas peli, (4.6.2021), menee kuin kuumille kiville, ja sen pelivideot keräävät :ssa satoja tuhansia katselukertoja. Mullistava uutuus pelisarjan aiempiin osiin verrattuna – jos joku niitä nyt on pelannut – on ultrapitkien matkojen laukaukset. Taktisen ammunnan ja hiiviskelyn ystävillä on tänä kesänä muita hauskempaa.

Öljymarkkinat ovat uhattuina, joten Lähi-itä täytyy pelastaa

Contracts 2:sen niukka kehyskertomus on vain tekosyy toiminnalle. Keksitty Kuamarin valtio Lähi-idässä uhkaa epävakaudellaan öljymarkkinoita, ja paikalle lähetetään tietenkin amerikkalainen yhden miehen armeija. Itsetietoinen ironia jatkuu tarinan loppukäänteessä, mutta sitä odotellessa tulee rei’ittää joukko hölmöjä vihollisia.

Pelissä on mukiinmenevät grafiikat, huomaamaton musiikki ja sopivasti vaihtelua tarjoavat tehtäväkartat. Karttasuunnittelu on parhaimmillaan massiivisessa ”Mount Kuamarissa”, jossa pitää muun muassa pysäyttää vesipumppaamon toiminta ja laskeutua massiivisen bunkkerin maanalaiseen verkostoon.

Puoliavoimen maailman koodauksessa on säästelty. Esimerkiksi kiipeäminen onnistuu vain harvoista paikoista, ja lopun edestä saa hämmästellä -pelimoottorille tyypillistä liukastelua maaston reunoilla. Kiipeämispaikat löytyvät tosin nappia painamalla eräänlaisessa virtuaalitilassa, mikä on näppärä keino toteuttaa helppopääsyinen kartta pienellä budjetilla.

Tappaminen on mukavaa – ainakin kaukaa

Tarkka-ammunta on parhaimmillaan riemastuttavan palkitsevaa. Pidemmän kantaman laukauksissa pitää ottaa huomioon sekä tuuli että etäisyys kohteeseen. Mikään simulaattori peli ei yritä olla, joten esimerkiksi ilmankosteuden ja maapallon pyörimissuunnan voi suosiolla unohtaa. Onnistuneen laukauksen tunnistaa toisinaan hidastusanimaatiosta, jossa seurataan luodin matkaa vihollisen aivoihin ja sieltä lihaa ja verta purskahtaen ulos. Kun ammut liikkuvaa kohdetta 1,5 kilometrin päässä ja hidastus ilmestyy ruutuun, niin hymynkare nousee väkisinkin huulille.

Pelissä on pakko mennä myös lähietäisyydelle, ja silloin on vähemmän aihetta juhlaan. Vihollista kannattaa osua päähän, koska muut ruumiinosat imevät lyijyä kuin sienet. Samalla tietysti paljastut. Contracts 2:ssa paljastuminen tarkoittaa, että kaikki lähitienoon viholliset tietävät tarkalleen, missä pusikossa ryömit. Paljastuminen tuntuu aluksi tapahtuvan melko sattumanvaraisesti, mutta sen sisäistä logiikkaa alkaa ymmärtää pelin edetessä.

Viholliset osuvat kuolettavan tarkasti rynnäkkökivääreillään, vaikka kilometrin päästä – millä tahansa vaikeustasolla. Pelaaja yritetään täten ohjata pysymään piilossa. Vitsit ovat kuitenkin vähissä, kun autosave aktivoituu paljastumisen jälkeen. Vaihtoehtoina on ramboilla kuin puolijumala tai etsiä piilopaikka ja hakea lisää kahvia.

Kivien heittelyä ja hyödyttömiä vempaimia

Vihollisalueiden kiikarointi ja edes jonkinlainen toimintasuunnitelma maksavat itsensä korkoineen takaisin. Etenkin pitkän kantaman tehtävät ovat pulmapelejä, jossa kohteet kannattaa tappaa oikeassa järjestyksessä. Hälytyksen välttämiseksi pitää toisinaan keksiä tapoja kiinnittää vihollisten huomio toisaalle. Sillä on merkitystä, tapatko vihollisen keskelle tietä, josta hänet huomataan helposti, vai odotatko parempaa hetkeä.

Usein on helpointa vain kävellä vihollisten ohitse, ja yksi hämäyskeino on heittää kiviä lähistölle. Monissa tapauksissa voi lähes :n (2021) tapaan kävellä aivan vihollisten nenän alta – kunhan ei päästä paljastumismittaria tiksuttamaan huippuunsa. Vihollisten tekoäly on hämmästyttävän tyhmä, sokea ja avuton. Vaikeus tulee siitä, että vihollisia kuhisee kuin muurahaisia. Kun paljastut, vaikka ampumalla ohitse, sokeat saavat näkönsä.

Ongelmistaan huolimatta hiippailu on parhaimmillaan hauskaa. Onnistumiseen vaaditaan juuri sopivasti luovuutta ja suoritusvarmuutta. Seuraavan autosaven saavuttaminen tuntuu ansaitulta.

Vihollisia riittää
Yritäpä ohittaa meidät.

Pelin edetessä on mahdollisuus kustomoida hahmoa ja päivittää aseita. Muutokset ovat pääosin kosmeettisia, mutta hauskana yksityiskohtana on pieni moottori, jolla pääsee köysiratoja taaksepäin. Järeämmillä kivääreillä on helpompi ampua kauas, ja viholliset suostuvat kuolemaan niillä ammuttaessa muillakin kuin pääosumilla. Pelissä on saatavilla myös erilaisia vempaimia. Niistä on hyötyä joissain tilanteissa, mutta esimerkiksi dronea pystyy käyttämään vain harvoin häirintätornien tai puutteellisen kantaman takia.

Pienen budjetin menestystä lypsetään kaksin käsin

on käyttänyt tehokkaasti jokaisen Contracts 2:sen kehitykseen upotetun sentin. Peli sai väitetysti jopa vähemmän rahoitusta kuin edeltäjänsä, mutta lopputulos on silti verrattain tyylikäs. Ja mikä parasta – ruudunpäivitys on sulavaa, välianimaatiot eivät töki, ja bugeja tulee harvoin vastaan. Ero on massiivinen esimerkiksi :ään verrattuna, jonka arvostelin tammikuussa. Peliin on myös vastikään julkaistu ilmainen lisäkartta, Butcher’s Banquet, joka lupailee ainakin älykkäämpiä vihollisia. Myös PlayStation 5 -julkaisu lähestyy kovaa vauhtia.

Sniper Ghost Warrior Contracts 2 luottaa arvoonsa. Se maksaa -alustalla 39,99 € ja lisäsisältöä saa 85,52 €:lla esimerkiksi uusien aseiden ja skinien muodossa – siis kymmenen tunnin yksinpelissä käytettäväksi. Erilaiset haastetehtävät tuovat peliin jonkin verran uudelleenpelattavuutta, mutta minuuttitaksa on silti suolainen. Sen verran hauskasta pelistä on kuitenkin kysymys, että se kannattaa muistaa poimia, vaikka Steamin joulualeista.

Subnautica 2 vuoti nettiin ennen julkaisua Kommentit pois päältä artikkelissa Subnautica 2 vuoti nettiin ennen julkaisua

on päätynyt verkkoon jo ennen virallista julkaisuaan. Raporttien mukaan pelistä jaetaan täyttä versiota piratisointisivustoilla vain noin 48 tuntia ennen -julkaisua. Tapaus jatkaa pelialan huolestuttavaa trendiä, jossa suuret -pelit vuotavat nettiin jo ennen kuin pelaajat ehtivät edes ostoksille.

Tilanne muistuttaa vahvasti hiljattain tapahtunutta -vuotoa, jossa pelattava versio ilmestyi verkkoon yli viikko ennen julkaisua. Aluksi moni epäili syyksi Steamin preload-järjestelmää, mutta myöhemmin seurantasivusto :n mukaan ongelma ei ilmeisesti ollut itse Steamissa. Epäilyt kohdistuivat henkilöön, jolla oli peliin virallinen ennakkopääsy, esimerkiksi arvioija tai sisällöntuottaja.

Nyt samanlaista teoriaa pyörii myös Subnautica 2:n ympärillä. Varmaa tietoa ei vielä ole, mutta huhujen mukaan vuodon takana olisi niin sanottu “rogue reviewer”, eli joku ennakkokappaleen saanut henkilö, joka päätti jakaa pelin eteenpäin. Kyseessä olisi jo kolmas iso pelivuoto vuonna 2026, sillä myös joutui saman kohtalon uhriksi aiemmin tänä vuonna.

Vuodot ovat peliyhtiöille iso riesa. Ne voivat pilata markkinointisuunnitelmia, levittää juonipaljastuksia ja viedä huomiota viralliselta julkaisulta. Forza Horizon 6:n tapauksessa pelikuvaa levisi nopeasti esimerkiksi YouTubeen ja Discordiin. Samalla osa piratisointisivustoista on yrittänyt pitää jonkinlaista “pelialan herrasmiessääntöä” yllä, esimerkiksi FitGirl ei tiettävästi jakanut Forza Horizon 6:n tai PRAGMATA:n tiedostoja maksavien asiakkaiden kunnioittamiseksi.

Toistaiseksi ei ole kommentoinut vuotoa virallisesti. Pelaajien keskuudessa pyörii myös teoria siitä, että Steamin preload-suojaus olisi jotenkin rikkoutunut. Ainakin yhden -striimaajan kerrotaan onnistuneen käynnistämään pelin ennakkoon ja saaneen nopeasti porttikiellon lähetyspalveluun. Pelialalla eletään nyt erikoista aikaa. Toisille tämä näyttää piratismin uudelta kultakaudelta, studioille taas jatkuvalta painajaiselta.

Mouse: P.I. For Hire on vuoden indie-sensaatio Kommentit pois päältä artikkelissa Mouse: P.I. For Hire on vuoden indie-sensaatio

on noussut yllättäväksi hitiksi vain muutamassa viikossa. Mustavalkoinen, vanhoja -piirrettyjä muistuttava räiskintäpeli on myynyt jo noin 730 000 kappaletta, ja sen julkaisija kertoo saaneensa kaikki peliin sijoitetut rahat takaisin ennätysnopeasti.

Kyseessä on kehittäjä Fumi Gamesin ensimmäinen peli, joten debyyttiä voi pitää melkoisena napakymppinä. Peli julkaistiin huhtikuussa pienoisen viivästyksen jälkeen ja vastaanotto on ollut vahva sekä pelaajien että kriitikoiden keskuudessa. Erityisesti sen 1930-luvun piirrosanimaatioita muistuttava tyyli on kerännyt huomiota.

Myyntiä on tullut kaikilla alustoilla, eli :llä, -konsoleilla, :lla sekä :llä Steamissa. Yllättävää kyllä, puolet myynneistä tuli konsoleilta. Julkaisijan mukaan peli on saanut näkyvyyttä erityisesti konsolien digikaupoissa, mikä on auttanut vauhdittamaan menestystä.

Rahaa peli on ehtinyt takoa arviolta noin 18,9 miljoonaa euroa. Se riitti kattamaan kaikki kehitys-, julkaisu- ja markkinointikulut alle kuukaudessa julkaisusta. Indie-peliksi suoritus on todella kova varsinkin aikana, jolloin moni suuri pelikin kamppailee näkyvyydestä.

Pelissä pääosaa esittää tunnettu näyttelijä , jonka ääni on tuttu muun muassa -sarjasta ja Indiana Jones and the Great Circleista. Hänen tulkitsemansa Jack Pepper on sikaria jauhava etsivähiiri, jonka luotien täyteistä seikkailua säestää svengaava jazzhenkinen orkesterimusiikki. Lopputulos on juuri niin sekava ja tyylikäs kuin miltä se kuulostaakin.