Pelit

Pehittäjät eivät innostu generatiivisesta tekoälystä Kommentit pois päältä artikkelissa Pehittäjät eivät innostu generatiivisesta tekoälystä

Uusi -tutkimus osoittaa, että peliteollisuuden työntekijöiden suhtautuminen generatiivisiin tekoälytyökaluihin, kuten ja , on muuttunut selvästi pessimistisemmäksi.

Vuonna 2024 vain 21 % kehittäjistä uskoi tekoälyn vaikuttavan positiivisesti alaan. Nyt tämä luku on pudonnut 13 prosenttiin, kun taas negatiivisesti suhtautuvien osuus on noussut 18 prosentista 30 prosenttiin.

Vaikka tekoälyn käyttö pelikehityksessä on lisääntynyt hieman, suurin osa sen käyttäjistä työskentelee liiketoiminnan, tuotannon ja markkinoinnin parissa, ei varsinaisten pelinkehittäjien joukossa. Monet kehittäjät kokevat, että ei korvaa ihmisten tuottamaa laatua ja voi jopa heikentää lopputulosta.

Epäluottamuksesta huolimatta yritykset jatkavat tekoälyteknologioiden edistämistä, mutta pelinkehittäjät eivät näytä jakavan innostusta – ainakaan vielä.

Mega Manin ääni vaikenee: Ben Diskin jättää roolinsa liittokiistan ja tekoälypelon vuoksi Kommentit pois päältä artikkelissa Mega Manin ääni vaikenee: Ben Diskin jättää roolinsa liittokiistan ja tekoälypelon vuoksi

Vuoden 2018 pelissä päähenkilö Mega Manin äänenä kuultu näyttelijä kertoo, ettei palaa sarjaan seuraavassa pelissä. Syynä ei ole aikataulu tai palkka, vaan peliyhtiö Capcomin päätös tehdä uusi peli ilman ammattiliiton sopimusta.

Diskinin oli määrä palata rooliinsa tulevassa pelissä , jonka odotetaan ilmestyvän vuonna 2027. Hän kertoo kuitenkin saaneensa tarjouksen vain sillä ehdolla, että työ tehtäisiin ilman näyttelijöiden ammattiliiton suojaa. Diskin kieltäytyi ja ilmoitti asiasta sosiaalisessa mediassa, sanoen luopuvansa roolista särkynyt Blue Bomber -sydän rinnassaan.

Tilannetta mutkistaa se, että näyttelijöiden liitto on antanut pelille niin sanotun “älä työskentele” -määräyksen. Liiton mukaan ei ole aloittanut prosessia, joka mahdollistaisi unionin jäsenten työskentelyn projektissa. Jos jäsenet rikkovat määräystä, he voivat joutua kurinpitotoimien kohteeksi.

Diskin sanoo Capcomin vakuuttaneen, että hänen ääntään ei käytettäisi tekoälyn kouluttamiseen. Hänen mukaansa ongelma on kuitenkin se, ettei yksittäisellä näyttelijällä ole käytännössä keinoja valvoa tällaista lupausta. Mahdollinen rikkomus tarkoittaisi kallista oikeustaistelua suurta yritystä vastaan – taakkaa, johon hän ei ole valmis.

Taustalla vaikuttaa myös pelialan viime vuosien kuuma keskustelu tekoälystä. Generatiivisen tekoälyn yleistyminen oli keskeinen kiistanaihe näyttelijöiden lähes vuoden kestäneessä lakossa, joka päättyi vuonna 2025. Diskinin mukaan olisi ristiriitaista taistella kuukausia tekoälysuojauksista ja palata heti töihin ilman niitä. Näin saa seuraavassa pelissä todennäköisesti kokonaan uuden äänen.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.