Polttopallomoninpeli Knockout City muuttuu ilmaiseksi – jättää EA:n Kommentit pois päältä artikkelissa Polttopallomoninpeli Knockout City muuttuu ilmaiseksi – jättää EA:n

Knockout City

Polttopallomoninpeli on jättämässä :n taakseen ja muuttuu ilmaispelattavaksi tämän kevään aikana.

Hiljattain pelissä käynnistyi viides kausi ja muutos ilmaispelattavaksi tulee tapahtumaan kuudennen kauden yhteydessä. Viides kausi kestää 12 viikkoa ja tuo päätökseen pelin ensimmäisen vuoden.

Pelaajat jotka ovat pelin ostaneet saavat erityisen Loyalty Bundlen, joka sisältää legendaarisia kosmeettisia kilkkeitä, kokemusboosteja sekä 2 000 Holobuxia.

Samalla kun peli muuttuu ilmaiseksi se poistuu EA:n Originals valikoimasta ja siirtyy kehittäjän Velan Studiosin itsejulkaisemaksi.

Knockout City on vauhdikas moninpeli, jossa pelaajat tarvitsevat polttopallosta tuttuja heittämisen, kiinniottamisen ja väistämisen taitoja pärjätäkseen kilpailuhenkisissä otteluissa. Pelata voi joko 3 vastaan 3, 4 vastaan 4 tai kaikki kaikkia vastaan -pelitiloissa. Yhteensä joukkueessasi voi olla pelaajia 32 kappaletta. Pelihahmoja voi luonnollisesti tuunata makunsa mukaan erilaisten vaatteiden ja varusteiden avulla.

Knockout City on saatavilla , ja Nintendo -konsoleille sekä PC:lle. Peli on takaisinpäin yhteensopiva myös ja sekä S -konsoleilla.

Digitaalinen pakopaikka, joka ei yritä olla enempää kuin on – arvostelussa Tomodachi Life: Living The Dream Kommentit pois päältä artikkelissa Digitaalinen pakopaikka, joka ei yritä olla enempää kuin on – arvostelussa Tomodachi Life: Living The Dream

on huhtikuussa 2026 julkaistu sosiaalinen simulaattori, joka jatkaa kymmenen vuotta sitten 3DS-konsolilla nähdyn hittipelin jalanjäljissä. Kyseessä on Switchille ja 2:lle julkaistu teos, jossa pelaaja ottaa eräänlaisen ”jumalhahmon” roolin saarella. Toisin kuin esimerkiksi Animal Crossingissa, tässä pelissä et ohjaa yhtä hahmoa, vaan luot ja hallinnoit kokonaista -yhteisöä. Pelin ydin on seurata hahmojen arkea, ruokkia heitä, ratkoa heidän arkisia pulmiaan ja todistaa täysin absurdeja sosiaalisia tilanteita, jotka syntyvät hahmojen omista persoonallisuuksista. Se on uniikki yhdistelmä meemigeneraattoria, hiekkalaatikkopeliä ja surrealistista reality-sarjaa.

Tomodachi Life: Living the Dream, peli ei huuda huomiota, ei pakota pelaamaan tuntikausia eikä yritä vakuuttaa sinua syvällisyydellään. Sen sijaan se tarjoaa jotain paljon yksinkertaisempaa ja ehkä siksi myös yllättävän arvokasta.

Saari, jossa mikään ei ole oikeasti tärkeää

Peli alkaa tyhjältä saarelta. Ei tehtävälistoja, ei kiirettä, eikä panoksia. Sinä tuot saarelle ihmiset, Miit ja annat heidän elää. He syövät, riitelevät, ihastuvat, näkevät outoja unia ja pyytävät apua täysin arkisiin ongelmiin. Jossain vaiheessa huomaat vain seuraavasi heidän elämäänsä, kuin jonkinlaista absurdia reality-sarjaa. 

 Pienistä hetkistä syntyy merkitys

Suuriman osaa ajasta mitään erityistä ei tapahdu ja silti tapahtuu koko ajan. Yksi Mii kaatuu keskelle katua, toinen pohtii rakkauselämäänsä ja kolmas haluaa vain uuden hatun. Kuulostaa tylsältä, mutta käytännössä se on juuri päinvastaista. Pelin viehätys syntyy siitä, miten tavalliset tilanteet muuttuvat täysin oudoiksi ja usein ilman mitään syytä.

Se on kevyttä, välillä typerää ja yllättävänkin samaistuttavaa.

 Ihmissuhteet, jotka tuntuvat… oikeilta?

Yksi pelin suurimmista vahvuuksista on tapa, jolla se käsittelee ihmissuhteita. Vaikka kaikki on pinnalta katsottuna yksinkertaista, Miien väliset suhteet alkavat tuntua yllättävän merkityksellisiltä. Pelaaja voi vaikuttaa niihin enemmän kuin ennen, mutta lopputulos ei ole koskaan täysin hallinnassa. Ehkä juuri siksi ne tuntuvat aidoilta.

Peli ottaa myös selkeän askeleen nykyaikaan, jossa identiteettejä voi muokata vapaammin ja suhteet eivät ole enää rajattuja. Tämä ei tee tästä pelistä “syvällistä”, mutta tekee siitä inhimillisemmän.

 Rutiinia vai rauhaa?

Totuus on silti, että Tomodachi Life: Living the Dream on liian itseääntoistava peli. Samat ongelmat, samat pyynnöt, samat loopit. Sellainen peli, johon palaat hetkeksi joka päivä ilman stressiä tai pakkoa. Peliä suosittelen heille, jotka pitävät luovasta kaaoksesta , yllätyksellisestä huumorista ja kummallisten tarinoiden seuraamisesta , mutta miinuspuolena on se, että toisteisuus ja tiettyjen rakastettujen ominaisuuksien karsiminen voivat tehdä kokemuksesta pidemmän päälle ohuen.

: Lehto

omodachi Life: Living The Dream (Switch 1 / Switch 2)

8 / 10
Hyvää +Rentouttava +Absurdi huumori +Luovat työkalut +Elävä- ja söpö maailma Huonoa -Itseään toistava -Pinnallinen perhesimulaatio Yhteenveto Tomodachi Life: Living the Dream ei ole peli, joka jää historiaan suurena mestariteoksena. Mutta se voi olla peli, joka jää sinun arkeesi. Se on pieni digitaalinen paikka, jossa mikään ei ole kiireellistä, tärkeää tai vakavaa ja juuri siksi se toimii.

Mouse: P.I. For Hire on vuoden indie-sensaatio Kommentit pois päältä artikkelissa Mouse: P.I. For Hire on vuoden indie-sensaatio

on noussut yllättäväksi hitiksi vain muutamassa viikossa. Mustavalkoinen, vanhoja -piirrettyjä muistuttava räiskintäpeli on myynyt jo noin 730 000 kappaletta, ja sen julkaisija kertoo saaneensa kaikki peliin sijoitetut rahat takaisin ennätysnopeasti.

Kyseessä on kehittäjä Fumi Gamesin ensimmäinen peli, joten debyyttiä voi pitää melkoisena napakymppinä. Peli julkaistiin huhtikuussa pienoisen viivästyksen jälkeen ja vastaanotto on ollut vahva sekä pelaajien että kriitikoiden keskuudessa. Erityisesti sen 1930-luvun piirrosanimaatioita muistuttava tyyli on kerännyt huomiota.

Myyntiä on tullut kaikilla alustoilla, eli :llä, -konsoleilla, 2:lla sekä :llä Steamissa. Yllättävää kyllä, puolet myynneistä tuli konsoleilta. Julkaisijan mukaan peli on saanut näkyvyyttä erityisesti konsolien digikaupoissa, mikä on auttanut vauhdittamaan menestystä.

Rahaa peli on ehtinyt takoa arviolta noin 18,9 miljoonaa euroa. Se riitti kattamaan kaikki kehitys-, julkaisu- ja markkinointikulut alle kuukaudessa julkaisusta. Indie-peliksi suoritus on todella kova varsinkin aikana, jolloin moni suuri pelikin kamppailee näkyvyydestä.

Pelissä pääosaa esittää tunnettu näyttelijä , jonka ääni on tuttu muun muassa -sarjasta ja Indiana Jones and the Great Circleista. Hänen tulkitsemansa Jack Pepper on sikaria jauhava etsivähiiri, jonka luotien täyteistä seikkailua säestää svengaava jazzhenkinen orkesterimusiikki. Lopputulos on juuri niin sekava ja tyylikäs kuin miltä se kuulostaakin.