Arvostelut, Teknologia

Positiivinen yllätys! – arvostelussa Turtle Beachin Stealth Max 600 Gen2 Max-pelikuulokkeet Kommentit pois päältä artikkelissa Positiivinen yllätys! – arvostelussa Turtle Beachin Stealth Max 600 Gen2 Max-pelikuulokkeet

Turtle Beach Stealth Max 600 Gen2 Max

7.8 / 10
Hyvää Kelvollinen äänenlaatu niin kuulokkeissa kuin mikrofonissa, säätövara, soundstage, lähettimen kantama Huonoa Voi kiristää ajan mittaan päätä, eivät toimi ilman USB-lähintä, sivuäänet poimiva mikrofoni, ulkonäkö on halvan oloinen Yhteenveto Kelpo langaton kuulokemikrofoni yhdistelmä pitkällä kantamalla. Ääni sekä kuulokkeissa ja mikrofonissa on varsin kelvollista mutta mukavuudessa olisi paranneltavaa.

on pelaamiseen suunnattujen äänituotteiden pitkäikäinen valmistaja. Yrityksen ensimmäinen , X51, julkaistiin vuonna 2005. Nyt on arvostelussa nimihirviö: Turtle Beach® Stealth™ 600 Gen 2 MAX, jotka ovat yleisimpiä konsoleita tukevat langattomat pelikuulokkeet mikrofonilla.

Kuulokkeiden mukana tulee ohjekirjanen, lähetin USB porttiin ja lyhyt USB kaapeli A ja C liittimillä joka on tarkoitettu kuulokkeiden lataukseen. Samaisella kaapelilla hoidetaan myös kuulokkeiden ohjelmiston päivitys.

ulkonäkö ja ensituntumat

Kuulokkeiden ulkonäkö ei kerännyt ensituntumalta kiitoksia, sillä niistä tuli mieleen lähinnä hiekkalaatikolla käytettävät muoviset lelut. Näiden kuulokkeiden kanssa ei välttämättä halua liikkua ihmisten ilmoilla. Tämä on mielestäni valitun värin ansiota, sillä kuulokkeiden aikaisemmat mallit täysmustina tai -valkoisena ovat tyylikkäämmät. Tästä huolimatta tuntuma käsissä oli yllättävän jämäkkä ja kuulokkeen kiitettävän laaja säätövara tuli positiivisena yllätyksenä. Ne eivät nitise väännellessä. Sen lisäksi muutama pieni yksityiskohta, kuten kuminen välikappale joka estää sankaa ja kuppi kolisemasta keskenään ei välttämättä saa muissa saman tai isomman hintaluokan laitteissa.

Kuulokkeita voidaan säätää istumaan päähän tyypillisen sankasäädön kanssa, jossa on tarpeeksi säätövaraa. Kuulokkeiden korvakupit ovat mielestäni hieman liian pienet ja korvalehdet koskevatkin aina välillä joko reunaan tai pölysuojaan. Kuulokkeiden tulisi istua hyvin päähän sillä raon jättäminen vaikuttaa alataajuuksien toistoon negatiivisesti. Kuulokkeet istuvat tiukasti päähän, eivätkä pahemmin liiku päätä heiluttaessa ja pysyvät päässä myös lattialle kurottaessa. Näistä hyvistä ominaisuuksista huolimatta kuppien mukavuudessa olisi vielä parantamisen varaa. Pannan pehmuste on hyvä enkä havainnut sen aiheuttavan päälaen ”hotspot” ongelmaa, jossa panta painaa epämiellyttävästi päätä.

Ominaisuudet ja käyttöönotto

Käyttöönotto tapahtui ongelmitta. Kuulokkeisiin kytketään virrat ja laitetaan USB-lähetin kiinni koneeseen. Jos laite kytketään Xbox-konsoliin, niin tulee lähetin napsauttaa Xbox-tilaan mutta muuten tulee käyttää USB-tilaa. Kun molemmat laitteet ovat päällä, ne muodostavat yhteyden automaattisesti. Mukavan helppoa. Kuulokkeissa on erilliset fyysiset äänenvoimakkuuden säätö rullat äänille ja mikrofonin takaisinsyötölle, virtakytkin ja tilan valitsin. Mikrofoni voidaan kääntää ylöspäin, jolloin se asettuu kuppia vasten ja samalla mykistyy äänimerkin kera. Kuulokkeiden äänenvoimakkuuden säätö ei vaikuta äänimerkin tasoon, joka on vielä turhan kovalla. Toivoisinkin että tämä korjataan ohjelmistopäivityksellä.

Ulos taitettuna mikrofoni ei tuo itseään käyttäjän näkökenttään, vaikka sen voi sivusilmällä nähdäkin. Jos kuulokkeita ei käytetä Xbox-tilassa niin mikrofonin säätö rulla kontrolloi ”monitoroinnin” tasoa missä mikrofonin poimimaa ääntä ohjataan kuulokkeisiin, tarkoituksena helpottaa puheen tason hallintaa. Itse en nähnyt tälle mitään käytännön hyötyä, sillä kuulin kyllä oman ääneni ilman sitä. Suurin ero tällä ominaisuudella taisi olla että seinäkellon tikitys erottui voimakkaammin. Valmistajan mukaan Xbox-tilassa tällä voidaan hallita erikseen puheyhteyden tasoa ja pääsäädin säätäisi pelin omia ääniä, mikä kuulostaa käytännölliseltä. Valmistajan mukaan kuulokkeet kestävät 48h tuntia, joka on hyvä lukema vaikka sitä ei tämän arvostelun pohjilta voida testata. Kuulokkeissa riittää äänenpainevaroja ja ne saa halutessaan hyvin kovalle.

Oletusasetuksilla kuulokkeiden ääntä voidaan kuvailla esimerkiksi hieman tummiksi ja keskialuetta vetäytyneeksi. Erot verrokkina käytettyyn hieman kalliimpaan Beyerdynamic DT900 Pro X:ään kuitenkin olivat sen verran pienet että eroja joutuu jossain määrin hakemaan. Viulujen ja muiden jousi-instrumenttien osalta kuulostaa nostavansa enemmän pieniä yksityiskohtia, kuten myös triangelin erotin selvemmin DT900:llä. Tykkäsin kuunnella Frostpunk:in ääniraitaa enemmän DT900:llä. Sen sijaan kuunnellessa Warhammer 40: Darktide ääriraitaa kuulokkeiden korostettu alapää toi omanlaista energiaa musiikkiin ja esimerkiksi Immortal Imperium:in pohjalla oleva tumma biitti piti tahtia päällä, olemallaan hyvin energinen kuitenkaan hukuttamatta muita elementtejä. Kuulokkeiden ääni on kuitenkin sen verran tumma että jos tästä vielä nostetaan basson tasoa niin se on ylikäyvä. Lukijan on tässä vaiheessa hyvä tiedostaa että nämä on subjektiivisia kokemuksia. Mutta voidaan sanoa että kuulokkeet yllättivät arvostelijan positiivisesti. Taajuuspyyhkäisyn pohjata arvioin että ilmoitettu 20 – 20kHz taajuusvaste pitää aika hyvin paikkansa.

Huomien arvoisena seikkana olin havaitsevani vasemman ja oikein puolen välillä taajuudesta riippuvaa kanavien välistä epätasapainoa. Vaikka kuulokkeet ovat rakenteeltaan suljetut, ne eivät vaimenna kovinkaan paljoa ympäristöstä lähteviä ääniä. Esimerkiksi puheen sorina, näppäimistön äänet ja muut kolahdukset kyllä kuuluvat läpi. Kuulokkeiden oma ääni kyllä kuuluu ympäristöön mutta selkeästi vaimennettuna verrattuna avoimen rakenteen kuulokkeisiin. Vastamelua hakevien kannattaa siis jatkaa etsimistä. Kuulokkeessa on sisäänrakennettuna kolme kappaletta taajuuskorjainprofiileita, omia profiileita ei voi luoda.

Ensimmäinen profiili korostaa bassoja, toinen bassoja ja yläpäätä, sekä kolmas keskialuetta. Musiikin kanssa basson korotus oli jo liikaa ja muutti äänen hieman kumisevaksi. Perustila on mielestäni tarpeeksi hyvä melkein kaikkeen eikä muille tiloille ole juuri käyttöä. Sen lisäksi siinä on askelia korostava ”supermies kuuloasti”-tila joka käytännössä mankeloi äänen tarkoituksena korostaa askelia. Käytännössä siitä oli vain haittaa Valorantissa. Muuten hahmojen äänikuvassa ei ole moitittavaa ja ääni tuntuu tulevan kuulokkeesta eikä esimerkiksi pään sisältä kuten joilla kuulokkeilla. Orkesterin soittimet on näillä helpompi sijoittaa lavalle kuin verrokeilla.

Äänenlaatu ja mikrofoni

Mikrofoni oli aivan liian hiljainen paketista ottaessa. Ongelma ratkesi käyttämällä USB-lähetintä Xbox-tilassa, jolloin kuulokkeiden toinen rulla nosti mikrofonin äänenvoimakkuutta ja vaihtamalla lähetin takaisin USB-tilaan mikrofonin voitiin samasta rullasta viimein tiputtaa monitorointi nollaan, mikrofonin äänenvoimakkuuden pysyessä korkealla. Tämä prosessi oli hieman sekava ja ensin tulikin mieleen tätä kuulokkeet olisivat rikki. Tietokoneeseen kytkettynä ja lähetin laitettuna Xbox-tilaan, kuulokkeet tunnistetaan ohjaimena eikä mikrofonia voi tällöin käyttää. Toivoisin tähän ehdottomasti parannusta vaikka dokumentaation osalta. Kun mikrofonin taso on säädetty siten että ääni kuuluu selkeästi niin mikrofoni poimii puheen lisäksi kaiken ympäristöstä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että joka kannettavan tietokoneen näppäimistön kirjoitusäänet kuuluivat selvästi nauhoitteessa. Mikä on harmillista sillä mikrofonin äänenlaatu oli hyvä.

Lopputulema

Langattomien kuulokkeiden kantama yllätti arvostelijan täysin. Kuulokkeiden kantama kattaa usean huoneen ja kestää usean seinän. Koska valmistaja käyttää 2.4GHz taajuutta ja omaa protokolaansa niin näyttää siltä että kantama vastaa suurin piirtein WLAN-verkon kantamaa. Valitettavasti kuulokkeita ei voi käyttää langallisesti, joten USB-lähettimestä kannattaa pitää huolta. Ja sitten se hinta, kuulokkeita saa halvimmillaan kirjoitushetkellä 102€ ja yleisesti noin 130€. Yleisesti ottaen nämä eivät ole huono valinta, jos langallisuuden puute, herkkä mikrofoni eivät haittaa ja että kuulokkeiden ei tarvitse olla huomaamattomat (näöllisesti ja tuntumaltaan).

Robotti, laiva ja ihmiskunnan toivo – Arvostelussa The Last Caretaker Kommentit pois päältä artikkelissa Robotti, laiva ja ihmiskunnan toivo – Arvostelussa The Last Caretaker

Ltd on helsinkiläinen indie-pelistudio, joka perustettiin vuonna 2021. Pienen, alle kymmenen hengen tiimin taustalta löytyy kuitenkin runsaasti kokemusta pelialalta, ja tekijät ovat olleet mukana kehittämässä useita tunnettuja pelejä jo ennen studion perustamista.

Studion esikoispeli kuvastaa hyvin heidän kunnianhimoaan. Kyseessä on omaperäinen selviytymis- ja rakentelupeli, jossa yhdistyvät vahva tunnelma, tarinankerronta ja avoin tutkiminen. Channel37 pyrkii tekemään pelejä, joissa maailma ja fiilis ovat yhtä tärkeitä kuin itse pelimekaniikat ja se näkyy selvästi heidän ensimmäisessä projektissaan.

Tarina ja lähtöasetelma

The Last Caretaker -pelin tarina kertoo matkasta etsiä ihmisten siemeniä / säiliöitä, jotka tuodaan Lazarus kompleksiin kasvatettavaksi, jotta tehtävä täyttyy ja ihmiskunta pelastuu. Näitä säiliöitä etsitään maapallolta, joka on joutunut vedenpaisumuksen valtaan. Korjataan vanha laivan ja pääset sillä lähtemään matkaan Laiturista 37, josta myös herätään tähän tai ehkä paremmin sanottuna palataan takaisin lepotilasta ja tutkiminen aloitetaan hiljaisessa ympäristössä.

Ensimmäisenä tehtävävä on saada laituriin valot päälle ja virta kulkemaan. Päätehtävänä on seuraavaksi saada laiva kuntoon, mutta samanaikaisesti voi rauhassa tutkia ja opetella peliä miten kaikki toimii eikä tarvitse kiirehtiä yhtään mihinkään. Laituri 37:n rakennuksessa on katolla aurinkopaneeleita ja tuuliturbiineita, jotka pystyy korjaamaan korjaustyökalulla ja ne ovat myös virranlähteet tuottamaan energiaa, jos saa laituriin sisätiloissa olevat akut kulutettua loppuun ja täyttämään ne uudestaan sekä antamaan virtaa laitteille. Näistä ovat tärkeimmät Recycler -kone, jolla saadaan scrap materiaalit muutettua käyttömateriaaliksi sekä Fabricator -kone, jossa materiaaleista voi tehdä taidoilla opittuja reseptejä.

PECO-järjestelmä ja pelin opettelu

Keskeisessä osassa seikkalua, jatkuvasti pysyvänä on PECO -terminaali. PECO -terminaalissa on mahdollista lukea kaikkien peruasioiden toimivuus ja tämä on omasta mielestä hienoa suunnittelua, ettei kaikkea pakoteta kurkusta alas pakkopullalla opettelemaan heti kättelyssä vaan voi lukea kaiken läpi aivan omaan tahtiin ja annetaan mahdollisuus selvittää asiat itse, jos ei lukeminen maistu. Luin heti kaikki opetukset ja se kyllä auttoi pääsemään alkuun. PECO -terminaali myös päivittää tehtäviä ja kertoo uusista löydöistä, joten sitä kannattaa käydä välillä tarkistamassa. Tätä helpottaa kohteista löytyvät navigointi majakat, paperiset muistot ja muut esineet, jotka avaavat lokikirjauksia PECO:n tietoihin tapahtumista ennen nykyistä tilannetta, jossa maapallo on veden valtaama.

Äänimaailma ja tunnelma

Pelissä äänimaailma heti kymmenen minuutin pelaamisen jälkeen antoi tunteen täydellisestä tyhjyydestä, jossa ainot äänet tulevat omista tekemmistä toimista. Siirreltyjen esineiden ja omien askeleiden kolina betonialustalla tuovat ainoan äänen, joka rikkoo muuten täyden hiljaisuuden sisätiloissa. Askeleet kaikuvat ihanasti robotin kävellessä ympäri betoni- sekä metallisten kulkuväylien päällä.

Laivan uumenissa metallin kaiku antaa lisää painoa ajatukselle, että olen ainoa joka voi tuoda toivon ihmiskunnan pelastamiselle. Äänimaailma on edelleen todella hiljainen, vaikka välillä laivalla seilatessa kuuluukin rauhallinen, mutta seikkailunhalua ruokkiva instrumentaalinen taustamusiikki. Lintuja eikä muutakaan elollista pienelämää ei ole mailla eikä halmeilla, joka antaa vielä enemmän tunnelman maailman tyhjyydestä, yksinäisyydestä.

Maailman tutkiminen ja ympäristön uhkaavuus

Rakennuksien ja öljynporauslautan näköisten tasaisten alustojen päälle rakennettujen viestintärakennusten, turvapaikkojen sekä asuinpaikkojen ympärillä oleva hiljaisuus on karmiva. Rakennelmien tutkimisen hiljaisuuden luonnonvoimien tausta-ambienssin lisäksi kulmien takaa kuuluva metallinen kolina, pienten metallisten jalkojen kilinä betonia pitkin ”Sweetheart” robottien parveillessa ympäriinsä ja suojellessa biomassa möykkyjä, joiden sisältä niitä myös tulee kasoittan biomassa pallurat tuhotessa tai liian lähelle niitä mentäessä.

Pelissä hiljaisuuden täyttää ”Dismantling Tool” eli purkutyökalulla, joka pitää tarpeeksi ääntä pitämään tyhjät hallit ja hiljaisuuden jatkuvasti poissa varsinkin omalla pelityylillä, koska haluan kerätä kaikki materiaalit kohteesta. Isojen ja pienempien hissien liikkumisen hurinasta tulee tunne teollisista hisseistä ja niiden voimasta kantaa suuria esineitä, joita on näihin rakennelmiin kannettu sisälle. Vedenalaisessa seikkailussa hetkellisellä käynnillä, ei vielä tarpeeksi riittävän syvyyskestävyyden vuoksi ei ole muuten ääntä kuin Huoltaja -robotin uimisesta tuleva liikkeen ääni.

Pelin rytmitys ja tutkimisen vapaus

Rakastan tässä pelissä tahditusta. Sain aivan rauhassa tutkia ja omaan tahtiin tehdä, rakennella tai kerätä materiaaleja niin paljon kuin sielu sietää. Tehtävien merkinnät ovat sopivan kokoisia ihan perus asetuksilla pelissä. Ne eivät peitä koko ruutua tai tule eteen.

Aluksi navigointia ohjeistavia merkkejä on vain yksi kunnes saat laivan käyttöösi ja voit kartan kautta valita löydetyistä paikoista, navigointi majakoiden ladatuista karttamerkeistä ja niistä on mahdollista valita mitkä merkit ovat aktiivisena ja näkyvät suunnistumerkkeinä katsoessa ympärille. Hyvä puoli tässä on myös, että merkit saa kokonaan pois nollaamalla valitut merkit laivan kartan avulla. Laivalla seilaillessa jokaiseen päämäärään saa mennä omaan tahtiin ja voi käydä tutkimassa muita välietappeja ennen päätehtävään siirtymistä. Ruudulla ei ole kauheasti roskaa, kuten tehtävien objektiiveja tai muuta pientä kuvaketta ohjaamaan mihin täytyy mennä, vaan ne asetettu vasemmalle yläkulmaan ja lukemalla sieltä tietää minne täytyy mennä. Tästä syystä on mukava katsella ympärilleen, koska kaikki merkit saa piiloon, joten tutkiminen ja aavasta merestä nautiskelu matkan aikana on mahtavaa.

Taistelu ja aseistus

Taistelu tuntuu sorkkaraudalla hyvältä. Viholliset osuvat sinuun yhtä hyvällä tuurilla kuin sinä niihin eli 100% ellet väistä tai liiku niiden hyökkäyksen alta pois. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, kun Sweetheart -robotteja tulee n. 20 kappaletta kerralla kimppuun. Kuitenkin lyöminen on tosi sulavaa ja osuma on tosi taattu kunha löynti osuu tähtäimen kohdalla viholliseen, joka on hienoa nähdä varsinkin early access -pelissä. Tasoja tarpeeksi saatua vihollisten tuhoaminen on aina vain nopeampaa, koska pistooleja saa erilaisia, kuten sähkövirtaa käyttävä pistooli, luoteja käyttävä pistooli, polttoaineella toimiva liekinheitin pistooli ja näihin rakennettavia lisäosia. Lisäksi saatavilla on muutamia kiväärejä sekä tarkkuuskiväärejä.

Pistooleja voi helpommin tehdä erilaisiin vihollistyyppien tuhoamiseen tai omaan pelityyliin sopivaan. Sähköpistoolin huonona puolena on se, että on oltava aivan liian lähellä vihollisia samaan aikaan kärsimättä itse suurta vahinkoa. Pistooli joka käyttää luoteja oli varma valinta. Luoteja on halpa tehdä, mutta täytyy muistaa niiden paino sekä määrä, jonka itse jaksaa kantaa. Aseisiin voi tasoja saadessa myös tehdä erilaisia lisäosia, joilla voi muokata käytössä olevat aseet. Samat osat voi liittää ainakin pistooliin ja kivääriin.

Tekninen suorituskyky ja optimointi

Pelin toimivuus on ollut omalla koneelle vähän vaihteleva. Aika tasaisesti pysyy 60fps korkeilla grafiikka asetuksilla ja DLSS balanced -asetuksella. Mielenkiintoista on kyllä Ray Tracing, jonka päällä pitäminen nostaa fps määrää ja kun sen ottaa pois nii fps tippuu 30-45. Nämä ongelmat oli ratkaistavissa laittamalla pelin lukituksen 30fps ja suurin osa suoritusongelmista meni ohi.

Rakentaminen ja käyttömukavuus

Vaikka peli on early access vielä niin siinä on kyllä ajateltu hyvin paljon etukäteen asioita, jotka yleensä samantyyppisiin peleihin olen joutunut laittamaan modien voimin. Pelissä rakentaessa vaikka omasta taskusta esimerkiksi sähkökaapeeleita voit seistä lähellä laatikoita ja peli osaa ottaa reseptiä ja määrää varten tarvittavat materiaalit. Helpottaaksesi tätä, voit aloittaa reseptin tekemisen ja hiiren oikealla painikkeella painaa haluaamasi reseptiä, täällä vaihtoehtona on lisätä puuttuvat osat ja peli tekee niitä sopivan määrän automaattisesti.

Lazarus Complex – pelin keskeinen kohde

Päätarinan tärkein kohde on Lazarus Complex, joka on viimeinen ihmisten rakentama isompi rakennelma, jossa he kasvoivat viimeisimpien PECON -tietojen mukaan. Tämä on ensimmäinen isompi rakennus veden keskellä, kun tähän mennessä vedenpinnan yläpuolella on ollut pieniä rakennuksia, joissa ihmiset pystyivät olemaan turvassa. Tietenkin hissi ei ole toiminnassa, joten pääsen suorittamaan parkour liikkumista hajonneita metallikehikko kulkukäytäviä pitkin sekä Lazarus rakennuksen ulkoseiniä, jotta löytyy sisäänpääsy. Tällä alueella minulla tuli myös suorituskyky ongelmia vastaan.

Ohjaus ja kontrollit

Hiirellä ja näppäimistöllä pelatessa kaikki näppäimet löytyy ja ovat nopeasti saatavilla, Jokainen näppäimen painallus ottaa ja tekee tehtävänsä eikä ole väliä millaisia suorituskykyyn liittyviä ongelmia itsellä saattoi olla. Olen luottanut tässä pelissä todella paljon tasohyppelyiden osioissa Caretaker -robotin taitoon ottaa kiinni jokaisesta reunuksesta, joista vain tarvitsee loikkiessa korkealla rakenteiden yläpuolella. Tottakai ohjaintaki oli kokeiltava sitä kokonaista tukea pelissä sivulla mainitessa ja se toimi ongelmitta.

Yhteenveto

Yhteenvetona sanoisin The Last Caretaker -pelin olevan todella hyvään suuntaan menevä ja vielä Early Access vaiheessa näyttää erittäin lupaavalta. 30e hintalappu on tosi reilu vielä kehittyvästä pelistä, kun siihen on aika vasta tullut uusi Chapter, jossa on lisätarinaa ja muuta mukavaa kuten uusia vihollisia. Suosittelen ehdottamasti kaikille edes kokeilumielessä, kun tässä on tehty mahtavasti kaikki tarvittava avoimenmaailman, selviytymis-rakentelu pelissä nyt voi tarvita ja lisäksi ei tarvitse muistaa itse syödä hahmolla ollenkaan, kun robotti tarvitsee vain virtaa sekä välillä parantaa itseään.

: Nova Kallio

9 / 10
Plussat: + Grafiikat + Luotettava parkour + Pelattavuus hiiri/näppäimistö ja ohjaimella + Äänimaailma Miinukset: - Optimoiti/asetuksien säätäminen Yhteenveto: Yhteenvetona sanoisin The Last Caretaker -pelin olevan todella hyvään suuntaan menevä ja vielä Early Access vaiheessa näyttää erittäin lupaavalta. 30e hintalappu on tosi reilu vielä kehittyvästä pelistä, kun siihen on aika vasta tullut uusi Chapter, jossa on lisätarinaa ja muuta mukavaa kuten uusia vihollisia. Suosittelen ehdottamasti kaikille edes kokeilumielessä, kun tässä on tehty mahtavasti kaikki tarvittava avoimenmaailman, selviytymis-rakentelu pelissä nyt voi tarvita ja lisäksi ei tarvitse muistaa itse syödä hahmolla ollenkaan, kun robotti tarvitsee vain virtaa sekä välillä parantaa itseään.

Turtle Beach tuo valikoimaansa Switch 2 -lisävarusteita Kommentit pois päältä artikkelissa Turtle Beach tuo valikoimaansa Switch 2 -lisävarusteita

on paljastanut kattavan valikoiman virallisia -lisävarusteita, jotka saapuvat myyntiin marraskuusta alkaen. Tarjolla on ohjaimia kahdessa tai kolmessa tyylissä, uusia kuljetuskoteloita sekä edullisia pelikuulokkeita.

Ohjaimia on kolmea mallia, , ja . Jokaisesta löytyy langalliset ja langattomat versiot, joissa langattomat kestävät jopa 20 tuntia yhdellä latauksella ja toimivat jopa 9 metrin päässä konsolista. Ohjaimissa on myös takapainikkeet, liikeohjaus ja GameChat-näppäin. Langattoman ohjaimen hinta on noin 64,90 euroa, langallinen puolestaan 29,90 euroa.

Koteloita on kolme erikokoista vaihtoehtoa. maksaa noin 19,90 euroa, noin 24,90 euroa ja marraskuussa julkaistava 2-in-1 -kotelo kuljettaa myös telakan, virtalähteen ja ylimääräiset ohjaimet.

Lisäksi Turtle Beach esitteli -kuulokkeet Switch 2:lle. Näissä suljetuissa over-ear-kuulokkeissa on 40 mm:n kaiuttimet, integroitu mikrofoni ja ne tarjoavat melunvaimennusta korvien päällä. Hinta on noin 27,90 euroa, joten ne ovat edullinen vaihtoehto niille, jotka haluavat paremman äänikokemuksen pelaamiseen.

Turtle Beachin uutuudet tarjoavat siis niin visuaalista ilmettä, käytännöllisyyttä kuin pelillistä lisämukavuutta, täydellinen paketti kaikille Switch 2 -pelaajille.