Teknologia

Scarlett Johansson syyttää OpenAI:ta äänensä luvattomasta käytöstä Kommentit pois päältä artikkelissa Scarlett Johansson syyttää OpenAI:ta äänensä luvattomasta käytöstä

Näyttelijä Scarlett Johansson on ilmaissut järkytyksensä ja vihansa OpenAI:ta kohtaan sen jälkeen, kun yhtiön ChatGPT-sovelluksessa käytetty ääni muistuttaa hämmästyttävän paljon hänen ääntään. Johanssonin julkistajan Marcel Pariseaun mukaan näyttelijän lakitiimi on lähettänyt OpenAI:lle kaksi kirjettä vaatien selvitystä äänen kehitysprosessista.

OpenAI esitteli uuden äänen viime viikolla, ja monet havaitsivat sen muistuttavan Johanssonin ääntä elokuvasta Her vuodelta 2013. Elokuvassa Johanssonin ääni kuului naispuoliselle käyttöjärjestelmälle, johon päähenkilö rakastuu. OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on aiemmin todennut, että Her on hänen suosikkielokuvansa ja twiittasi hiljattain yksinkertaisesti sanan ”her”.

Jos upotus ei näy, voit katsoa twiitin täältä.

Johansson kertoi FOX Businessille, että Altman oli viime syyskuussa ehdottanut hänelle ChatGPT 4.0 -järjestelmän ääneksi ryhtymistä. Johansson kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta henkilökohtaisista syistä. Yhdeksän kuukautta myöhemmin hänen ystävänsä, perheensä ja yleisö huomasivat uuden Sky-äänen kuulostavan hämmentävän paljon Johanssonilta.

Johansson oli järkyttynyt ja vihainen kuullessaan demoversion ja huomattuaan, että Altman oli tavoitellut ääntä, joka muistuttaa suuresti hänen omaansa. Ennen demoesityksen julkaisua Altman oli pyytänyt Johanssonia harkitsemaan tarjousta uudelleen, mutta järjestelmä julkaistiin ennen yhteydenottoa.

Johanssonin lakitiimi on vaatinut OpenAI:lta selvitystä Sky-äänen kehitysprosessista. Tapauksen yhteydessä on tullut esiin myös laajempi keskustelu oikeudesta kontrolloida omaa ääntä ja kuvaa, ja lokakuussa ehdotettiin lakia, joka suojaisi tätä oikeutta jopa 70 vuotta henkilön kuoleman jälkeen.

Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn Kommentit pois päältä artikkelissa Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn

Tekoälyn läpimurto ChatGPT:n jälkeen on saanut teknologiayhtiöt ryntäämään samaan suuntaan kuin ilmaiselle ämpärille joista kaikki haluavat osansa. Valitettavasti lasku tästä innosta on nyt saapumassa tavallisille pelaajille. Tekoäly vaatii valtavasti muistia ja tallennustilaa, ja seurauksena RAM- ja SSD-hinnat ovat nousseet rajusti, eikä helpotusta ole näkyvissä ainakaan vuoteen 2026.

Tilanne on karu erityisesti PC-pelaajille. DDR5-muistin hinnat ovat nelinkertaistuneet muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi 32 gigatavun DDR5-muistipaketti, joka maksoi vielä kesällä noin 75 euroa, voi nyt maksaa yli 300 euroa. Suurimmat muistivalmistajat Samsung, Micron ja SK Hynix ohjaavat tuotantoaan tekoälykeskuksiin, joissa käytetään HBM-huippumuistia. Kuluttajat jäävät nuolemaan näppejään, ja Micron ehti jo sulkea Crucial-brändinsä kuluttajapuolen kokonaan.

Myös konsolipelaaminen on vaarassa kallistua entisestään. PlayStation 5 ja Xbox Series -konsolit ovat jo kokeneet useita hinnankorotuksia, ja analyytikot arvioivat, että konsolien hinnat voivat nousta 10–15 % seuraavan parin vuoden aikana. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavan sukupolven konsolit saattavat alkaa jopa 550–600 eurosta. Ei ihan sitä “helppoa ja edullista” pelaamista, jota konsolit yleensä lupaavat.

PC-puolella luvut ovat vielä synkempiä. Ensi vuonna 1 000–1 200 euron pelitietokone voi olla käytännössä mahdoton rakentaa. Näytönohjaimet kallistuvat GDDR7-muistin vuoksi, ja RAM- sekä SSD-hinnat jatkavat nousuaan arviolta vielä 30 % lisää. Jopa suuret valmistajat, kuten Dell ja Lenovo, varautuvat noin 20 % hinnankorotuksiin, ja osa myy jo nyt koneita ilman muistia. Kyllä, luit oikein, eli ostat koneen ja hankit RAMit erikseen.

Lopputulos on selvä: tekoäly ei ole vain ohjelmistoa pilvessä, vaan se syö konkreettisesti pelaajien laitteistobudjettia. Vaikka tekoäly lupaa tehokkuutta ja tulevaisuutta, sen hintalappu näkyy nyt pelikoneissa, konsoleissa ja jopa puhelimissa. Pelaajien näkökulmasta tämä ei ole sci-fiä, tämä on kallis todellisuus, joka tekee harrastuksesta entistä vähemmän saavutettavan.

Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla

Lähes puolet 18–29-vuotiaista pohjoismaalaisista olisi valmis antamaan tekoälyagentin hoitaa aikaherkkiä ostoksia, kuten konserttilippujen tai rajoitettujen tuotteiden hankinnat, paljastaa uusi Visa-raportti. Suomessa valmiita on 44 %, Norjassa 36 %, Ruotsissa 28 % ja Tanskassa 24 %.

Raportin mukaan tekoälyn käytön suosio korostuu erityisesti tilanteissa, joissa nopeus, saatavuus ja mukavuus ratkaisevat. Jo 35 % suomalaisista on kokeillut tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia, avuksi ostopäätöksiin.

Vaikka hyötyjä on paljon, kuten nopeus, paremmat tarjoukset ja stressin vähentyminen, kuluttajat myös huolehtivat virheostoksista, petoksista ja tietoturvasta. Visa on kehittänyt ratkaisun, jossa tekoälyagenttien maksut hoidetaan turvallisesti tokenisoitujen maksujen avulla. Tämä varmistaa, että ostot pysyvät kontrollissa ja tiedot turvassa.

Visan mukaan agenttipohjainen kaupankäynti on digimaksujen seuraava askel. Nuorten kasvava luottamus tekoälyyn viittaa siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi voi antaa älyagenttien hoitaa ostoksia turvallisesti ja kätevästi, ilman että oma kortti joutuu vaaraan.

Raportti perustuu syys–lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 4 000 pohjoismaista aikuista. Visa korostaa, että tekoälyagenttien käyttö on mahdollista hallita tarkasti rajoilla ja ehdoilla, jotta käyttäjä tietää aina, mitä agentti voi tehdä.