Peli-viihde, Teknologia

Sony patentoi Auto-Play -pelitilan Kommentit pois päältä artikkelissa Sony patentoi Auto-Play -pelitilan

Sony

on hakenut patenttia uudelle tekoälyyn pohjautuvalle järjestelmälle, jonka avulla voisit ohittaa toistuvia tai tylsiä grindaus-osioita lemppari -peleissäsi. Tämä voisi mullistaa pelaamisen, joten silmät ja korvat tarkkana!

Patentti lyhykäisyydessään:

  • Sonyn patentti kuvaa Auto-Play -tilaa, joka hyödyntää tekoälymallia.
  • Tämä oppisi pelaamistyylisi analysoimalla dataa pilvipohjaisista palveluista, kuten PlayStation Network (PSN).
  • Kuvittele, että tekoäly hoitaisi puolestasi ne puuduttavat grindaus-osiot, jolloin pääsisit takaisin itse toimintaan heti kun homma alkaa taas kiinnostaa!

Hyötyjä tästä mahdollisesta tulevaisuudessa tulevassa teknologiasta, voisi olla pelastus pelaajille, jotka kamppailevat pitkien tai toistuvien pelien kanssa. Ohittamalla grindaamisen pelaajat voivat keskittyä niihin osiin, joista he todella nauttivat.

Sonyn Auto-Play AI malli

Kuulostaa huijaamiselta, eikö? Vaikka tämä kuulostaa joidenkin unelmien toteutumiselta, toiset saattavat pitää sitä huijaamisena. Pelin osien ohittaminen saattaisi karkottaa hardcore-pelaajia.

On tärkeää muistaa, että kyseessä on toistaiseksi vain patentti, eikä ole takeita siitä, että Sony tulee oikeasti toteuttamaan tätä teknologiaa. Vaikka se näkisi päivänvalon, on epäselvää, mille PlayStation-järjestelmille se olisi saatavilla (PS5, PS5 Pro tai jopa huhuttu käsikonsoli).

Tämä Auto-Play -patentti ei ole Sonyn ainoa tekoälyyn liittyvä hanke pelimaailmassa. Maaliskuussa he hakivat patenttia myös tekoälypohjaisille striimeille, jotka reagoivat katsojien palautteeseen.

Muuttuuko tekoäly siis henkilökohtaiseksi pelikaveriksesi? Sen näyttää vain aika. Mutta yksi asia on varma: Sony haluaa ravistella pelimaailmaa.

Lähde: GameRant

Sony paljasti näyttävän Marvel’s Wolverine -erikoisversion PS5:stä Kommentit pois päältä artikkelissa Sony paljasti näyttävän Marvel’s Wolverine -erikoisversion PS5:stä

Insomniacin Marvel’s Wolverine saa julkaisunsa yhteydessä myös oman -erikoisversion. julkaisee 15. syyskuuta keltaiseen Wolverinen klassiseen asuun pohjautuvan PS5 Digital Edition -konsolin, jonka kyljessä komeilee Loganin tunnistettava kynnenjälki ja Wolverine itse.

Erikoispakettiin kuuluu myös samanhenkinen DualSense-ohjain, mutta pystyteline täytyy hankkia erikseen. Konsolin suositushinta Suomessa ja muualla euroalueella on 649,99 euroa. Erikoisohjaimen hinta on 84,99 euroa.

Jos kokonaan uuden konsolin ostaminen ei innosta, Sony tarjoaa myös Battle Yellow -kuoripaneeleita PS5 Slim- ja PS5 Pro -malleille. PS5 Prolle on lisäksi tarjolla hopeanvalkoinen ”Adamantium”-versio, jolla saa hieman metallisemman Wolverinen ilmeen. Molempien kuoriversioiden hinta on 74,99 euroa.

Erikoiskonsoli on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä yhdestä varsin näkyvästä puutteesta, sillä kyseessä on nimenomaan Digital Edition, eikä levyasemallista versiota ole tarjolla. Tämä on herättänyt jälleen keskustelua Sonyn päätöksestä lopettaa uusien -pelien fyysisten levyjen tuotanto vuodesta 2028 alkaen. Ironista kyllä, Insomniac on vahvistanut, että itse Marvel’s Wolverine julkaistaan fyysisenä levynä.

Sony myy erikoistuotteita PlayStation Directin ja valikoitujen jälleenmyyjien kautta rajoitetun ajan. Wolverine itse ei siis vielä ehdi repiä levyjä koneesta irti, mutta Sony näyttää ainakin mielellään valmistautuvan digitaaliseen tulevaisuuteen.

Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla

Anthropic aikoo ottaa käyttöön koneellisesti tunnistettavat merkinnät -tekoälyn tuottamaan sisältöön. Tekstiin upotetaan näkymätön vesileima, kun taas tuettuihin tiedostoihin voidaan lisätä digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa. Muutokset liittyvät Euroopan unionin uusiin tekoälyn läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

Anthropic kertoo, että uudet Claude-mallit merkitsevät tekoälyn tuottaman sisällön heti julkaisustaan lähtien. EU:ssa 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistut Claude-mallit tukevat koneellisesti luettavia merkintöjä. Nykyisten mallien osalta käyttöönotto on vielä työn alla.

Tekstin kohdalla merkintä toteutetaan niin sanotulla näkymättömällä vesileimalla. Se ei näy käyttäjälle eikä Anthropicin mukaan muuta tekstin merkitystä, laatua tai luettavuutta. Vesileima on kuitenkin tarkoitettu tunnistettavaksi erityisillä työkaluilla.

Anthropic kertoo merkinnän olevan osa itse Claude-mallin tuottamaa tekstiä. Sen vuoksi sen pitäisi kulkea tekstin mukana myös silloin, kun sisältö kopioidaan ja liitetään esimerkiksi toiseen palveluun. Yhtiön mukaan merkintä voi säilyä myös joidenkin tekstin muokkausten jälkeen.

Anthropic ei kuitenkaan ole vielä kertonut tarkasti, millä teknisellä menetelmällä tekstin vesileima toteutetaan. Yhtiö kertoo julkaisevansa tulevaisuudessa lisää teknisiä tietoja sekä työkaluja, joiden avulla käyttäjät ja kolmannet osapuolet voivat tunnistaa Claude-sisällön.

Kuvissa käytetään C2PA-standardia

Kuvien ja muiden tuettujen tiedostojen kohdalla Anthropic käyttää toisenlaista menetelmää. Niihin voidaan lisätä C2PA-standardin mukaista alkuperämetadataa, joka kertoo tiedoston alkuperästä ja sen käsittelystä. C2PA on jo käytössä useissa alan palveluissa ja työkaluissa.

Merkinnät eivät rajoitu pelkästään Claude-verkkopalveluun. Anthropic kertoo niiden koskevan tuettuja Claude-palveluita, kuten API-rajapintaa, Claude Codea, Claude Coworkia ja Claude Tagia. Merkintöjä käytetään myös silloin, kun Claudea käytetään esimerkiksi AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta.

Anthropic kertoo soveltavansa merkintöjä maailmanlaajuisesti eikä ainoastaan EU:ssa. Taustalla ovat kuitenkin erityisesti EU:n uudet tekoälyn läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta. Olemassa oleville tekoälytuotteille on säädetty neljän kuukauden siirtymäaika, minkä vuoksi nykyisten Claude-mallien merkintöjen käyttöönotto jatkuu myöhemmin.

Vesileima ei takaa täydellistä tunnistamista

Järjestelmä ei myöskään tee tekoälyn tunnistamisesta aukotonta. Esimerkiksi C2PA-metadata voi kadota tiedostosta, jos sitä käsitellään tai ladataan palveluun, joka ei säilytä alkuperäisiä metatietoja. Myös tekstin vesileiman todellinen kestävyys jää nähtäväksi, sillä Anthropic ei ole vielä julkaissut menetelmän teknisiä yksityiskohtia.

Yhtiö korostaa itsekin, ettei tunnistettavan merkinnän puuttuminen tarkoita automaattisesti sitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tuottamaa. Vesileimojen tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä tekoälyn tuottaman sisällön alkuperän selvittämisestä nykyistä helpompaa.

Muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa -yhtiöt pyrkivät tekemään generatiivisen tekoälyn tuottamasta sisällöstä koneellisesti tunnistettavaa. EU:n sääntelyssä tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vesileimat, metadata ja muut alkuperän todentamiseen käytettävät teknologiat.