Tältä näyttää säteenseuranta 30-vuotiaalla SNES -konsolillaKommentit pois päältä artikkelissa Tältä näyttää säteenseuranta 30-vuotiaalla SNES -konsolilla
Säteenseuranta on ollut viimeisintä huutoa PC:llä jo muutaman vuoden ajan ja on nyt isosti osa uuden sukupolven Playstation 5 ja Xbox Series X sekä S -konsoleita. Luonnollisesti säteenseuranta vaatii enemmän tehoa laitteelta, mutta nyt kuitenkin eräs modaaja Ben Carter on saanut säteenseurannan toimimaan 30 vuotta vanhalla Super Nintendo -konsolilla.
Kyseessä on 16-bittisen konsolin modattu pelikasetti, jota Carter kutsuu nimellä SuperRT. Käytännössä konsoli saa siis lisää prosessointitehoa pelikasetilla olevalta mikroprosessorilta. Voit lukea lisää Carterin menetelmistä täältä.
Nintendo on myös käyttänyt aiemmin samaa menetelmää peleissä kuten Yoshi’s Island. Tällöin erillisen piirin avulla peliin saatiin 3D-ominaisuuksia ja erikoistehosteita.
Aiheesta kertoi alunperin mm. Gizmodo ja Verge -julkaisut.
Crimson Desert on yksi vuoden puhutuimmista peleistä, mutta tuoreiden tilastojen perusteella pelaajat eivät tunnu kiirehtivän sen tarinan pariin. Vain noin 20–22 prosenttia pelaajista on edennyt pelin pääjuonessa puoliväliin asti ja se kertoo yhdestä asiasta: tekemistä riittää.
Steam-saavutusten mukaan vain 22,1 % pelaajista on saavuttanut pelin seitsemänteen lukuun liittyvän merkkipaalun. PlayStation 5:llä lukema on lähes sama, noin 20 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtaosa pelaajista harhailee yhä pelin alkupuolella, todennäköisesti ihan omasta tahdostaan.
Taustalla on pelin massiivinen avoin maailma, joka houkuttelee tutkimaan jokaista metsää, kylää ja sivupolkua. Kehittäjä Pearl Abyss onkin panostanut erityisesti tekemisen määrään. Esimerkiksi pelin parissa lähes 200 tuntia viettänyt pelaaja kertoi saavuttaneensa kaikki saavutukset, mutta silti sivutehtäviä jäi vielä kymmeniä tunteja jäljelle.
Kaikki eivät kuitenkaan pidä tätä pelkästään hyvänä asiana. Myös kehittäjän johto on myöntänyt, että pelin tarina olisi voinut olla vahvempi. Sama viesti kuuluu näyttelijäkaartista. Juoni ei ehkä loista, mutta maailma ja tekemisen vapaus paikkaavat puutteita.
Ilmiö ei ole täysin uusi. Monet avoimen maailman pelit, kuten The Legend of Zelda: Breath of the Wild ja Red Dead Redemption 2, ovat aiemmin osoittaneet, että pelaajat viihtyvät usein paremmin tutkimassa kuin juoksemassa tarinaa läpi. Crimson Desert näyttää jatkavan tätä perinnettä ehkä jopa äärimmilleen asti.
Peli vie pelaajat 1300-luvun Eurooppaan, jossa rutto riehuu ja yhteiskunta horjuu. Tilaisuus tekee varkaan ja tässä tapauksessa vampyyrin. Verenimijät nousevat varjoista ottamaan sen vallan, jota heiltä on vuosisatoja evätty. Pelaaja astuu Coenin saappaisiin, nuoren miehen, joka tasapainoilee ihmisen ja hirviön rajalla. Päätös on yksinkertainen mutta kivulias: pelastatko perheesi hinnalla millä hyvänsä vai menetätkö sielusi matkalla?
Yksi pelin keskeisistä koukuista on valinnoilla pelaaminen. Jokainen teko, tai tekemättä jättäminen vaikuttaa tarinaan ja maailmaan. Aika ei pysähdy odottamaan, ja kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi tehdä. Tämä tuo mukaan pientä painetta ketä autat ja kenet jätät oman onnensa nojaan?
Pelimekaniikka rakentuu päivän ja yön ympärille. Päivällä Coen toimii enemmän ihmisenä, turvautuen miekkaan ja magiaan, kun taas yöllä vampyyrivoimat pääsevät valloilleen. Lopputuloksena on jatkuvaa tasapainoilua eri pelityylien välillä ja mahdollisuus kokeilla, kumpi tapa selviytyä tuntuu omalta.
Avoin pelimaailma lupaa tutkittavaa metsistä vuoristoihin ja synkistä raunioista keskiaikaisiin kyliin. Kaikki tämä pyörii Unreal Engine 5 -pelimoottorilla, joten visuaalinen ilme tähtää korkealle. Jos vampyyrit, moraaliset valinnat ja synkkä fantasia kuulostavat yhdistelmältä, joka iskee, syyskuun alkuun kannattaa merkitä kalenteriin pieni, verellä kirjoitettu muistutus.
