Tältä näyttää tuleva The Rogue Prince of Persia – katso esittelyvideo Kommentit pois päältä artikkelissa Tältä näyttää tuleva The Rogue Prince of Persia – katso esittelyvideo

The Rogue Prince of Persia

Ubisoft on julkaisemassa uutta The Rogue Prince of Persia -peliä, joka yhdistää perinteisen tasohyppelyn ja roguelite-pelaamisen ainutlaatuisella tavalla. Voit katsoa pelin esittelyvideon alta.

The Rogue Prince of Persia yhdistää perinteisen ja kaksiulotteisen tasoloikkatoiminnan osaksi suosittua roguelite-pelityyliä. Verraton lajityyppifuusio onkin tuulahdus pelisarjan perinteitä ajalta, jolloin sankariprinssi loikki sivuttain avautuvassa maailmassa ansoja vältellen ja vihollisia vastaan taistellen. Uutta sen sijaan on jatkuvuutta kuolemankin kautta tarjoava roguelite-pelattavuus, jossa hahmo voi jatkaa matkaansa kokemusta kartuttaneena myös viikatemiehen vierailun jälkeen.

Evil Empire -pelistudion persoonallinen ja värikylläinen luomus yhdistää toisiinsa sulavaa liikkumista, kaunista hahmoanimaatiota ja palkitsevaa pelaamista. Pelin päähahmona nähdään uudenlainen prinssi, joka saa vastaansa Persiaan hyökänneen hunniarmeijan. Synkkää shamanistista taikuutta avukseen käyttäneet barbaarijoukot eivät ole helppoja vastuksia, joten prinssiltä vaaditaan nokkeluutta, nopeutta ja sopeutumiskykyä.

Apunaan prinssillä on taikavoimilla varustettu bola-ase, joka palauttaa prinssin kuolon jälkeen takaisin elävien kirjoihin turvalliseen paikkaan. Tässä tapauksessa paikkana on autiomaan keidas, josta sankari löytää itsensä liian vaaralliseksi käyneen yhteenoton jälkeen.

Vielä kehitysvaiheessa oleva peli saapuu Steam-pelipalvelun early access -testivaiheeseen toukokuun puolivälissä. Tällöin pelaajat pääsevät kokemaan vielä viimeistelyä vaille olevan pelin toiminnallisuuden, vauhdikkuuden ja pelattavuuden, ja samalla antamaan palautetta pelitiimille. Samanaikaisesti pelistudio hioo peliä paremmaksi, jouhevammaksi ja toimivammaksi sekä lisää sisältöä pelaajia silmällä pitäen ennen pelin virallista julkaisua.

Aitoon roguelite-tyyliin pelin kentät uudistuvat jokaisen yrityskerran myötä, mikä tarkoittaa, että aarteet, ansat ja viholliset vaihtavat paikkaa, tehden näin uusista pelikerroista yllätyksellisiä ja vaihtuvia. Samalla pelaajan käyttöön avautuu uusia etenemisväyliä, joten jokainen hahmokuolemaankin päätynyt pelikerta vie kokonaisuutta eteenpäin.

Prinssi osaa myös hyödyntää seinäjuoksentelun jaloa taitoa, mikä mahdollistaa epätavallisen liikkumistavan kentistä toiseen. Tämä yhdistettynä vauhdikkaisiin loikkiin tekee prinssistä erityisen liikkuvaisen ja antaa pelaajalle mahdollisuuden ratkoa pulmia luovilla tavoilla. Erilaiset tasot, pylväät ja muut ulokkeet mahdollistavat ainutlaatuisia tilanteita vihollisen yllättämiseen ylhäältä käsin. Pelaajan on myös syytä pitää silmänsä auki oville, jotka saattavat johdattaa hahmon aarrekammioihin.

Viholliset ja vastukset tarjoavat monipuolista taisteluhupia monella eri tavalla, joten sankarilta edellytetään nopeita reaktioita, järjen käyttöä ja tilanteeseen sopeutumista. Aseita vaihtelemalla tilanteiden mukaan vihollisia voidaan taltuttaa monin eri tavoin. Yhdistelemällä toisiinsa lähitaistelua, kaukohyökkäyksiä ja nopeita liikkeitä vaikeatkin viholliset kaatuvat osaavan pelaajan käsittelyssä.

The Rogue Prince of Persia -toimintapeli saapuu Steam-pelipalveluun early access -versiona 14. toukokuuta 2024. Pelin virallinen julkaisu ja pelialustat ilmoitetaan myöhemmin. Pelin ikäraja on PEGI 16.

Paluu Raccoon Cityn painajaisiin – Arvostelussa Resident Evil Requiem (PS5) Kommentit pois päältä artikkelissa Paluu Raccoon Cityn painajaisiin – Arvostelussa Resident Evil Requiem (PS5)

Muistan yhä sen hetken, kun avasin ensimmäisen kerran alkuperäisen Resident Evilin ja pelkäsin tallentaa peliä, koska ink ribbon -nauhat olivat kortilla. Nyt, vuosia ja lukemattomia zombeja myöhemmin, istun PS5:n ohjain kädessäni ja käynnistän Resident Evil Requiemin ensimmäisen kerran. Hetki tuntuu tutulta ja tavallaan samalla virkistävän uudelta. Capcomin uusin luku sarjaan ei ainoastaan jatka perintöä, vaan leikkii sillä tietoisesti.

Resident Evil Requiem on Capcomin kehittämä ja julkaisema toimintakauhupeli PS5:lle. Se yhdistää sarjan klassisen selviytymiskauhun ja modernimman toimintapainotteisen otteen kahden pelattavan hahmon kautta, Leonin ja uuden tulokkaan, Gracen.

Ensikosketusena tuttu kylmä hiki

Heti alussa peli nappaa pelaajan mukaansa. Tarina kietoutuu nopeasti yhteen hahmojen välillä, vaikka myönnettäköön: arvasin yhden keskeisen juonenkäänteen jo varhain.

Ensimmäiset tunnit pelataan pääosin Gracella, ja suositeltu ensimmäisen persoonan kuvakulma tekee kokemuksesta aidosti ahdistavan oloisen. Ympäristöt joissa liikut näyttävät upealta! Valaistus ja äänimaailma rakentavat tiiviin tunnelman, jossa jokainen nurkan taakse kurkistus tuntuu selkäpiitä karmivalta.

Pelin ilmapiiriä ja graafista viimeistelyä on toteutettu kiitettävästi, missä RE Engine tekee jälleen positiivisen vaikutuksen. Omalla kohdallani peli toimi kokonaisuudessaan vakaasti ilman suurempia nytkähdyksiä tai fps- droppeja.

Tarina

Requiem sijoittuu lokakuuhun 2026, 28 vuotta Raccoon Cityn tuhon jälkeen. Kaupungin varjo ei kuitenkaan ole kadonnut, sillä osa selviytyjistä alkaa kuolla salaperäiseen, viiveellä puhkeavaan T-virustartuntaan.

Päähenkilönä nähdään FBI:n analyytikko Grace Ashcroft, joka on edesmenneen Resident Evil Outbreak -pelistä tutun Alyssa Ashcroftin tytär. Grace ei ole perinteinen toimintasankari, vaan enemmänkin sisäänpäin kääntynyt tutkija, joka joutuu keskelle painajaismaista tapahtumaketjua. Hänen rinnalleen nousee sarjan veteraani Leon S. Kennedy, joka teki ensiesiintymisensä pelissä Resident Evil 2. Leonin tukena toimii Sherry Birkin.

Gracen tutkimukset vievät hänet hylättyyn Wrenwood-hotelliin, jossa hänen äitinsä kuoli vuosia aiemmin. Hotellissa tapahtuu jotain odottamatonta, ja pian Grace joutuu vaarallisen pelinappulan rooliin. Tapahtumien taustalla vaikuttaa entinen Umbrella-tiedemies Victor Gideon, jonka tavoitteet liittyvät salaperäiseen Elpis-projektiin.

Tarina siirtyy Rhodes Hillin hoitolaitokseen, jossa tunnelma muuttuu selviytymiskauhuksi. Rakennus kätkee sisäänsä mutatoituneen T-viruksen uhreja sekä synkkiä kokeita. Grace ja Leon joutuvat erilleen, ja pelaaja pääsee kokemaan tapahtumat sekä toiminnallisesta että hiiviskelyä painottavasta näkökulmasta. Matkan varrella Grace kohtaa myös Emilyn, sokean tytön, jonka kohtalo nivoutuu tiiviisti juonen keskeisiin teemoihin.

Tarinan mittaan selviää, että Elpis-projekti liittyy Umbrellan perustajaan Oswell E. Spenceriin ja tämän perintöön. Juoni kuljettaa hahmot lopulta takaisin Raccoon Cityn raunioihin, joissa menneisyyden synnit ja nykyhetken salaisuudet törmäävät toisiinsa.

Requiem kertoo ennen kaikkea perinnöstä, syyllisyydestä ja toivosta maailmassa, jota biouhat yhä varjostavat. Tarina yhdistää sarjan pitkän historian uusiin hahmoihin ja rakentaa jännitteen, joka kantaa alusta loppuun paljastaen juuri sopivasti, mutta jättäen myös kysymyksiä tulevaisuutta varten.

Kaksi hahmoa, kaksi rytmiä

Requiemin suurin vahvuus on ehdottomasti sen rakenne. Gracen osiot painottavat resurssienhallintaa, hiiviskelyä ja selviytymistä. Hän ei ole fyysisesti yhtä vahva kuin Leon, ja se kyllä tuntuu. Kohtaamiset vihollisten kanssa ovat vaarallisempia, ja välttely on usein järkevämpää kuin suora yhteenotto. Tallennus tapahtuu klassisesti kirjoituskoneilla, ja ensimmäisen läpipeluun jälkeen avautuva ink ribbon -mekaniikka nostaa nostalgiahymyn huulille.

Leonin osuudet kallistuvat enemmän räiskinnän suuntaan. Suositeltu kolmannen persoonan kuvakulma sopii hänen tyyliinsä erinomaisesti. Requiemissa viholliset eivät ole pelkkiä aivottomia möllyköitä, vaan ne osaavat käyttää aseita, jopa moottorisahaa, mikä pitää taistelut intensiivisinä ja sormet valmiina näppäimillä torjunta- iskua odotellessa.

Pelin kokonaisuus kantaa hyvin loppuun asti, jossa saa nopeasti selville, että pelissä on yhden sijaan kaksi erilaista loppua.

Sisältöä ja järjestelmiä – liikaa vai liian vähän?

Kerättävät dokumentit syventävät taustatarinaa, ja tutut pesukarhupatsaat ilahduttavat sarjan veteraaneja. Rakennusjärjestelmä mahdollistaa panosten ja parannusesineiden valmistamisen, kunhan materiaalit löytyvät. Pelin alkupuolella Gracella pelatessa antiikkikolikoilla ostettavat parannukset jäävät harmillisen vähäisiksi. Mutta ettei Grace jäisi hahmona aivan varjoon, annetaan hänelle mahdollisuus päivittää elämäpalkkia steroideilla tai aseiden vahinkoa stabilaattorilla. Päivittäminen onnistuu joko rakentamalla itse tarvittava esine tai ostamalla antiikkikolikoilla. Stabilaattoreita ja steroideja on rajallisesti, joten hahmon kehittämistä ei voi jatkaa pelissä rajattomasti.

Pelin loppupuolella Leonin asepäivitykset CP-pisteillä (challenge points) tuo mukavaa kehityskaarta. Tämä tekee vihollisista tuhoamisen arvoista, kun jokainen tappo kasvattaa sinun CP-pistepottia. Kosmeettisia lisäsisältöjä ja charmeja voi avata trophy-haasteilla, mikä palkitsee aktiivisen pelaamisen.

Äänet ja veri virtaa sarjalle uskollisesti

Resident Evil Requiemissa musiikki ei dominoi, mutta astuu esiin juuri oikeissa kohdissa. Hiljaisuus on usein tehokkain äänitehoste jota peli tarvitsee ja se näkyy pelissä hyvin. Gorea ei ole säästelty, viimeistelyliikkeet ja väkivalta ovat ronskeja, mikä sopii sarjan henkeen.

Kokonaisuutena Requiem tuntuu tietoiselta yhdistelmältä vanhaa ja uutta. Se ei ole pelkkä toimintapläjäys, mutta ei myöskään puhdas selviytymiskauhupeli. Se on kompromissi ja yllättävän toimiva sellainen.

Nostalginen mutta moderni

Resident Evil Requiem on peli, joka ymmärtää juurensa. Se tarjoaa vanhan koulukunnan jännitystä ink ribbon -mekaniikkoineen ja resurssipulmineen, mutta tasapainottaa kokonaisuutta modernilla toiminnalla ja sujuvalla ohjattavuudella. Kontrollit toimivat moitteettomasti, vaikka kameran herkkyyden säätäminen tuntui yhtä turhalta kuin ilmaisen ämpärin jonottaminen.

PS5:llä peli näyttää ja kuulostaa erinomaiselta, mutta 70 euron hintahaarukkaan en koen pelin tarjoavan sisältönsä ja uudelleenpeluuarvonsa puolesta rahoille vastinetta, ellei kyseessä ole 100% läpipeluu.

Resident Evil Requiem ei ehkä mullista pelisarjaa, mutta se muistuttaa, miksi tähän maailmaan on aina yhtä kiehtovaa palata.

8.8 / 10
Hyvää: + Kaksi erilaista ja toisiaan tasapainottavaa hahmoa + Yhdistelmä kauhua ja toimintaa + Tunnelmallinen ensimmäisen persoonan kauhu Gracella + Nostalgiset elementit (kirjoituskoneet, ink ribbon -vaikeustaso) + Vahva audiovisuaalinen toteutus Huonoa: - Peli yllättävän lyhyt täyteen hintaan nähden (70€ = 10 - 16 tuntia) - Leonin pelattava osuus ei yhtä mielenkiintoinen kuin Gracen - Osa tarinan hahmoista jopa turhia? - Juonielementit (hahmojen motiivit ja tarinan käänteet) Yhteenveto: Resident Evil Requiem on peli, joka ymmärtää juurensa. Se tarjoaa vanhan koulukunnan jännitystä ink ribbon -mekaniikkoineen ja resurssipulmineen, mutta tasapainottaa kokonaisuutta modernilla toiminnalla ja sujuvalla ohjattavuudella. Kontrollit toimivat moitteettomasti, vaikka kameran herkkyyden säätäminen tuntui yhtä turhalta kuin ilmaisen ämpärin jonottaminen. PS5:llä peli näyttää ja kuulostaa erinomaiselta, mutta 70 euron hintahaarukkaan en koen pelin tarjoavan sisältönsä ja uudelleenpeluuarvonsa puolesta rahoille vastinetta, ellei kyseessä ole 100% läpipeluu. Resident Evil Requiem ei ehkä mullista pelisarjaa, mutta se muistuttaa, miksi tähän maailmaan on aina yhtä kiehtovaa palata.

Kotimainen peliala tykittää – Suomalainen robottiseikkailu The Last Caretaker nousi yllätyshitiksi Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimainen peliala tykittää – Suomalainen robottiseikkailu The Last Caretaker nousi yllätyshitiksi

Helsinkiläisen Channel37-studion tieteissävytteinen selviytymisseikkailu The Last Caretaker on noussut yllättävänkin kovaan lentoon. Marraskuussa 2025 ennakkojulkaisuna ilmestynyt peli on kerännyt jo satojatuhansia omistajia, ja bruttomyynti lasketaan useissa miljoonissa euroissa. Kaiken lisäksi käyttäjäarviot ovat pysyneet vahvoina.

Pelissä ohjataan robottia, joka herää maailmassa, jossa meri on peittänyt maapallon. Tehtävä ei ole ihan pieni. pelaajan pitää pelastaa ihmiskunta kasvattamalla löydetyistä ihmisalkioista uusia yksilöitä ja lähettämällä heidät avaruuteen. Samalla pohditaan isoja kysymyksiä, kuten mitä tarkoittaa olla ihminen, ja mihin viimeiset resurssit käytetään, puolustukseen vai uuden rakentamiseen?

Resurssienhallinta ja kierrätys ovat keskiössä. Hylättyjä tukikohtia ja tutkimuskeskuksia puretaan osiksi, materiaaleista rakennetaan työkaluja, aseita ja energiaverkkoja. Jokaisella päätöksellä on seurauksensa, ja neljän vuoden aikana hiotut pelijärjestelmät pyrkivät tekemään maailmasta uskottavan ja johdonmukaisen.

Kehitys ei ole pysähtynyt julkaisuun. Joulukuun päivitys toi lisää tarinatehtäviä ja suorituskykyparannuksia, ja helmikuussa julkaistu maksuton Ocean – The Final Frontier -laajennus lisäsi uusia alueita, tehtäviä, ajoneuvon sekä runsaasti muuta sisältöä.

The Last Caretaker on saatavilla Steamissa ja Epic Games Storessa 29,99 euron hintaan (sis. ALV), ja ikäraja on PEGI 12. Jos suomalaista pelimenestystä on kaivattu, tässä on vahva ehdokas seuraavaksi kotimaiseksi läpimurroksi.