Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia” Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia”

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Ashley Still, Adoben digitaalisen median seniori varapresidentti, kertoi Fortunelle, ettei hän usko, että tekoäly tulee korvaamaan graafisen suunnittelun työpaikkoja sen jälkeen, kun ohjelmistoyhtiö on julkaissut satoja uusia tekoälyominaisuuksia, jotka on integroitu sen suunnittelutyökaluihin tiistaina.

”Kun ajattelee kameran keksimistä”, Still sanoi, ”ihmiset ajattelivat, että maalaaminen katoaisi, mutta näin ei käynyt. Sen sijaan ilmaantui uudenlaista sisältöä.”

Still lisäsi, että digikameran keksiminen mahdollisti useammille ihmisille valokuvien ottamisen, mutta ammattikuvaajia tarvitaan edelleen paljon.

Adobe esitteli aiemmin tällä viikolla, jälleen uusia tekoälyominaisuuksia eri Creative Cloud -työkaluissaan, mukaan lukien Adobe Photoshop ja Adobe Illustrator. Jotkin edistysaskeleet sisältävät tekstin muuttamisen mallipohjiksi ja tekstin perusteella tapahtuvan muokkauksen 45 eri kielellä. Tämä mahdollistaa käyttäjien syöttämien tekstikuvauksien käyttämisen muokattavien mallipohjien luomiseen.

Yritykset tarvitsevat kuitenkin edelleen suunnittelua painottavaa henkilökuntaa ohjaamaan tällaista tekoälyä oikeaan suuntaan, ja loppujen lopuksi nämä suunnittelijat saavat parempia tuloksia käyttämällä työkaluja kuin keskivertohenkilö, koska ”he ymmärtävät, miten idean rakentaminen tapahtuu, vaikka se olisi tekstipohjainen”, Still kertoi Fortunelle.

Yritykset eri toimialoilla kiiruhtavat ottamaan tekoälyn käyttöön liiketoiminnassaan. Esimerkiksi pikaruokaketjut kuten McDonald’s, Wendy’s, Taco Bell ja Wingstop automatisoivat joitain asiakaspalvelutoimintojaan käyttämällä tekoälyohjattuja äänibotteja ottamaan vastaan ajo- ja puhelintilauksia.

Nämä muutokset ovat lisänneet huolta Yhdysvaltojen työntekijöiden keskuudessa tekoälyn työpaikkojen korvaamisesta. Gallupin syyskuun mielipidemittauksessa 22% korkeakoulututkinnon suorittaneista ammattilaisista ilmaisi huolensa teknologian, kuten tekoälyn, korvaamisesta.

Jotkut kuitenkin huomauttavat, että vaikka tekoäly kukoistaa ja tekee yrityksistä tehokkaampia, aina tarvitaan ihmistyövoimaa kulissien takana ohjaamaan tekoälyä ja varmistamaan, että järjestelmät toimivat asianmukaisesti.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.