Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia” Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia”

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Ashley Still, Adoben digitaalisen median seniori varapresidentti, kertoi Fortunelle, ettei hän usko, että tekoäly tulee korvaamaan graafisen suunnittelun työpaikkoja sen jälkeen, kun ohjelmistoyhtiö on julkaissut satoja uusia tekoälyominaisuuksia, jotka on integroitu sen suunnittelutyökaluihin tiistaina.

”Kun ajattelee kameran keksimistä”, Still sanoi, ”ihmiset ajattelivat, että maalaaminen katoaisi, mutta näin ei käynyt. Sen sijaan ilmaantui uudenlaista sisältöä.”

Still lisäsi, että digikameran keksiminen mahdollisti useammille ihmisille valokuvien ottamisen, mutta ammattikuvaajia tarvitaan edelleen paljon.

Adobe esitteli aiemmin tällä viikolla, jälleen uusia tekoälyominaisuuksia eri Creative Cloud -työkaluissaan, mukaan lukien Adobe Photoshop ja Adobe Illustrator. Jotkin edistysaskeleet sisältävät tekstin muuttamisen mallipohjiksi ja tekstin perusteella tapahtuvan muokkauksen 45 eri kielellä. Tämä mahdollistaa käyttäjien syöttämien tekstikuvauksien käyttämisen muokattavien mallipohjien luomiseen.

Yritykset tarvitsevat kuitenkin edelleen suunnittelua painottavaa henkilökuntaa ohjaamaan tällaista tekoälyä oikeaan suuntaan, ja loppujen lopuksi nämä suunnittelijat saavat parempia tuloksia käyttämällä työkaluja kuin keskivertohenkilö, koska ”he ymmärtävät, miten idean rakentaminen tapahtuu, vaikka se olisi tekstipohjainen”, Still kertoi Fortunelle.

Yritykset eri toimialoilla kiiruhtavat ottamaan tekoälyn käyttöön liiketoiminnassaan. Esimerkiksi pikaruokaketjut kuten McDonald’s, Wendy’s, Taco Bell ja Wingstop automatisoivat joitain asiakaspalvelutoimintojaan käyttämällä tekoälyohjattuja äänibotteja ottamaan vastaan ajo- ja puhelintilauksia.

Nämä muutokset ovat lisänneet huolta Yhdysvaltojen työntekijöiden keskuudessa tekoälyn työpaikkojen korvaamisesta. Gallupin syyskuun mielipidemittauksessa 22% korkeakoulututkinnon suorittaneista ammattilaisista ilmaisi huolensa teknologian, kuten tekoälyn, korvaamisesta.

Jotkut kuitenkin huomauttavat, että vaikka tekoäly kukoistaa ja tekee yrityksistä tehokkaampia, aina tarvitaan ihmistyövoimaa kulissien takana ohjaamaan tekoälyä ja varmistamaan, että järjestelmät toimivat asianmukaisesti.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.