Pelit

Tekoäly tekee sähköpostihuijauksista pelottavan uskottavia, jopa asiantuntijat menevät lankaan Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly tekee sähköpostihuijauksista pelottavan uskottavia, jopa asiantuntijat menevät lankaan

ei enää vain kirjoita runoja ja tiivistä pöytäkirjoja, se huijaa ihmisiä yhä vakuuttavammin. varoittaa, että generatiivinen tekoäly on nostanut sähköpostihuijaukset uudelle tasolle. Viestit muistuttavat hämmentävän paljon oikeita yhteydenottoja ja hyökkäysten määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti peräti 1200 prosenttia vuodesta 2022 alkaen. Pahimmillaan tekoäly osaa matkia juuri sen johtajan äänensävyä, jonka sähköpostiin olet tottunut luottamaan.

Nykyhuijarit eivät enää tyydy pelkkiin kömpelöihin ”Hei ystävä hyvä” -viesteihin, vaan kaivavat avoimista lähteistä tietoja projekteista, organisaatiorakenteista ja jopa johtajien ääntä puhetilaisuuksista. Nämä syötetään tekoälymalleihin, jotka tuottavat viestejä, joiden aitouden tunnistaminen voi olla vaikeaa jopa tietoturva-ammattilaisille. IBM:n mukaan näiden kohdennettujen viestien onnistumisprosentti voi olla jopa 47 prosenttia, siis lähes kolikonheitto.

Esimerkki tästä nähtiin Britanniassa vuonna 2024, kun suuri insinööritoimisto menetti yli 23 miljoonaa euroa. Hyökkäys alkoi täysin asiallisesta sähköpostista, joka näytti tulevan yrityksen talousjohtajalta ja viittasi meneillään oleviin projekteihin. Kun talouspäällikkö varmuuden vuoksi pyysi vahvistusta videopuhelussa, hyökkääjät esittivät syväväärennöksellä talousjohtajan näköistä ja kuuloista ”esimiestä”. Seurauksena rahat katosivat väärälle tilille.

Onneksi tekoäly ei ole vain pahisten leikkikalu. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös puolustuksessa, esimerkiksi tunnistamaan viestien poikkeavia nyansseja tai estämään epäilyttävää käyttäytymistä automaattisesti. Yrityksissä suurin apu löytyy kuitenkin edelleen ihmisistä. Koulutus, varmistussoitot ja selkeät toimintamallit ehkäisevät vahinkoja. Myös vahvempi tunnistautuminen, kuten FIDO2, tekee hyökkääjien elämästä hankalampaa, vaikka salasana olisi jo vuotanut.

Tärkein oppi? Jos esimies yhtäkkiä pyytää kiireellistä rahasiirtoa, pysähdy hetkeksi. Tekoäly osaa kyllä kuulostaa oikealta ihmiseltä, mutta ei osaa suuttua siitä, että haluat varmistaa asian toisesta kanavasta.

Warhorse Studios korvaa kääntäjiään tekoälyllä Kommentit pois päältä artikkelissa Warhorse Studios korvaa kääntäjiään tekoälyllä

Pelistudio on ajautunut kohun keskelle, kun entinen työntekijä väittää tulleensa irtisanotuksi ja korvatuksi tekoälyllä. Tapauksen kerrotaan liittyvän peliin.

Lähes neljä vuotta studiolla työskennellyt kääntäjä kertoo joutuneensa yllättäen maaliskuun lopulla pidettyyn kokoukseen, jossa hänen roolinsa ilmoitettiin ”vanhentuneeksi”. Perusteluksi annettiin halu säästää kustannuksissa ja tehostaa toimintaa, eli käytännössä siis siirtyminen tekoälyn käyttöön kaikissa käännöstöissä.

Kääntäjän mukaan tekoälyn hyödyntämisestä oli puhuttu aiemminkin, mutta hän ei uskonut sen johtavan suoraan työpaikan menetykseen. Nyt päätös on kuitenkin konkretisoitunut tavalla, joka on herättänyt laajempaa huolta pelialan työntekijöiden keskuudessa.

Tapauksesta kirjoittanut työntekijä purki pettymystään julkisesti ja kritisoi sitä, miten yritykset arvottavat työntekijöitään tekoälyn yleistyessä. Hän korosti, että ilmiö ei koske vain yhtä studiota, vaan heijastaa laajempaa muutosta koko alalla.

Warhorse Studios ei ole toistaiseksi kommentoinut väitteitä julkisesti. Tilanne jättää avoimeksi kysymyksen, onko kyse yksittäistapauksesta vai esimakua pelialan tulevaisuudesta, jossa ottaa yhä suuremman roolin myös luovassa työssä?

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.