Testi: HyperX Pulsefire Haste 2 Core Wireless on minimalistinen ja tehokas pelihiiri Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: HyperX Pulsefire Haste 2 Core Wireless on minimalistinen ja tehokas pelihiiri

Peliteollisuuden jättiläinen on tuonut markkinoille uuden langattoman pelihiiren, Pulsefire Haste 2 Core Wirelessin. Tämä monialustainen hiiri lupaa sulavaa pelaamista niin :llä, PlayStationilla kuin -konsoleillakin. Mutta lunastetaanko nämä lupaukset?

Ensivaikutelma ja tekniset ominaisuudet

Pulsefire Haste 2 yllättää heti ensikosketuksella keveydellään. Vaikka kyseessä on langaton, paristokäyttöinen hiiri, se tuntuu hämmästyttävän kevyeltä kädessä. Hiiren päänäppäimet (M1 ja M2) antavat erinomaisen responsiiviisen palautteen, ja niiden aktivointipiste on nopea ja tarkka.

DPI-vaihtoehdot ovat kattavat jo tehdasasetuksilla, ja korkeampaa DPI:tä suosivat pelaajat löytävät varmasti mieleisensä asetuksen. Korkea DPI mahdollistaa tarkan ohjauksen minimaalisella hiiren liikuttelulla, mikä on merkittävä etu etenkin kilpailullisissa peleissä.

Suorituskyky ja monikäyttöisyys

Hiiri on ensisijaisesti suunniteltu pelikäyttöön, ja tässä roolissa se loistaa. Nopeatempoisissa pelitilanteissa hiiri reagoi välittömästi, ja sen tarkkuus on erinomainen. Jopa konsolipeleissä, jotka eivät ole täysin optimoituja hiiri- ja näppäimistöohjaukselle Pulsefire Haste 2 suoriutuu tehtävästään mallikkaasti.

Langattomuus toteutetaan joko 2,4 GHz:n donglen tai Bluetooth-yhteyden kautta, mikä tarjoaa joustavuutta eri käyttötilanteisiin. Virtalähteenä toimii yksi AA-paristo, mikä jakaa mielipiteitä – toisille se on etu helpon vaihdettavuuden vuoksi, toisille taas ekologinen rasite.

Muotoilu ja ergonomia

Ulkonäöltään Pulsefire Haste 2 edustaa minimalistista suuntausta. Hiiri on tyylikkään huomaamaton mutta silti viimeistelty. RGB-valaistus on rajattu rullassa olevaan pieneen valoon, jota voi mukauttaa HyperX NGNUITY -ohjelmiston kautta. Tämä hillitty lähestymistapa sopii erinomaisesti sekä pelikäyttöön että toimistoympäristöön.

Sivunäppäimet ovat helposti saavutettavissa ja vaativat sopivan vähän painamisvoimaa. Ainoa merkittävä ääniongelma liittyy hiiren rullaan, joka on hieman äänekkäämpi kuin toivoisi. Päänäppäinten äänimaailma sen sijaan on miellyttävä ja antaa hyvää palautetta

Yhteenveto ja suositus

on lähes erinomainen valinta pelaajalle, joka arvostaa minimalismia ja suorituskykyä. Hiiri soveltuu erityisesti: Kilpailullisille pelaajille, jotka arvostavat tarkkuutta ja nopeaa vastetta. Hiiri soveltuu myöskin liikkuville pelaajille, kiitos mukana tulevan kantopussin ja kompaktin donglen säilytysratkaisun. Tämän lisäksi hiiri on mahtava valinta myös monialustapelaajille, jotka pelaavat sekä PC:llä että myöskin pelikonsoleilla.

Hinta-laatusuhde on kohdallaan 69,99 dollarin (Kanadan) suositushinnalla, vaikka tarjousta kannattaa Suomen tuojilta odotellakin. Kokonaisuutena hiiri ansaitsee arvosanan 7/10 – se on erittäin pätevä pelityökalu, jonka suurimmat kompromissit liittyvät paristokäyttöisyyteen, rullan äänekkyyteen ja rajattuihin RGB-ominaisuuksiin.

Arvostelu: Nova Kallio

HyperX Pulsefire Haste 2

7 / 10
Plussat + Kevyt + Vähän RGB valoja + Mukavat äänet nappeja painaessa + Ottaa nopeasti + Helppo ottaa mukaan Miinukset -Patterikäyttöinen -Vähän RGB:tä -Hiiren rulla pitää isoa ääntä

Kun täysikokoinen on liikaa ja mini liian vähän. Arvostelussa – HyperX Origins 2 1800 Kommentit pois päältä artikkelissa Kun täysikokoinen on liikaa ja mini liian vähän. Arvostelussa – HyperX Origins 2 1800

on näppäimistö, joka yrittää tarjota kompaktin muodon ilman että käyttökokemus kärsii. Käytännössä se sijoittuu mielenkiintoisesti täysikokoisen ja pienen näppäimistön väliin, säilyttäen kuitenkin tärkeimmät toiminnot helposti saatavilla. Näppäimistössä on lisä numeronäppäimet mitkä puuttuvat yleensä tämän kokoisista näppäimistöistä kokonaan. Näppäimistön kokonsa puolesta se on hyvä valinta, jos tarvitset vähän enemän pöytätilaa setupissasi.

Ensituntuma näppäimistöön on positiivinen. Näppäimet reagoivat nopeasti ja tuntuvat kirjoittaessa tarkoilta, mutta samalla ne ovat hieman herkempiä, kuin mihin monet ovat tottuneet. Tämä tekee laitteesta erinomaisen pelaamiseen, jossa nopeus ja vasteaika ovat tärkeitä, mutta kirjoittamisessa voi aluksi vaatia pientä totuttelua. Lisäksi näppäimistö on selvästi äänekkäämpi, mikä ei ole ongelma kaikille, mutta voi häiritä hiljaisessa ympäristössä. Näppäimistölle ei vielä ainakaan löydy ngenuity yhteensopivuuta, eli näppimistön asetuksia ei pääse säätämään sen kautta.

Käyttötarkoitukseltaan laite on selvästi suunniteltu sekä pelaamiseen, että kirjoittamiseen ja se suoriutuu molemmista tehtävistä erittäin hyvin. Pelaamisessa kompakti koko tuo lisää tilaa hiirelle, mikä parantaa ergonomiaa etenkin nopeissa peleissä. Kirjoittamisessa tarkkuus on hyvä, mutta korkea profiili ja näppäinten herkkyys voivat aluksi tuntua hieman erikoisilta.

Ulkoisesti näppäimistö on yksinkertainen ja siisti, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän. Plussaa saa myös muokattavuus: eri väriset kuoret (sininen, pinkki ja valkoinen) mahdollistavat ulkonäön personoinnin. Miinuksena on kuitenkin kuorien vaihtaminen, joka tapahtuu ruuvien kautta ja tekee prosessista turhan työlään. Pikalukitusjärjestelmä olisi tässä selkeä parannus. Näppäimistön mukana tulee työkalu millä on helppo vaihtaa näppäinhatut sekä kytkimet.

Kaiken kaikkiaan HyperX Origins 2 1800 on laadukas ja monipuolinen näppäimistö, joka sopii erityisesti pelaajille ja aktiivisille kirjoittajille, jotka arvostavat nopeaa tuntumaa ja kompaktia muotoa. Pienet miinukset, kuten äänekkyys ja kuorien vaihdon hankaluus, eivät vie kokonaisuudelta liikaa pois.

Arvostelu: Aaron Veijalainen

8 / 10
Hyvää +Kompakti 1800-layout +Erinomainen pelituntuma +Muokattavuus: Näppäinhatut ja kytkimet ovat vaihdettavissa (hot-swap), ja laitteeseen on saatavilla eri värisiä kuoria. +Ulkoasu Huonoa -Työläs kuorien vaihto -Ei ohjelmistotukea: HyperX NGENUITY -yhteensopivuus puuttuu toistaiseksi. -Äänekkyys: Kytkinten ääni voi olla häiritsevän kova hiljaisessa tilassa. Yhteenveto Kaiken kaikkiaan HyperX Origins 2 1800 on laadukas ja monipuolinen näppäimistö, joka sopii erityisesti pelaajille ja aktiivisille kirjoittajille, jotka arvostavat nopeaa tuntumaa ja kompaktia muotoa. Pienet miinukset, kuten äänekkyys ja kuorien vaihdon hankaluus, eivät vie kokonaisuudelta liikaa pois.

Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb Kommentit pois päältä artikkelissa Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb

On olemassa pelejä, jotka unohtuvat heti, ja sitten on sellaisia kuin . Sellaisia, jotka eivät ehkä aluksi näytä miltään erikoiselta, mutta jäävät päähän pyörimään vielä pitkään sulkemisen jälkeen. LeGingerDevin ensimmäinen -julkaisu osuu juuri tähän jälkimmäiseen kategoriaan.

All Hail The Orb on LeGingerDevin :lle kehittämä pikselitaiteinen idle- ja clicker-sekoitus, jossa pelaaja palvoo salaperäistä Orbia, kutsuu kultisteja ja rakentaa vähitellen automaattisesti rullaavaa “uskontotehdasta”. Peli ei yritä olla suuri seikkailu tai haastava strategia, vaan enemmänkin rauhallinen, hieman hölmö ja tarkoituksella absurdi kokemus.

Orb, Devotion ja kultin hiljainen kasvu

Pelin ydin on yksinkertainen, klikkaa Orbia, kerää Devotionia ja avaa uusia huoneita. Mutta se mikä alkaa pelkkänä klikkailuna muuttuu nopeasti järjestelmäksi, jossa pelaaja ei enää ole yksin tekemässä kaikkea. Devotion toimii etenemisen polttoaineena. Sitä keräämällä avataan huoneita, alttareita ja uusia toimintoja, jotka vievät peliä eteenpäin. Tarinallinen elementti tulee esiin tummanpuhuvan olennon kautta, joka opastaa pelaajaa eteenpäin ja antaa maailmalle pienen, lähes rituaalimaisen sävyn.

Kun pelaaja etenee, Orb ei enää ole yksinäinen projekti. Kultistit tulevat mukaan ja peli alkaa käytännössä pelata itseään. Kultistit keräävät Devotionia passiivisesti, huoneet tuottavat resursseja ja pelaaja siirtyy enemmän ohjaajan rooliin. Tämä on idle-pelien ydintä, mutta All Hail The Orb tekee siitä yllättävän rauhallisen kokemuksen. Ei ole painetta optimoida kaikkea heti, vaan eteneminen tapahtuu kuin itsestään rakentuva rituaali.

Pelin suurin oivallus on siinä, että se ei koskaan rankaise pelaajaa. Tässä pelissä ei voi epäonnistua, voit vain edetä hitaasti tai vielä hitaammin.

Ankkojen valtakunta – pelin absurdi sydän

Jos yksi asia nousee ylitse muiden, se on ankat. Niitä on paljon, ja ne ovat paljon enemmän kuin pelkkä vitsi. Ankkoja voi pyöriä järjestelmissä, niitä käytetään Duck-energian tuottamiseen ja ne liittyvät jopa generaattoreihin ja portaalipäivityksiin.

Pelaajana tämä tuntuu ensin satunnaiselta huumorilta, mutta nopeasti siitä tulee osa pelin identiteettiä. Ankat ovat kuin muistutus siitä, ettei tämän pelin maailma yritä olla looginen, vaan oma itsensä.

Eteneminen ja pelin rakenne

Pelissä ei ole haastetta perinteisessä mielessä. Ei ole kuolemaa, epäonnistumista tai stressiä. Sen sijaan etenemistä rajoittavat huoneiden päivitykset, energiamuodot ja säilytysputkilot, jotka pakottavat pelaajan etenemään vaiheittain. Alussa varastohuone ja alttari ohjaavat etenemistä, myöhemmin mukaan tulevat kultistien huoneet ja erilaiset päivityspatsaat. Pelaaminen muuttuu vähitellen yksinkertaisesta klikkauksesta järjestelmän hallinnaksi.

Lisäksi mukana on yllättävä sivuelementti, uhkapelimäinen järjestelmä, jolla voi saada ankkoja, sekä kultistien “uudelleenmaalaus”, jolla heitä voi erikoistaa eri tehtäviin. Tämä tuo peliin pientä syvyyttä, vaikka kokonaisuus pysyy edelleen hyvin rennon tuntuisena.

Saavutukset, Albert ja kosmeettinen kaaos

Saavutuksilla on oikea merkitys, mikä on idle-pelissä aina plussaa. Niitä voi käyttää Albert-hahmon kautta erilaisten lisätoimintojen ostamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi confetti kanuuna kultistien kutsumiseen, käsi-kauppa, jolla pelaajan käden ulkoasua voi muuttaa, Orb-huoneen koristeet, boombox, jolla musiikkityylejä voi vaihtaa.

Tämä tekee saavutusten keräämisestä mielekästä, eikä vain “lukujen jahtaamista”.

Yksinkertainen mutta toimiva maailma

Pelin pikselitaide on selkeää ja helposti lähestyttävää. Se ei yritä olla näyttävä, vaan luettava ja rauhallinen. Animaatiot toimivat hyvin ja tukevat sitä, että ruudulla tapahtuu jatkuvasti pieniä, mutta selkeitä asioita.

Äänimaailma on kevyt ja miellyttävä. Musiikkivariaatiot, joita voi avata pelin sisäisellä valuutalla, tuovat vaihtelua pitkäänkin sessioon. Kokonaisuus tukee pelin rauhallista ja hieman humoristista sävyä.

Pieni peli, joka kasvaa omituiseksi rituaaliksi

All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.

Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.

8 / 10
Hyvää: + Erittäin rento ja stressitön pelattavuus + Omaperäinen kultti- ja Orb-teema + Kultistit ja automaatio tuovat syvyyttä + Saavutuksilla oikea merkitys + Ankat + Kevyt mutta toimiva pikselityyli Huonoa: - Hidas eteneminen ei sovi kaikille - Monimutkaiset järjestelmät voivat hämmentää - Voi tuntua “itsestään pyörivältä” liian passiiviselta. -Varsinaista uudelleen pelattavuus arvoa ei ole Yhteenveto: All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana. Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.