Arvostelut

Testi: OnePlus Nord CE5 on kuin showpainija, joka ei ole illan megatähti, mutta kerää syystäkin hurrauksensa illan avausottelussa Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: OnePlus Nord CE5 on kuin showpainija, joka ei ole illan megatähti, mutta kerää syystäkin hurrauksensa illan avausottelussa

Kun puhutaan uusista puhelimista, OnePlussan keskisarjalaiset kesän kynnyksellä varastavat usein parrasvalot. OnePlus Nord CE5 saapuu markkinoille hiljaisesti, ilman suuria fanfaareja. Sen viehätys ei perustu erikoisefekteihin, vaan rehelliseen, kovaan työhön. Kuten hyvä showpainija, se rakentaa mainettaan kestävyyden, suorituskyvyn ja oikea-aikaisten iskujen varaan. Se ei ehkä ole supertähti, mutta on takuuvarma esiintyjä, joka ansaitsee yleisön arvostuksen myös tapahtumien alemmassa kortissa.

Muotoilussa käytännöllisyys edellä

Nord CE5:n ulkokuori on suunniteltu käytettäväksi, ei vain näytettäväksi. Sen muovirunko saattaa tuntua hieman vähemmän ylelliseltä kuin sarjan aiemmissa versioissa, mutta se tekee puhelimesta kuitenkin miellyttävän kevyen. Valitettavasti muovinen kansi on kuitenkin muovinen, ja se kerää helposti naarmuja ja on jopa alttiimpi rikkoontumisille. Rakenne on yksinkertainen ja selkeä, ja mikä tärkeintä, se on suojattu pölyltä ja roiskeilta IP65-luokituksen ansiosta. Tässä hintaluokassa se on merkittävä etu, joka tekee puhelimesta huolettomamman kumppanin arjen kommelluksissa tai luonnossa rämpimiseen.

Kirkkaasta visuaalisuudesta vaatimattomaan äänentoistoon

Puhelimen 6,77 tuuman AMOLED-näyttö on yksi sen todellisista vahvuuksista. Sen 120 hertsin virkistystaajuus tekee vierittämisestä ja sovellusten välillä liikkumisesta uskomattoman sulavaa. HDR10+-tuki ja jopa 1430 nitin kirkkaus varmistavat, että värit toistuvat elävästi ja kirkkaus riittää hyvin kirkkaassakin auringonvalossa. Vaikka visuaalinen kokemus on huipputasoa, äänipuolella on tehty selvä kompromissi, kun tätä verrataan viime vuoden vastaavaan versioon. Puhelin on varustettu vain yhdellä, alas suunnatulla kaiuttimella, mikä tuntuu valitettavan vanhanaikaiselta. Stereokaiuttimien puute heikentää selvästi video- ja pelikokemusta ilman kuulokkeiden käyttöä.

Suorituskyvyltään vahva harppaus eteenpäin

OnePlus on varustanut Nord CE5:n tehokkaalla MediaTek Dimensity 8350 Apex -järjestelmäpiirillä. Tämä on melko reipas parannus edeltäjäänsä verrattuna. Käytännön suorituskyky on sujuvaa ja nopeaa: sovellukset aukeavat salamannopeasti ja moniajokin käy melko kivuttomasti. Puhelin selviää vaivatta myös raskaammista sovelluksista ja peleistä. Kevyemmät pelit pyörivät kevyesti jopa 120 FPS:n nopeudella, ja vaativammatkin pelit, kuten vakiotestimme, Genshin Impact, ovat pelattavissa pienillä kompromisseilla.

Tietoturvapäivityksenä OnePlus on langettanut Nord CE5:n kohdalle 4+6, mikä on kelvokasta suorittamista.

Akku ja lataus on taattua OnePlus-laatua

Yksi Nord CE5:n suurimmista valttikorteista on sen akunkesto. Eurooppalaisessa versiossa on 5200 mAh:n akku, joka on tässä hintaluokassaan jo erittäin näpsäkkä keksintö. Jopa kevyemmällä käytöllä puhelimella saa helposti kahdeksan tuntia näyttöaikaa, mikä tarkoittaa, että laite kestää huoletta intensiivisenkin päivän läpi. Ja kun virtaa alkaa olla vähän, 80 watin latausteho täyttää akun 40-45min paikkeilla. Vaikka se ei ole markkinoiden nopein, se on ehdottoman riittävä kyseiseen rahaan.

Vahva pääkamera, heikommat apurit

Kamerakokoonpanon tähti on ehdottomasti 50 megapikselin pääkamera (Sony LYT-600), jossa on optinen kuvanvakain (OIS). Sen avulla saat teräviä, luonnollisen näköisiä kuvia päivänvalossa. Myös heikommassa valaistuksessa kamera pärjää ihan kohtalaisesti, kunhan muistaa, että kyseessä on kuitenkin noin 300€ puhelin. OnePlussan RAW HDR -algoritmit auttavat säilyttämään yksityiskohdat ja kontrasti. Valitettavasti samaa ei voi sanoa 8 megapikselin ultralaajakulmakamerasta, joka jää edelleenkin todella pahasti jälkeen. Sen kuvat ovat pehmeitä ja kohinaisia hämärässä. 16 megapikselin etukamera on perushyvä videopuheluihin ja selfieihin, mutta ei erotu joukosta. Videokuvaus sen sijaan on miellyttävä yllätys, sillä puhelin tukee 4K-kuvausta 60 FPS:n nopeudella, mikä on harvinaista tämän hintaluokan puhelimissa.

Yhteenveto

OnePlus Nord CE5 ei ole suunniteltu keräämään huomiota näyttävyydellään tai ylimääräisillä gimmickeillä. Se on puhelin, joka loistaa siellä missä sillä on merkitystä hintaluokassaan: suorituskyvyssä, akunkestossa ja pääkamerassa. Kompromisseja on tehty, erityisesti äänentoistossa ja ultralaajakulmakamerassa, mutta kokonaisuus pysyy silti vahvana.

Showpainimaailmassa Nord CE5 olisi se sitkeä “workhorse”-painija, eli ei ei illan pääottelun megatähti, mutta luotettava suorittaja, joka saa yleisön arvostuksen illasta toiseen. Ja hintaluokassaan (tällä hetkellä 299€), se on todellakin sitä.

8 / 10
Hyvää +Erinomainen AMOLED-näyttö +Tehokas suorituskyky +Pitkä akunkesto ja nopea lataus +Laadukas pääkamera +IP65-luokitus Huonoa -Kaiutin -pääkameraa lukuunottamatta muut kamerat eivät loista -Hauraan (muovisen) tuntoinen rakenne

Testi: OnePlus Pad Go 2 on järkevästi tasapainotettu viihdekeskus Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: OnePlus Pad Go 2 on järkevästi tasapainotettu viihdekeskus

Tabletin ostaminen tässä hintaluokassa on kuin tilaisi paikallisesta ”Turkinpippuri-pizzeriasta” jättiperhepizzaa isolle poikaporukalle. Tavoitteena on maksimoida koko ja täytteiden määrä minimibudjetilla, mutta löytää silti sellainen ”Quattro Stagioni” -ratkaisu, joka pitää koko porukan tyytyväisenä – olipa kyseessä sitten leffafriikki, satunnaispelaaja tai se tyyppi, joka haluaa luonnostella tulevia tatuointi-ideoitaan muistion kulmaan.

OnePlus Pad Go 2 (etenkin testissä ollut 449 euron 5G-malli) on teknologinen vastine tälle pizzalle: se tarjoaa valtavan annoksen ominaisuuksia ilman, että lompakko huutaa armoa. Olen testannut laitetta muutaman viikon ajan niin toimiston jatkeena, lastenhoitoapuna kuin omana viihdekeskuksenani. Tässä rehellinen analyysi siitä, miten kyseinen metalliläpyskä selviää arjen haasteista.

Showpainia ja salaliittoteorioita – mitä muuta viihdekäyttöön tarviikaan?

Aloitetaan siitä norsusta olohuoneessa: 12,1-tuumainen näyttö ja sen poikkeava 7:5-kuvasuhde. Paperilla se kuulostaa ”tuottavuusratkaisulta”, joka on tehty Excel-taulukoita ja kahden sovelluksen rinnakkaisajoa varten – ja myönnettäköön, korkeampi ruutu onkin siihen hommaan ylivoimainen. Mutta monet pelkäävät neliömäisemmän muodon pilaavan leffanautinnon mustilla palkeillaan. Päätin ottaa asiasta selvää ns. pitkän kaavan mukaan

Viritin laitteeseen Netflixin ja laitoin pyörimään puhdasta ”aivot narikkaan” -viihdettä: showpainia. Kun hikiset miehet heittelevät toisiaan trikoissa, liikkeen toiston on syytä olla kunnossa. Ja se on. OnePlus Pad Go 2:n näyttö pysyy vauhdissa mukana, ja 120 hertsin virkistystaajuus tekee katselusta sulavaa. Vaikka laitteessa on LCD-paneeli eikä OLED, värit toistuvat yllättävän elävästi, ja jopa 600 nitin kirkkaus riittää pitämään kuvan selkeänä myös päivänvalossa.

Seuraavaksi siirryin Disney+:n puolelle ja nostalgiamatkalle Salaiset kansiot (The X-Files) -sarjan ja Avatarien pariin. Tässä kohtaa 7:5-kuvasuhteen ”ongelma” tulee konkreettisesti esiin viihdepuolen touhuissa: kuvan ylä- ja alareunaan jää kiistatta mustat palkit. Tämä voi monessa ”tavan tallaajassa” aiheuttaa ärsytystä? Viiden minuutin katselun jälkeen unohdin ne täysin. Koska näyttö on fyysisesti niin massiivinen, itse videokuva on joka tapauksessa suurempi kuin monessa pienemmässä tabletissa.

Sitä paitsi, mustat palkit tarjoavat tekstityksille täydellisen kodin. Tekstit kelluvat selkeästi kuvan alapuolella eivätkä peitä esimerkiksi Mulderin ja Scullyn tärkeitä ilmeitä. Pimeässä huoneessa huomaa, ettei musta ole aivan pikimustaa taustavalosta johtuen, mutta tässä hintaluokassa suoritus on erinomainen. Kokemusta tukee neljän kaiuttimen äänimaailma, joka puskee dialogin selkeänä ilman särinää ja mikä on äänimaailmaltaan varsinkin kohtuullista tähän hintaluokkaan nähden.

Riittääkö potku pelipojille?

Entä sitten pelaaminen? Jos olet se tyyppi, joka laskee ruudunpäivitysnopeuksia ja ylikellottaa kaiken mahdollisen liikkuvan elämässään, tämä ei ehkä ole sinulle. Mutta monelle tavallisille kuolevaisille OnePlus Pad Go 2 on oikein passeli pelikaveri.

Testasin laitetta muutamalla suositulla mobiilipelillä, ja kokemus oli kautta linjan positiivinen. OnePlus Pad Go 2on kuin luotettava perheauto: se ei kiihdy nollasta sataan kahdessa sekunnissa, mutta se vie sinut perille mukavasti ja varmasti. Raskaimmissa peleissä grafiikka-asetuksia ei kannata vääntää tappiin, mutta peruspelaamiseen tehot riittävät mainiosti, eikä laite kuumene häiritsevästi edes pidemmissä sessioissa.

Digitaalinen lehtiö: Stylo-kynä testissä

Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka luovat tabletteillaan mestariteoksia. Itse olen enemmän ”tikkuukko ja epämääräinen ympyrä” -tasoa, mutta testasin silti erikseen myytävää OnePlus Stylo -kynää. Tuntuma on hyvä: kynä on tarkka, se tukee 4096 painetasoa ja viive on saatu niin pieneksi, ettei sitä peruskäytössä huomaa. Kynä liukuu lasilla sopivalla kitkalla. Ja etenkin juniorit viihtyivät piirtämisen parissa ja katsoin, että jälkikin on varsin hyvää.

Mutta sitten tulemme siihen suunnittelun kukkaseen.

Stylo-kynässä on yksi ”Go”-mallin säästökohde, joka saa varmastikin kansalaiset huokaisemaan syvään. Kynä ei lataudu langattomasti tabletin kyljestä. Siinä on USB-C-portti, johon pitää kytkeä johto. Tällainen ratkaisu tuntuu vuonna 2026 auttamattoman vanhanaikaiselta. Lisäksi tabletissa ei ole magneettia, joka pitäisi kynän tiukasti mukana kuljetuksessa. Jos et hanki suojakoteloa jossa on paikka kynälle, tulet etsimään sitä läppärilaukun tai vaikkapa sohvanraosta säännöllisesti.

Käytin OnePlussan muistiota ja kynää melkoisessa moniajossa, sillä samojen viikkojen aikana testailin useampaa eri laitetta ja tein täten muistiinpanoja. Anteeksi käsialani…

Toimiston jatke vai sekasotku?

Moniajo tableteilla on yleensä yhtä tuskaa, mutta OnePlus on onnistunut ’Open Canvas’ -toiminnollaan tekemään siitä yllättävän siedettävää. Voin pitää selainta, muistiota ja kalenteria auki rinnakkain ilman, että tuntuu kuin tiirailisin postimerkkejä. Lisäksi on nostettava hattua päivityslupaukselle: viisi vuotta Android-päivityksiä tarkoittaa, että tämä laite on voimissaan vielä silloinkin, kun ovat ehtineet muuttua moneen kertaan. Se ei vanhene käsiin heti takuuajan umpeuduttua.

Pieniä iloja ja yksi iso ärsytys

Pieni, mutta tärkeä yksityiskohta etätyöläisille: etukamera on sijoitettu fiksusti laitteen pitkälle sivulle. Kun laite on vaaka-asennossa (kuten se 99 % ajasta on), katsot videopalavereissa suoraan vastapuolta silmiin, etkä näytä siltä kuin tuijottaisit epäluuloisesti johonkin vasempaan yläkulmaan. Kuvanlaatu riittää mainiosti siihen, että kollegat näkevät väsymyksen kasvoillasi teräväpiirtona.

Arjessa on kuitenkin yksi kauneusvirhe, joka saa hampaat kiristymään: sormenjälkilukijan puute. Kasvontunnistus toimii kyllä valoisassa, mutta hämärässä leffaillessa joudut naputtelemaan PIN-koodia kuin mikäkin luolamies. Tässä kohtaa säästöleikkuri on osunut vähän liian arkaan paikkaan, sillä virtanapissa oleva lukija olisi tehnyt käytöstä huomattavasti sujuvampaa.

Ikuinen vappu…siis akku

Akunkesto on OnePlus padin+ todellinen supervoima. 10 050 mAh:n akku on yksinkertaisesti massiivinen. Käytin laitetta aktiivisesti kaksi päivää ilman latausta lähinnä viihdekäyttöön. Latauspuolella tässä ei kuitenkaan mennä tämän hetkisten, etenkin puhelinten parissa esiintyvien nopeustrendien mukaisesti. Nimittäin kun akku lopulta loppuu, varaa aikaa. 33 watin latausnopeus tarkoittaa, että ”tyhjästä täyteen” on muutaman tunnin rupeama.

OnePlus Pad Go 2 voi olla erittäinkin järkevä valinta monipuolisen tabletin tarvitsevalle

Noin 450 euron hintaluokassa (5G-malli) OnePlus Pad Go 2 on laite, joka ei yritä olla enempää kuin on ja juuri siksi se on niin hyvä. Se ei ole markkinoiden kirein tehomylly, eikä sen näyttö tarjoile hifistelijöiden palvomaa ”ääretöntä mustaa”. Mutta rehellisesti sanottuna: huomaako eroa, kun katsoo sarjoja junan penkillä tai selaa uutisia aamukahvin äärellä? Tuskin.

Pad GO 2 asettaa tuhannen euron ”Pro”-tabletit kyseenalaiseen valoon, eikä suinkaan siksi, että se olisi tehokkaampi, vaan siksi, että se tekee riittävyydestä taidetta. Tavalliselle sarjamaratoonarille, uutisnarkkarille tai satunnaispelaajalle OnePlus Pad Go 2 tarjoaa 90 % lippulaivojen käyttökokemuksesta puoleen hintaan.

Monipuolisen tabletin hankkivalle OnePlus Pad Go 2 voi olla erittäinkin järkevä valinta. Se hoitaa tonttinsa kunnialla, viihdyttää takapenkillä ja jättää lompakkoon vielä sen verran täytettä, että ne perhepizzatkin saa oikeasti tilattua vaikka kaikille artikkelin alussa mainitsemille ystävilleni.

OnePlus Pad 2 GO

8.5 / 10
Hyvää +Hinta-laatusuhde +Näyttö +Akunkesto +Äänentoisto +Pitkä päivityslupaus Huonoa -Kynän latausratkaisu -Latausnopeus on todella hidas -Myyntipakkauksen "se perinteinen" laturin puuttuminen -Sormenjälkilukijan puute Yhteenveto
Monipuolisen tabletin hankkivalle OnePlus Pad Go 2 voi olla erittäinkin järkevä valinta. Se hoitaa tonttinsa kunnialla, viihdyttää takapenkillä ja jättää lompakkoon vielä sen verran täytettä, että ne perhepizzatkin saa oikeasti tilattua vaikka kaikille artikkelin alussa mainitsemille ystävilleni.

OnePlus 15 on upea insinöörimäinen taidonnäyte, mutta muutamassa kohdassa exää kyllä tulee ikävä Kommentit pois päältä artikkelissa OnePlus 15 on upea insinöörimäinen taidonnäyte, mutta muutamassa kohdassa exää kyllä tulee ikävä

Allekirjoittaneelle on perinne, josta en tingi. Aina kun uusi testipuhelin saapuu, en suinkaan jää kuvailemaan toimiston pöydän kyniä tai zoomailemaan omalta sohvalta omien Genelec-kaiuttimieni kylkiä. Sen sijaan pakkaan reppuni ja suuntaan sinne, missä sieluni lepää, nimittäin luonnon helmaan. Tällä kertaa OnePlus 15 pääsi mukaani Ylivieskan lumisiin maisemiin, jotka tunnen kuina omat taskuni. Halusin nähdä, miten tämä teknologian uusin ihme taltioi talven sävyt hämärtyvässä iltapäivässä ja – mikä tärkeintä – selviääkö se pakkasesta ilman varavirtalähdettä.

OnePlus 15 on laite, joka lupaa paljon, mutta tekee sen aiempaa rauhallisemmin. Se ei enää huuda olemassaoloaan, vaan pyrkii vakuuttamaan käytännöllisyydellä. Silti, repun hihnalla puhelinta hypistellessäni, huomaan ajatusteni palaavan sen edeltäjään.

Järki vastaan estetiikka

Luonnonhelmassa arvostaa asioita, joita ei tule ajatelleeksi neuvotteluhuoneessa. OnePlus 15:n täysin tasainen näyttö on kieltämättä tervetullut muutos. Se tarkoittaa, että puhelin pysyy kädessä varmemmin, eikä virhekosketuksia tule, kun yritän ottaa kuvaa jäisestä purosta hankalassa asennossa jalat lumihangessa. IP69K-luokitus tuo mielenrauhaa, joten puhelin selviäisi vaikka painepesurista, joten lumihanki ei sitä pelota.   

Mutta tässä kohtaa on pakko pysähtyä ja katsoa taaksepäin. OnePlus 13 oli muotoilultaan suorastaan upea. Sen kaarevat reunat ja pyöreä, kellotaulumainen kameramoduuli tuntuivat kädessä ylellisiltä, jopa taiteellisilta. OnePlus 15 on siihen verrattuna… insinöörimäinen. Se on kuin vaihtaisi tyylikkään italialaisen urheiluauton luotettavaan Toyotan maasturiin. Maasturi on järkevämpi valinta tähän metsään, mutta valehtelisin, jos väittäisin, ettei sitä ”eksää” eli OnePlus 13:n eleganssia olisi hieman ikävä. Tiedoksi tässä kohtaa hämmentyineille lukijoille, että OP skippasi numeron 14 kokonaan, joten siksi edeltäjästä puhutaan mallina ”13”

Sama itkuvirsi koskee myös jo kesällä edellisissä malleissa tapahtuneeseen ”Alert sliderin” puuttumiseen, joka loistaa poissaolollaan myös uudessa lippulaivamallissa.

Aina kun kaadun sängylle, peto on irti

Pois pakkasesta. Kun päivän reippailulta on saavuttu kotiin ja lösähdetty sängylle, on aika testata puhelimen toista luonnetta. Pellin alla sykkivä Snapdragon 8 Elite Gen 5 on nimittäin melkoinen kehäraakki.   

Pelaaminen tällä laitteella on nautinnollista. Testasin raskaita pelejä (kyllä, latasin Genshin Impactin jälleen kerran), ja ruudunpäivitys pysyi vakaana kuin suomalaisen politikon sekoilut. Näytön 165 hertsin virkistystaajuus on ominaisuus, jota ei tiennyt kaipaavansa ennen kuin sitä kokeilee nopeatempoisissa peleissä. Ero perinteiseen 120 hertsiin on pieni mutta tuntuva.   

Pakko mainita myös haptinen palaute ja äänet. OnePlussan värinämoottori on niin tarkka, että menoa ja meininkiä sisältävissä peleissä tuntee jokaisen soranmurusen renkaan alla. Stereokaiuttimet ovat yllättävän tuhdit; ne rykivät ääntä siihen malliin, ettei erillistä Bluetooth-kaiutinta välttämättä kaipaa leffailtaa varten, ellei nyt aivan mahdoton hifisti ole. En ota kantaa, olenko itse sellainen…

Elokuvien katselussa BOE:n valmistama AMOLED-paneeli herää eloon. Värit ovat syvät ja musta on mustaa. Tässä kohtaa on kuitenkin myönnettävä pieni voitto ”eksälle”: OnePlus 13:n näyttö oli vanhojen muistiinpanojeni perusteella resoluutioltaan tarkempi, kun taas OnePlus 15 on tyytynyt hieman matalampaan 1.5K-tarkkuuteen. Vanha rakkaus oli myös terävämpi.

Suurin vaikutus tulee akusta, joka on vertaansa vailla

Tämä on se osio rakkaat kansalaiset, jossa OnePlus 15 tekee suurimman vaikutuksen. Laitteeseen on saatu mahdutettua käsittämätön 7 300 mAh akku. Voin vain kuvitella, kuinka hyvin tämä toimisi tositilanteessa: Vähän pidemmälläkin metsäpalstalla, jossa GPS on jatkuvasti päällä, kamera laulaa ja näyttö on kirkkaimmillaan, akku on yleensä se heikoin lenkki. OnePlus 15:n kanssa tätä ongelmaa tullaan karttamaan. Pitkän kuvaus- ja pelipäivän jälkeen akkua oli jäljellä vielä reilusti, kunnes vihdoin päätin laittaa pääni tyynyyn ja antautua unen ihanalle maailmalle  

Kun virta lopulta uhkaa loppua, 120W SuperVOOC-pikalataus on suorastaan brutaali kaveri. Se pumppaa valtavan 7300 mAh akun tyhjästä täyteen vain noin 40 minuutissa. Jos unohdit ladata puhelimen yöllä, vartin lataus aamukahvin aikana antaa virtaa pitkälle päivää.

On kuitenkin mainittava yksi iso, ja rehellisesti sanottuna nyt vuosienkin jälkeen puhelinvalmistajien ärsyttävä miinus: myyntipakkaus ei sisällä laturia. Jos haluat hyödyntää tuon 120 watin supernopeuden, joudut ostamaan OnePlussan oman laturin erikseen. 

Ihana yhteistyö on ohi, mutta onko kameroissa edelleen toivoa?

Kameroiden osalta ikävä OnePlus 13:a kohtaan on vahvimmillaan, ja on aika olla rehellinen: paperilla olemme menneet taaksepäin. Hasselblad on poissa, ja sensorit ovat pienempiä. Mutta miltä se näyttää Ylivieskan betonipunkkerissa ja luonnon helmassa asiat?  

Pääkamera (Sony IMX906, 50 MP): Kyseessä on puhelimen työjuhta. Päivänvalossa ja lumisessa maisemassa se tekee erinomaista jälkeä. Uusi ”DetailMax”-prosessointi on raikkaampi kuin aiempi Hasselblad-tyyli – värit ovat luonnollisempia eivätkä enää ”huuda” ylikylläisinä. Puut näyttävät puilta, ei piirretyiltä. Mutta: Sensorikoko on pienentynyt. Hämärässä fysiikan lakeja ei voi huijata. Kun valo vähenee, kamera joutuu turvautumaan aggressiivisempaan kohinanpoistoon. Tuloksena hämäräkuvat ovat joskus hieman ”muovisia” tai pehmeitä verrattuna esimerkiksi edeltäjänkin syvyyteen ja tarkkuuteen.    

OnePlus 15 pääkamera
OnePlus 15 pääkamera
OnePlus 15 pääkamera
OnePlus 15 pääkamera

Telekamera (Samsung JN5, 50 MP, 3.5x zoom): Kyseessä linssi, joka jakaa mielipiteet takuulla. Polttoväli (n. 85mm) on täydellinen potretteihin ja yksityiskohtiin metsässä. Se pääsee lähemmäs kuin vanha 3x zoom. Mutta: Sensori on pikkuruinen (1/2.76″). OnePlus 13 käytti paljon suurempaa sensoria tässä kohtaa. Hyvässä valossa kuvat ovat teräviä, mutta hämärässä kuvanlaatu romahtaa nopeammin kuin edeltäjässä. Jos zoomaat yli 10x, tekoäly alkaa maalata kuvaa uusiksi, ja lopputulos näyttää enemmän minun tekemältäni taideteokselta, eli suorastaan hirveältä.

Ultralaajakulma (OmniVision OV50D, 50 MP): Kyseessä on perusvarma suorittaja. Se on riittävän laaja maisemakuviin. Mutta: Reunoilla on pehmeyttä, ja värisävyt eivät aina täsmää pääkameran kanssa – lumihanki saattaa näyttää tässä sinisemmältä kuin pääkameralla. Se on ihan käypä suoritus, mutta ei säväytä meitä, jotka olemme työksemme järjestelmäkameroiden kanssa touhunneet jo vuosikymmenen ajan.

Laajakulman testausta

Etukamera (Sony IMX709, 32 MP): Positiivinen yllätys löytyy tällä kertaa näytön yläreunasta. OnePlus on vihdoin tuonut automaattitarkennuksen etukameraan. Tämä on ominaisuus, jota ei osaa arvostaa ennen kuin se puuttuu. Enää tämäkään karsea naama ei ole sumeaa mössöä, vaikka puhelinta pitäisi vähän lähempänä tai kauempana. 32 megapikselin kenno tekee hyvää jälkeä.

Videopuoli on ässä hihassa

Jos valokuvat jättivät hieman kylmäksi edeltäjäänsä verrattuna, videokuvaus sytytti roihun uudelleen. Kyseisen luurin puhelimen salainen ase on eittämättä 4K 120fps -videokuvaus. Se ei ole vain numeroita paperilla, vaan oikeasti käyttökelpoinen ja todella hauska ominaisuus, joka muuttaa tavan katsoa maailmaa.

Testasin tätä kolmessa hyvin erilaisessa tilanteessa, ja tulokset olivat suorastaan hypnoottisia. Ensimmäiseksi suuntasin paikallisen joen äärelle ja kuvasin sen kuohuja käsivaralla. Hidastus teki virtaavasta vedestä lasimaista taidetta, jossa jokainen pisara erottui kristallinkirkkaana, pysäyttäen ajan liikkeen keskellä. Seuraavaksi pääsin todistamaan paikallisen tavaratalon joulunavauksen ilotulitusta. 120fps hidastus levitti taivaalle ammutun räjähdyksen kuin hidastetussa Hollywood-elokuvassa, jokainen kipinä piirtyi terävänä valojuovana pimeyttä vasten. Lopullinen testi tapahtui kuitenkin arjessa: kuvasin ipanoiden riehumista painisalilla. Hidastus teki kaaoksesta balettia. Tätä en teille kuitenkaan jaa!

Lisäksi uusi Master Mode tarjoaa manuaalisäädöt myös videolle. Voit lukita suljinajan ja ISO:n, mikä tekee videosta ammattimaisempaa.

Tekoälyä ilman wau-efektiä

Olen yleensä allerginen markkinointitermeille kuten ”AI-vallankumous”, eikä OxygenOS 16:n uusi kattaus saanut minua vieläkään täysin hihkumaan innosta. Ominaisuudet ovat loppujen lopuksi ihan peruskauraa: näppäriä aputyökaluja, jotka toimivat taustalla ilman sen suurempaa ilotulitusta tai mullistavia kokemuksia.   

Otetaan esimerkiksi AI VoiceScribe. Sen on tarkoitus toimia eräänlaisena digitaalisena sihteerinä, joka litteroi ja tiivistää puhetta tekstiksi. Paperilla ja asetuksissa se näyttää lupaavalta työkalulta esimerkiksi kokousmuistiinpanojen tai omien ajatusten tallentamiseen. Myös AI Eraser tekee sen mitä lupaa: poistaa kuvista ylimääräiset kohteet, kuten ne taustalla heiluvat turistit. Jälki on yleensä ihan mukiinmenevää. Nämä ovat kaikki ihan toimivia lisiä työkalupakkiin ja varmasti helpottavat jonkun arkea, mutta rehellisyyden nimissä yksikään niistä ei saanut minua haukkomaan henkeäni. Ne ovat siellä, ne toimivat, ja siinä se.

OnePlus 15 on upea taidonnäyte, mutta parissa kohtaa exää tulee ikävä – toisaalta, uusia puolia nykyisessä arvostaa enemmissä määrin

OnePlus 15 on puhelin ihmiselle, joka arvostaa toimintavarmuutta yli kaiken. Se edustaa insinöörimäistä kehitystä, jossa käytännöllisyys on hiottu huippuunsa estetiikan kustannuksella. Se ei ehkä ole niin komeaa katseltavaa, kuin pari edeltäjäänsä, nimittäin minä ainakin myönnän kaipaavani OnePlus 13:n persoonallista otetta ja kameroiden ”sielukkuutta”, sen näytöstä ja kamerasta puhumattakaan.

Mutta kun olet kaltaiseni erikoismies, kaukana kotoa, pakkasessa ja ilman latausmahdollisuutta, estetiikka jää toissijaiseksi. Silloin kaipaat puhelinta, joka pyörittää viihteen pätkimättä ja jossa on virtaa vielä huomennakin.

Päivityslupauksen osalta OnePlus tarjoaa neljä vuotta Android-versioita. Se on kohtuu hyvä lupaus, joka kantaa laitteen elinkaaren yli useimpien käyttäjien tarpeisiin. Vaikka markkinajohtajat lupaavatkin nykyään jopa seitsemän vuotta, on rehellisyyden nimissä myönnettävä, että neljä vuotta on sekin pitkä aika teknologian maailmassa ja todennäköisesti akku (tai käyttäjän kumppaninvaihtohalut) hyytyy ennen ohjelmistotukea.

Siinä missä vanha rakkaus maalasi maailman värikkäämmin, tämä uusi tulokas piirtää sen viivoittimella – tehokkaasti ja virheettömästi. Toisaalta, uusia puolia nykyisessä arvostaa enemmissä määrin: se ei hyydy pakkasessa, se ei vaadi jatkuvaa huomiota ja se pysyy rinnalla silloinkin, kun vauhti kiihtyy. Se on järkiavioliitto, joka saattaa ajan myötä syventyä kestäväksi rakkaudeksi, nimittäin sellaiseksi, joka ei ehkä roihua, mutta lämmittää varmasti.

OnePlus 15 ja lupa sukeltaa lumeen…

OnePlus 15

8.5 / 10
Hyvää +Akunkesto ja lataus on markkinoiden parhaimmistoa +Video-ominaisuudet +Kamerat +Suorituskyky +Kestävyys ja IP69K-luokitus Huonoa -Kameran sielu: Hasselbladin ja suuremman sensorin puute tekee hämäräkuvista kliinisiä verrattuna "eksään" (OnePlus 13) vaikkakin hyvät ovat. -Telekameran sensori -Näyttö on myös edeltäjäänsä heikompi Yhteenveto OnePlus 15 on puhelin ihmiselle, joka arvostaa toimintavarmuutta yli kaiken. Se edustaa insinöörimäistä kehitystä, jossa käytännöllisyys on hiottu huippuunsa estetiikan kustannuksella. Se ei ehkä ole niin komeaa katseltavaa, kuin pari edeltäjäänsä, nimittäin minä ainakin myönnän kaipaavani OnePlus 13:n persoonallista otetta ja kameroiden "sielukkuutta", sen näytöstä ja kamerasta puhumattakaan. Siinä missä vanha rakkaus maalasi maailman värikkäämmin, tämä uusi tulokas piirtää sen viivoittimella – tehokkaasti ja virheettömästi. Toisaalta, uusia puolia nykyisessä arvostaa enemmissä määrin: se ei hyydy pakkasessa, se ei vaadi jatkuvaa huomiota ja se pysyy rinnalla silloinkin, kun vauhti kiihtyy. Se on järkiavioliitto, joka saattaa ajan myötä syventyä kestäväksi rakkaudeksi, nimittäin sellaiseksi, joka ei ehkä roihua, mutta lämmittää varmasti.