Tiimivetoinen XDefiant -moninpeli tarjoilee runsaasti erilaisia pelimuotoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tiimivetoinen XDefiant -moninpeli tarjoilee runsaasti erilaisia pelimuotoja

XDefiant

on nopeatempoinen ja ryhmävetoinen toimintapeli, joka on saanut innoituksensa muista Ubisoft-peleistä eri teemoineen. Tekemisen keskiössä on vimmainen ja tiivistunnelmainen pelattavuus. Ryhmittymien välisestä toiminnasta kertova ammuntapeli on nyt koettavissa suljetussa beetatestissä. Sen myötä pelaajat pääsevät tutustumaan pelikokemuksen luonteeseen, oppimaan sen erilaisten pelimuotojen erot ja kokeilemaan hahmojen erilaisia ominaisuuksia.

Suljetussa beetatestivaiheessa on mukana neljä pelattavaa ryhmittymää, joilla on käytössään 16 erilaista erikoiskykyä. Eri pelimuotoja on viisi ja pelikarttoja peräti 14 erilaista. Asevalikoimaa on kattavasti, sillä tarjolla on peräti 24 eri asetta, joita pääsee räätälöimään 44 erilaisella viritysosalla. Vaihtoehtoja siis riittää moneen makuun ja erilaisiin pelityyleihin.

On myös olennaista huomata, että jokainen eri ryhmittymä on erilainen ja vaatii näin ollen erilaista lähestymistapaa ja jopa erilaisia strategioita. Sama pätee pelikarttoihin, sillä jokainen kenttä on yksilöllinen kokemuksensa. Näin ollen myös käytetyt taktiikat vaihtelevat kentästä toiseen. Tämänkaltainen vaihtelu pitää pelattavuuden rikkaana ja raikkaana, kun samat lähestymistavat eivät toimikaan samalla tavalla kaikkialla. Peliä aloittaessa pelaaja valitsee oman ryhmittymänsä, joka määrittää pelihahmon passiivisen ominaisuuden, erikseen aktivoitavan kyvyn ja käytössä olevan varustuksen aseineen.

Pelimuodot jaetaan kahteen ryhmään: areenoihin ja lineaarisiin kenttiin. Areenakentissä taistelut käydään symmetrisellä pelattavuudella eli joukkueet ovat lähtökohtaisesti tasavertaisia ja käyvät taistonsa huippupisteistä. Lineaarisissa kartoissa yksi joukkue edustaa hyökkääjiä ja toinen puolustajia. Tämä myös osittain määrittää käytettäviä taktiikoita ja pelityyliä.

Areenatiloja on kolme, joita ovat Domination, Occupy ja HotShot. Dominationissa joukkueet kisaavat kolmen valtauspisteen hallinnasta. Tällaisissa taisteluissa puolustus ja tilanhallinta ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä pelaajien pitää kyetä sekä valtaamiseen että puolustautumiseen. Occupy poikkeaa tästä merkittävästi, sillä vallattavia alueita on vain yksi. Tämä kuitenkin vaihtaa alati paikkaa, joten hahmoilta täytyy löytyä liikkumiskykyä ja sopeutuvuutta. Hitaat hahmot ovat alakynnessä, kun taas soluttautumiskyvystä on selkeää hyötyä.

Beetatestin jälkeen mukaan lisättävä HotShots-areenamuoto tekee pelaajista haluttavia kohteita, sillä jokainen kaadettu vihollinen pudottaa palkkion. Näitä poimimalla ja omaan turvaan viemällä ansaitsee pisteitä. Myös oman joukkueen kaatuneilta voi ottaa palkkiot talteen, jotta vihollinen ei saisi niitä haltuunsa. Tässäkin tapauksessa nopeus ja tehokas hyökkäysvoima ovat valttia.

Lineaarisista pelimuodoista mainittakoon ensimmäisenä saattotehtävä Escort, jossa pelaaja tiimeineen pyrkii suojelemaan saatettavaa kohdetta ennalta määritellyllä reitillä. Saattajien kannattaa hyödyntää erilaisia puolustustoimia, kuten suojakilpiä, kun taas hyökkäävän tiimin kannattaa satsata hyökkäys- ja väijytyskeinoihin. Zone Control -pelitilassa pyritään saamaan haltuun lineaarisella kartalla olevia valtauspisteitä. Haltuun otetut alueet kasvattavat tiimin valtausmittaria, joka puolestaan vie joukkuetta lähemmäs voittoa. Valtaus kuitenkin vie aikansa, joten pelimuodossa yhtäältä puolustus- kuin hyökkäyskyvytkin tulevat tarpeeseen, taktiikoista puhumattakaan.

Pelistä on julkaistu beetatestin myötä kattava määrä videomateriaalia, jota selventävät pelattavuutta ja taktiikoita sekä antavat vinkkejä eri pelimuotojen kokemiseen. Videot ovat katsottavissa alta:

Lisätietoa pelin beetatestistä ja siihen rekisteröitymisestä löytyy pelin kotisivuilta. Pelin ikäraja on PEGI 16.

Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat Kommentit pois päältä artikkelissa Kaunista mutta kankeaa? Crimson Desert sai päivityksen mutta tekniset haasteet jatkuvat

oli yksi vuoden 2026 odotetuimmista roolipeleistä, mutta julkaisun jälkeen huomio kääntyi nopeasti teknisiin ongelmiin. Nyt kehittäjä on julkaissut ison päivityksen, joka parantaa erityisesti konsoliversioiden pelattavuutta, ainakin hieman.

Päivityksen jälkeen -versio tuntuu selvästi sulavammalta. Ohjaus reagoi nopeammin, taistelu toimii paremmin ja valikoissa liikkuminen ei enää töki samalla tavalla. Täydellisestä kokemuksesta ollaan silti kaukana, sillä hahmon liike tuntuu edelleen raskaalta, nyt tosin enemmän tarkoitukselliselta kuin bugilta.

Pro -puolella peli tarjoaa kolme eri tilaa, Performance (1080p/60 fps), Balanced (1440p/40 fps) ja Quality (4K/30 fps). Käytännössä valinta on kompromissi. Korkea ruudunpäivitys tuo mukanaan häiritsevää objektien “pop-in”-ilmiötä, kun taas paras kuvanlaatu lukitsee pelin 30 ruutuun sekunnissa, mikä ei ole ideaalista toimintapainotteisessa pelissä.

Yksi keskeinen pelastava tekijä on VRR-tuki, joka poistaa ruudun repeilyä ja tekee kokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän. Silti tekniset puutteet, kuten ympäristön myöhäinen latautuminen ja paikoin kömpelö grafiikka (erityisesti hiukset ja parrat), rikkovat immersiota molemmilla konsoleilla.

Kokonaisuus jättää hieman ristiriitaisen maun. Crimson Desert näyttää ajoittain upealta, mutta yhtä usein muistuttaa keskeneräisyydestään. Lisää päivityksiä on luvassa, joten tilanne voi parantua nopeasti, mutta ainakin toistaiseksi tehokas pysyy pelin parhaana pelipaikkana.

Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North” Kommentit pois päältä artikkelissa Hiljainen matka surun läpi koiran silmin – arrvostelussa indie-seikkailu ”Farewell North”

Haikea alku harmaassa maailmassa

on Kyle Banksin kehittämä ja Mooneye Studiosin julkaisema indie-seikkailu :lle, joka ei yritä huutaa huomiota, se kuiskaa sinulle ja juuri siksi se jääkin mieleen. Pelissä astut collien tassuihin ja kuljet omistajan rinnalla halki syrjäisten saarten, jossa maailma on menettänyt värinsä. Tehtävänä ei ole vain palauttaa värit ympäristöön, vaan myös auttaa omistajaasi käsittelemään menetystä ja sanomaan hyvästit.

Ensiaskeleet, jotka tuntuvat sydämessä asti

Ensikosketus peliin on rauhallinen, lähes haikea. Maailma jossa olet on aluksi harmaa ja hiljainen, mutta jokainen pieni edistysaskel tuo siihen väriä, kirjaimellisesti. Tämä visuaalinen muutos toimii voimakkaana vertauskuvana tarinalle. Pelaaminen ei tunnu bugiselta, vaan kokemus on hiottu ja tarkoituksellisen pelkistetty. Peli on kuin meditatiiviseksi matka, joka imaisee mukaansa hitaasti mutta varmasti.

Kontrollit toimivat pääosin hyvin, erityisesti näppäimistöllä ja hiirellä pelattuna. Mukana on myös ohjain tuki, mutta kaikki ratkaisut eivät tunnu yhtä sulavilta. Esimerkiksi hyppääminen voi tuntua jäykältä ja kanootilla liikkuminen vaatii ajoittain turhankin tarkkaa ajoitusta, tosin tätä voi helpottaa asetuksista.

Muistojen ja luopumisen kaunis matka

Pelin ytimessä on tarina surusta, menetyksestä ja muistamisesta. Omistajasi on menettänyt äitinsä, ja sinä koirana kuljet hänen rinnallaan yhteisellä muistelumatkalla. Matkan varrella ratkaistaan pieniä pulmia, kerätään virvatulia kuntoa kasvattamaan (auttaa juoksemaan kauemmin), nuotteja kadonneen laulun palauttamiseksi sekä pysähdytään ihailemaan maisemia erityisillä istumapaikoilla. Samalla autetaan pulassa olevia eläimiä ja löydetään piilotettuja polkuja. Juuri nämä pienet hetket, hiljaiset pysähdykset ja maiseman äärelle jääminen tekevät tästä pelistä erityisen koskettavan.

Hiljaisuus, joka puhuu enemmän kuin sanat

Visuaalisesti Farewell North on lumoava. Pelin mustavalkoinen maailma herää eloon väri kerrallaan, mikä tekee jokaisesta onnistumisesta konkreettisen ja palkitsevan. Tyyli ei tavoittele realismia, vaan tunnetta ja siinä se onnistuu erinomaisesti. Äänimaailma tukee tätä hienovaraisesti. Musiikki ei ole jatkuvasti läsnä, vaan astuu esiin juuri oikeilla hetkillä. Hiljaisuuskin on osa kerrontaa ja usein se kertoo enemmän kuin yksikään sävel.

Farewell North:illa on kyky käsitellä raskasta teemaa kevyellä mutta kunnioittavalla otteella. Se ei pakota itkemään, mutta antaa siihen tilaa. Vaikka hahmot ovat ilmeiltään pelkistettyjä, tunnetila välittyy äänensävyn, ympäristön ja tilanteiden kautta yllättävän vahvasti.

Yhteenveto:

Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.

9 / 10
Hyvää: + Koskettava ja kauniisti kerrottu tarina. + Visuaalinen tyyli tukee tunnetta erinomaisesti. + Tunnelmallinen ja harkittu äänimaailma. Huonoa: - Jäykät kontrollit erityisesti hypyissä. - Hahmojen eleettömät kasvot. Yhteenveto: Farewell North ei ole peli joka haastaa refleksejäsi, se haastaa tunteesi. Se sopii erityisesti pelaajille, jotka arvostavat tarinavetoisia, rauhallisia kokemuksia ja ovat valmiita pysähtymään hetkeksi. Noin 24 euron hintaluokassa se tarjoaa paljon enemmän kuin pelkän pelin, se tarjoaa kokemuksen ja ymmärrystä.