Tiimivetoinen XDefiant -moninpeli tarjoilee runsaasti erilaisia pelimuotoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tiimivetoinen XDefiant -moninpeli tarjoilee runsaasti erilaisia pelimuotoja

XDefiant

Xdefiant on nopeatempoinen ja ryhmävetoinen toimintapeli, joka on saanut innoituksensa muista Ubisoft-peleistä eri teemoineen. Tekemisen keskiössä on vimmainen ja tiivistunnelmainen pelattavuus. Ryhmittymien välisestä toiminnasta kertova ammuntapeli on nyt koettavissa suljetussa beetatestissä. Sen myötä pelaajat pääsevät tutustumaan pelikokemuksen luonteeseen, oppimaan sen erilaisten pelimuotojen erot ja kokeilemaan hahmojen erilaisia ominaisuuksia.

Suljetussa beetatestivaiheessa on mukana neljä pelattavaa ryhmittymää, joilla on käytössään 16 erilaista erikoiskykyä. Eri pelimuotoja on viisi ja pelikarttoja peräti 14 erilaista. Asevalikoimaa on kattavasti, sillä tarjolla on peräti 24 eri asetta, joita pääsee räätälöimään 44 erilaisella viritysosalla. Vaihtoehtoja siis riittää moneen makuun ja erilaisiin pelityyleihin.

On myös olennaista huomata, että jokainen eri ryhmittymä on erilainen ja vaatii näin ollen erilaista lähestymistapaa ja jopa erilaisia strategioita. Sama pätee pelikarttoihin, sillä jokainen kenttä on yksilöllinen kokemuksensa. Näin ollen myös käytetyt taktiikat vaihtelevat kentästä toiseen. Tämänkaltainen vaihtelu pitää pelattavuuden rikkaana ja raikkaana, kun samat lähestymistavat eivät toimikaan samalla tavalla kaikkialla. Peliä aloittaessa pelaaja valitsee oman ryhmittymänsä, joka määrittää pelihahmon passiivisen ominaisuuden, erikseen aktivoitavan kyvyn ja käytössä olevan varustuksen aseineen.

Pelimuodot jaetaan kahteen ryhmään: areenoihin ja lineaarisiin kenttiin. Areenakentissä taistelut käydään symmetrisellä pelattavuudella eli joukkueet ovat lähtökohtaisesti tasavertaisia ja käyvät taistonsa huippupisteistä. Lineaarisissa kartoissa yksi joukkue edustaa hyökkääjiä ja toinen puolustajia. Tämä myös osittain määrittää käytettäviä taktiikoita ja pelityyliä.

Areenatiloja on kolme, joita ovat Domination, Occupy ja HotShot. Dominationissa joukkueet kisaavat kolmen valtauspisteen hallinnasta. Tällaisissa taisteluissa puolustus ja tilanhallinta ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä pelaajien pitää kyetä sekä valtaamiseen että puolustautumiseen. Occupy poikkeaa tästä merkittävästi, sillä vallattavia alueita on vain yksi. Tämä kuitenkin vaihtaa alati paikkaa, joten hahmoilta täytyy löytyä liikkumiskykyä ja sopeutuvuutta. Hitaat hahmot ovat alakynnessä, kun taas soluttautumiskyvystä on selkeää hyötyä.

Beetatestin jälkeen mukaan lisättävä HotShots-areenamuoto tekee pelaajista haluttavia kohteita, sillä jokainen kaadettu vihollinen pudottaa palkkion. Näitä poimimalla ja omaan turvaan viemällä ansaitsee pisteitä. Myös oman joukkueen kaatuneilta voi ottaa palkkiot talteen, jotta vihollinen ei saisi niitä haltuunsa. Tässäkin tapauksessa nopeus ja tehokas hyökkäysvoima ovat valttia.

Lineaarisista pelimuodoista mainittakoon ensimmäisenä saattotehtävä Escort, jossa pelaaja tiimeineen pyrkii suojelemaan saatettavaa kohdetta ennalta määritellyllä reitillä. Saattajien kannattaa hyödyntää erilaisia puolustustoimia, kuten suojakilpiä, kun taas hyökkäävän tiimin kannattaa satsata hyökkäys- ja väijytyskeinoihin. Zone Control -pelitilassa pyritään saamaan haltuun lineaarisella kartalla olevia valtauspisteitä. Haltuun otetut alueet kasvattavat tiimin valtausmittaria, joka puolestaan vie joukkuetta lähemmäs voittoa. Valtaus kuitenkin vie aikansa, joten pelimuodossa yhtäältä puolustus- kuin hyökkäyskyvytkin tulevat tarpeeseen, taktiikoista puhumattakaan.

Pelistä on julkaistu beetatestin myötä kattava määrä videomateriaalia, jota selventävät pelattavuutta ja taktiikoita sekä antavat vinkkejä eri pelimuotojen kokemiseen. Videot ovat katsottavissa alta:

Lisätietoa pelin beetatestistä ja siihen rekisteröitymisestä löytyy pelin kotisivuilta. Pelin ikäraja on PEGI 16.

Kylmän hiljaisuuden kosto -arvostelussa Ghost of Yotei Kommentit pois päältä artikkelissa Kylmän hiljaisuuden kosto -arvostelussa Ghost of Yotei

Ghost of Yotei on Sucker Punchin kunnianhimoinen paluu samuraiseikkailujen maailmaan. Se sijoittuu yli kolmesataa vuotta Ghost of Tsushiman tapahtumien jälkeen, 1600-luvun Ezoon, nykyiseen Hokkaidoon, jossa luonto, mytologia ja kosto kietoutuvat yhteen. Pelaaja astuu Atsun, palkkasoturin ja viimeisen perheensä jäsenen saappaisiin, kun tämä palaa kostamaan Yotein kuusikon teot.

Heti ensiminuuteista alkaen peli tekee selväksi, ettei kyse ole vain miekkojen kalistelusta. Ghost of Yotei on rauhallinen ja mietiskelevä, mutta hetkittäin raivokas kokemus, kuin rauhallinen sumi-e-maalaus, jonka pintaa sota repii rikki..

Pelimaailma ja tunnelma

Ezo eli feodaaliajan Hokkaido on yksi pelin suurimpia vahvuuksia. Lumiset vuoret, lumimyrskyissä on pakko hakea suojaa tai riski jäätyä hengiltä kasvaa, usvaiset metsät jotka kätkevät mytologisia hahmoja ja jäiset järvet jotka heijastavat pohjoisen kylmää kauneutta tuntuvat elävältä ja hengittävältä. Päivän- ja vuorokaudenvaihtelut, sekä dynaamiset sääolosuhteet, kuten lumimyrskyt tuovat peliin selviytymisen elementin. Näiden yksityiskohtien ansiosta maailma tuntuu vaaralliselta ja todelliselta, mutta samalla meditatiiviselta. Unreal Engine 5 tekee visuaalisuudesta lähes valokuvantarkkaa, erityisesti valon ja varjon leikki bambujen lomassa tai auringon laskiessa Yotein vuoren taakse on pysäyttävän kaunis hetki.

Äänimaailma tukee tätä täydellisesti. Japanilaiset instrumentit, shamisen ja huilut luovat perinteisen, rauhoittavan taustan, kun taas tuulen ujellus ja lumen narskunta lisäävät luonnollisuutta. Kuulokkeilla pelattuna kokemus on lähes elämysmatka feodaaliajan Japaniin.

Tarina ja rakenne

Tarinankerronta ja rakenne pelin tarina etenee viiden Kiin-nimisen luvun kautta, joissa jokainen keskittyy moraalisiin valintoihin ja menneisyyden kohtaamiseen. Atsun matka ei ole vain koston, vaan myös sovituksen tie. Tarina on paikoin ennalta-arvattava, klassinen kostonkaari, jossa menneisyys ajaa sankarin väkivallan polulle, mutta vahva tunnelataus ja kulttuurinen konteksti pitävät mielenkiinnon yllä.

Erityisesti sivutehtävät laajentavat maailmaa ja rikastuttavat kokonaisuutta .Ne tuovat esiin Hokkaidon kansantarinoita ja Ainu-kulttuurin elementtejä, ja osa niistä päättyy kohtaamisiin legendaaristen henkien kanssa. Nämä hetket eivät ole vain taisteluita, vaan myös emotionaalisia tutkielmia ihmisen ja luonnon suhteesta.

Pelissä sivuhahmot jäävät paikoin ohuiksi, mutta Atsu on karismaattinen ja ristiriitainen päähenkilö, jonka sisäinen rauha on yhtä hauras kuin hänen miekkansa terä.

Taistelumekaniikka

Ghost of Yotein taistelujärjestelmä on hienostunut sekoitus tarkkuutta ja intensiivisyyttä. Peli ottaa vaikutteita Sekirosta ja Ghost of Tsushimasta, mutta säilyttää oman rytminsä. Väistöt, torjunnat ja iskujen ajoitus ovat avainasemassa, jossa jokainen virhe kostautuu. Atsulla on käytössään useita aseita: miekka, kaksiteräinen katana, keihäs, ketjusikeli ja massiivinen odachi. Jokaiselle aseelle on oma taitopuunsa, mikä kannustaa vaihtelevaan pelityyliin. Erityinen lisäsyvyys syntyy Atsun susikumppanista, joka kasvaa rinnalla ja auttaa sekä taisteluissa että selviytymisessä.

Spirit Essence -pisteillä voi kehittää yliluonnollisia kykyjä, kuten Spirit Dash ja Echo Strike, jotka tuovat taisteluihin näyttävyyttä ja taktiikkaa. Kontrollit toimivat saumattomasti ohjaimella, reaktio on tarkka, eikä edes intensiivisissä taisteluissa esiinny viivettä.

Hevonen, sinä loistelias apuri vai turha matkakumppani?

Hevonen on Ghost of Yoteissa kaksijakoinen kokemus. Sen rooli matkustamisessa on aluksi merkittävä, Ezossa liikkuminen ilman ratsua olisi tuskallisen hidasta, ja lumimyrskyissä hevosen avulla ehtii turvaan nopeammin. Hevosen toteutus on peliä jakava tekijä, minkä takia valitettavasti hevosen animaatiot jäävät jälkeen muun pelin viimeistellystä visuaalisuudesta. Ratsun liikkeet ovat ajoittain kulmikkaita, ja erityisesti käännöksissä tai esteiden yli hypätessä liike tuntuu jäykältä. Hevosen harjan ja hännän fysiikka ei myöskään tavoita samaa hienovaraisuutta, jota hahmoanimaatioissa muuten nähdään.

Tämä korostuu, kun vertaa hevosen käyttäytymistä esimerkiksi Ghost of Tsushiman ratsastusmekaniikkaan, joka tuntui dynaamisemmalta ja luonnollisemmalta. Lisäksi, kun pelaaja avaa “pikasiirtymä”-toiminnon, hevonen menettää helposti merkityksensä käytännöllisenä työkaluna. Lisäksi välillä hevonen katoaa kutsuttaessa, ilmestyy cutsceneihin väärään paikkaan tai jumittuu maastoon. Päivityksillä näitä on jo korjattu, mutta satunnaisia ongelmia esiintyy yhä.

Silti on mainittava, että hevosen äänet ja vuorovaikutus ympäristön kanssa, kavionkopina, hengitys kylmässä ilmassa ja lumen pöllyäminen kavioiden alta on toteutettu upeasti. Animaatiot eivät siis pilaa kokemusta, mutta ne muodostavat selvän poikkeaman pelin muuten korkeasta teknisestä tasosta.

Tekninen toteutus

Ghost of Yotei on teknisesti vakuuttava. Ruutunopeus pysyy vakaana, vaikka raskaimmissa lumisadejaksoissa voi esiintyä hetkittäisiä notkahduksia. Grafiikan yksityiskohtaisuus ja valaistusefektit tekevät kuitenkin vaikutuksen kerta toisensa jälkeen. Käännöstyö suomeksi on pääosin onnistunut, joskin paikoin dialogi tuntuu kömpelöltä tai liiankin kirjaimelliselta. Tämä ei kuitenkaan heikennä kokonaisuutta merkittävästi, varsinkin jos peliä pelaa alkuperäisellä japaninkielisellä ääniraidalla.

Yhteenveto

Ghost of Yotei on mestarillinen yhdistelmä taistelua, estetiikkaa, luonnon ja mytologian kulttuurista syvyyttä. Se ei tarjoa nopeaa toimintaa tai jatkuvaa ärsyketulvaa, vaan rakentaa kokemuksensa hiljaisista hetkistä, lumen peittämästä hiljaisuudesta ja hitaasti kypsyvästä kostosta. Vaikka hevosen animaatiot ja muutamat toistuvat sivutehtävät hieman laskevat kokonaisuuden täydellisyyttä, peli seisoo ylpeästi samuraipelien kärjessä. Sen maailma on yhtä aikaa julma ja kaunis, ja se kutsuu pysähtymään kuuntelemaan tuulta ja pohtimaan elämän ja kuoleman rajaa, ennen kun miekka taas laulaa.


Kyseinen peli on yhtä aikaa visuaalisesti häikäisevä ja emotionaalisesti raskas. Se on ehdoton hankinta Ghost of Tsushiman, Sekiron tai Niohin ystäville, tai kenelle tahansa, joka haluaa kadota lumiseen hiljaisuuteen, jossa jokainen kavionkopina kantaa kaikuja menneisyydestä.

Arvostelu: Mallu Millie

9.5 / 10
Hyvää: + Hahmon sulava liike ja tarkat animaatiot + Monipuolinen asearsenaali ja taitopuut + Upeat maisemat, sää- ja valoefektit + Kulttuuriset viitteet Ainu-kansaan + Erilaiset pelitilat: Kurosawa, Watanabe, Miike + Taistelu on sulavaa ja palkitsevaa, ja erilaisten aseiden oikea käyttö tekee jokaisesta yhteenotosta jännittävän. + Opastava tuuli, joka toimii kompassinasi ei riko aikakauden immersiota + Maailmassa paljon tutkittavaa + Ääni efektit hahmon liikkuessa eri pinnoilla on huomioitu hyvin + Sivutehtävät ja taitopuut lisäävät syvyyttä ja tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja kehittää hahmoa Huonoa: - Joissain kohdissa hevonen tuntuu turhalta matkustustavaksi, kun saat auki "pikasiirtymä" - toiminnon auki - Suomeksi käännetyt tekstit ajoittain kömpelöitä - Hevosen animaatiot kömpelöt - Ohjaimen toimintoja hyödynnetty hyvin, mutta käyvät toistamiseen todella tylsäksi. Yhteenveto: Ghost of Yotei on samuraipelien uusi merkkipaalu. Ghost of Yotei on mestarillinen yhdistelmä taistelua, estetiikkaa, luonnon ja mytologian kulttuurista syvyyttä. Se ei tarjoa nopeaa toimintaa tai jatkuvaa ärsyketulvaa, vaan rakentaa kokemuksensa hiljaisista hetkistä, lumen peittämästä hiljaisuudesta ja hitaasti kypsyvästä kostosta. Vaikka hevosen animaatiot ja muutamat toistuvat sivutehtävät hieman laskevat kokonaisuuden täydellisyyttä, peli seisoo ylpeästi samuraipelien kärjessä. Sen maailma on yhtä aikaa julma ja kaunis, ja se kutsuu pysähtymään kuuntelemaan tuulta ja pohtimaan elämän ja kuoleman rajaa, ennen kun miekka taas laulaa. Tämä peli on yhtä aikaa visuaalisesti häikäisevä ja emotionaalisesti raskas. Se on ehdoton hankinta Ghost of Tsushiman, Sekiron tai Niohin ystäville, tai kenelle tahansa, joka haluaa kadota lumiseen hiljaisuuteen, jossa jokainen kavionkopina kantaa kaikuja menneisyydestä.

Assassin’s Creed Mirage saa ilmaisen lisäosan Kommentit pois päältä artikkelissa Assassin’s Creed Mirage saa ilmaisen lisäosan

Ubisoft hemmottelee pelaajia marraskuussa, kun Assassin’s Creed Mirage saa maksuttoman Valley of Memory -lisäosan. Uusi tarinalaajennus julkaistaan 18. marraskuuta ja tarjoaa noin kuusi tuntia tuoretta seikkailtavaa.

Lisäosa sijoittuu 800-luvun AlUlaan, jossa päähenkilö Basim saa kuulla huhuja isänsä mahdollisesta hengissä selviämisestä. Pelaajan edessä on uusi kartta täynnä tutkittavaa, muinainen kaupunki, vaikuttavat linnoitukset ja Hegran nekropoli houkuttelevat tutkimusretkelle, mutta tietenkin rosvojoukon varjo lankeaa alueen ylle.

Mukana on myös paranneltua parkouria, uusia taitoja ja erikoishaasteita, joiden avulla pelin tarina saa entistä enemmän syvyyttä. Assassin’s Creedille tuttu hiippailu, salamurhat ja yllätykselliset juonenkäänteet eivät ole kadonneet mihinkään – päinvastoin, niitä on tarjolla lisää ja täysin ilmaiseksi.

Valley of Memory julkaistaan kaikille pelin alustoille, joten olitpa sitten Xboxilla, PlayStationilla, PC:llä tai mobiilissa, Basimin seuraava luku odottaa vain yhtä latausta. Ubisoft näyttää jälleen, että ikivanhoista valtakunnista löytyy vielä runsaasti uusia tarinoita kerrottavaksi.