Teknologia

Tutkimus: Fyysisten pelien valmistus ja kuljetus jopa sata kertaa saastuttavampaa kuin digitaalisten Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Fyysisten pelien valmistus ja kuljetus jopa sata kertaa saastuttavampaa kuin digitaalisten

Uusi ranskalaisen hiilijalanjälkilaskentayritys Greenlyn tutkimus paljastaa, että fyysisten pelien tuotanto ja jakelu ovat jopa 100 kertaa hiilidioksidipäästöiltään intensiivisempiä, kuin digitaalisten versioiden.

Raportin mukaan miljoonan pelilevyn valmistus ja pakkaus tuottaa noin 312 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2e), kun taas saman määrän lataaminen digitaalisesti (70 GB:n pelin koko) tuottaa vain 3 tonnia. Ero johtuu etenkin muovien, harvinaisten maametallien ja fyysisen logistiikan aiheuttamista päästöistä.

Vaikka pilvipelaaminenkin vaatii runsaasti energiaa datakeskuksilta, tutkimuksen mukaan sen vaikutus on silti pienempi kuin fyysisen tuotannon ja jätteen aiheuttama ympäristökuorma.

Greenlyn mukaan pelikonsolit tuottavat Yhdysvalloissa vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä, ja määrä nousee 2,6 miljoonaan tonniin, kun mukaan lasketaan televisioiden energiankulutus. PC-pelaaminen tuottaa keskimäärin 84 kiloa CO2e vuodessa käyttäjää kohden, ja mobiilipelaamisen päästöt nousevat globaalisti noin 58 miljoonaan tonniin vuodessa.

Ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona raportti pitää käsikonsoleita, kuten Nintendo Switchiä, joiden vuosittaiset päästöt ovat vain 13,8 kiloa CO2e käyttäjää kohden.

Greenly ehdottaa peliyhtiöille useita keinoja päästöjen pienentämiseksi, kuten konsolien kierrätysohjelmia, energiansäästöasetuksia oletuksena ja pelien optimointia sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tutkimus nostaa esimerkiksi Microsoftin digitaalisen Xbox Series -mallin, jota pidetään yhtenä markkinoiden ympäristöystävällisimmistä konsoleista.

Fyysisen pelilevyn tuoksu saattaa olla nostalginen, mutta ympäristölle digitaalisuus näyttää olevan selvästi kevyempi vaihtoehto.

Nintendo Virtual Boy palaa Switchille – mukana kaksi koskaan julkaistua peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo Virtual Boy palaa Switchille – mukana kaksi koskaan julkaistua peliä

Nintendon ehkä oudoinkin pelikonsoli, Virtual Boy, tekee paluun ensi kuussa Nintendo Switch Online -palvelussa. Vuonna 1995 julkaistu ja nopeasti kuopattu virtuaalitodellisuuskokeilu saapuu sekä Switchille että Switch 2:lle 17. helmikuuta, tuoden mukanaan nostalgian lisäksi myös todellisia harvinaisuuksia.

Julkaisussa on mukana seitsemän Virtual Boy -peliä, ja myöhemmin valikoima kasvaa yhdeksällä lisää. Erityisen mielenkiintoista on se, että kaksi tulevista peleistä Zero Racers ja D-Hopper eivät koskaan ilmestyneet alkuperäiselle konsolille lainkaan. Nyt ne nähdään ensimmäistä kertaa virallisessa julkaisussa, vuosikymmeniä myöhässä mutta sitäkin kiinnostavampina.

Virtual Boy ei aikanaan saavuttanut suurta suosiota ja jäi lyhytikäiseksi kokeiluksi, mutta juuri siksi siitä on tullut keräilijöiden himoitsema kuriositeetti. Sen pelit ovat olleet vaikeasti saatavilla ainakin tähän asti. Switch Online tarjoaa nyt helpon tavan kurkistaa Nintendon historian erikoisimpaan sivupolkuun.

Palvelun käyttö ei kuitenkaan onnistu aivan pelkällä tilauksella. Virtual Boy -pelit vaativat Nintendo Switch Online + Expansion Pack -jäsenyyden sekä erillisen katselulisälaitteen, jotta stereoskooppinen 3D-kuva toimii oikein. Nintendo myy virallista lisälaitetta noin 92 eurolla, mutta tarjolla on myös edullisempi pahvinen vaihtoehto, jonka hinta on noin 23 euroa.

Pelit tukevat tuttuja Switch Online -ominaisuuksia, kuten tallennustiloja, pelin kelauksen taaksepäin ja ohjainten uudelleenmääritystä. Myöhemmin mukaan lisätään myös mahdollisuus vaihtaa ruudun värejä. Vaikka tulevien pelien tarkkaa aikataulua ei vielä kerrottu, Virtual Boyn paluu on jo itsessään melkoinen näky tai ainakin jotain, mitä todella täytyy katsoa erityisillä laseilla.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.