Väite: ChatGPT vuotaa käyttäjiensä yksityisiä keskusteluja Kommentit pois päältä artikkelissa Väite: ChatGPT vuotaa käyttäjiensä yksityisiä keskusteluja

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

OpenAI:n kehittämä suuri kielimalli, vuotaa käyttäjiensä yksityisiä keskusteluja, väittää eräs Ars Technica -lukija.

Nimettömänä pysyvä lukija väittää saaneensa keskusteluja muilta käyttäjiltä, mukaan lukien kirjautumistunnukset, julkaisemattomat tutkielmat ja PHP-skriptit.

Lukija kertoo huomanneensa vuotaneet keskustelut maanantaiaamuna käytettyään ChatGPT:tä epäsuoraan kysymykseen. Keskustelut näkyivät heidän chat-historiassaan, vaikka he eivät olleet aloittaneet niitä. Lukija väittää myös, että keskustelut olivat eri vuosilta, mikä viittaa siihen, että vuoto on jatkunut jo jonkin aikaa.

OpenAI ei ole vielä kommentoinut syytöksiä.

Viimeisin vuoto herättää huolta ChatGPT:n käyttäjien yksityisyydestä. Jos -chatbot pystyy vuotamaan yksityisiä keskusteluja, on mahdollista, että se voisi myös altistaa muita herkkiä tietoja, kuten taloudellisia tietoja tai henkilötunnuksia.

ChatGPT:n käyttäjien tulisi olla tietoisia mahdollisuudesta, että yksityiset keskustelut voivat vuotaa. Heidän tulisi välttää jakamasta mitään herkkää tietoa tekoäly-chatbotin kanssa ja olla varovaisia siitä, mitä he pyytävät sen generoimaan.

Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun Kommentit pois päältä artikkelissa Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun

Tietokoneiden ja pelilaitteiden rakentajille on luvassa lisää huonoja uutisia. Yksi maailman suurimmista muistivalmistajista, , arvioi että jatkuva RAM-muistipula jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun asti. Helpotusta tilanteeseen odotetaan vasta mahdollisesti vuonna 2028.

Micronin toimitusjohtaja Sanjay Mehrotra kertoo, että suurin syy tilanteeseen on tekoälyn valtava kasvu. -palveluiden datakeskukset tarvitsevat valtavia määriä muistia, mikä on vienyt kapasiteettia pois tavallisilta kuluttajatuotteilta. Samalla muistipiirien hinnat ovat nousseet selvästi.

Vaikutukset näkyvät jo pelaajien arjessa. RAM-muistien lisäksi myös näytönohjainten muistit, SSD-asemat ja kokonaiset pelilaitteet ovat kallistuneet. Esimerkiksi pelitietokoneiden ja muiden uusien laitteiden valmistuskustannukset ovat nousseet, kun tärkeiden komponenttien saatavuus on kiristynyt.

Micronin mukaan muistien tarjonta alkaa parantua vähitellen vuonna 2028, mutta yhtiö ei vielä pysty lupaamaan, milloin tuotanto todella saavuttaa kasvavan kysynnän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”RAM-apokalypsi” saattaa jatkua vielä pitkään.

Tilanne voi vaikuttaa myös tuleviin pelikonsoleihin, kuten seuraavan sukupolven – ja -laitteisiin. Jos muistien hinnat pysyvät korkealla, pelaajat saattavat joutua valmistautumaan siihen, että tulevaisuuden tehokkaat pelikoneet eivät välttämättä irtoa yhtä helposti lompakkoa avaamatta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.