Pelit, Teknologia

Valve aikoo ryhtyä valmistamaan VR-laseja Microsoftin ja HP:n kanssa Kommentit pois päältä artikkelissa Valve aikoo ryhtyä valmistamaan VR-laseja Microsoftin ja HP:n kanssa

Valve x HP x Microsoft VR-lasit
Kyseessä saattaa olla seuraavan sukupolven Windows Mixed Reality -lasit.

Juuri odotetun Half-Life: Alyx VR-pelin julkaissut Valve on ilmoittanut ryhtyvänsä yhteistyöhön Microsoftin ja HP:n kanssa, kehittääkseen uudet VR-lasit.

Vielä ei ole täysin varmaa millaiset lasit on kyseessä, mutta yhtiöt lupaavat niiden olevan seuraavan sukupolven lasit ja että ne asettavat uuden standardin VR-laseille. Toivottavaa olisi myös, että lasien hintaluokka olisi houkuttelevampi.

Valven omat Index VR-lasit ovat hintaluokaltaan sieltä suolaisemmasta päästä. Pelkät lasit maksavat 539 euroa ja koko laitteistosta joutuu pulittamaan 1 079 euroa. Lasit loppuivat nopeasti heti kun Half-Life: Alyx lanseerattiin viime vuoden puolella. Pelaajat ovat saaneet odottaa uutta pelisarjan osaa jo 12 vuotta.

Eilen ilmestynyt Half-Life: Alyx tukee myös muiden valmistajien laseja kuten HTC Vive ja Oculus Rift. Myös Windows Mixed Reality -lasit ovat tuettuina ja näiden valmistajiin kuuluu myös HP.

Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta

Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella antoi Davosissa selkeän viestin tekoälyalalle, jos tekoäly ei paranna ihmisten arkea, sen oikeutus valtavaan sähkönkulutukseen murenee nopeasti. Nadellan mukaan yhteiskunta ei hyväksy sitä, että niukkaa energiaa poltetaan “tokeneihin”, ellei vastineeksi synny parempaa terveydenhuoltoa, koulutusta, tehokkaampaa julkista sektoria ja kilpailukykyisempiä yrityksiä.

Nadellan ydinajatus on yksinkertainen, mutta painava. Tekoälyä ei pidä kehittää vain siksi, että se on teknisesti mahdollista, vaan siksi, että se muuttaa ihmisten ja yhteisöjen lopputuloksia parempaan suuntaan. Muuten koko ala menettää niin sanotun sosiaalisen toimiluvan, eli kansalaisten hiljaisen hyväksynnän.

Ratkaisuksi Nadella peräänkuuluttaa sekä infrastruktuuria että käyttöä. Ensin tarvitaan massiivinen energia- ja laskentaverkko, mutta sen jälkeen vastuu siirtyy yrityksille ja työntekijöille. Tekoälyä pitäisi alkaa käyttää arjessa, ei vain puhua siitä. Nadella kuvaa tekoälyä kognitiiviseksi vahvistimeksi, joka tekee ihmisestä tehokkaamman, vähän kuin Excel aikoinaan. Kuulostaa arkiselta, mutta vaikutus voi olla suuri.

Konkreettisena esimerkkinä Nadella nostaa terveydenhuollon. Jos tekoäly hoitaa lääkärin puolesta litteroinnin, potilastietojen kirjaamisen ja laskutuskoodit, lääkäri voi keskittyä siihen olennaiseen, eli potilaaseen. Tämä on hänen mukaansa juuri sellaista hyötyä, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät.

Skeptikoita ei silti puutu. Moni huomauttaa, että suuri osa tekoälyn nykykäytöstä pyörii yhä tekstien tiivistämisen ja puheen puhtaaksikirjoituksen ympärillä, eikä mullista maailmaa. Nadella ei tästä hätkähdä. Hänen mukaansa tekoäly ei ole kupla, jos se onnistuu oikeasti parantamaan tuottavuutta ja tuomaan kasvua laajasti, ei vain teknologiayhtiöiden PowerPoint-kalvoille.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.