Teknologia

Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan

Kun 14-vuotias Nicholas Munkhbaatar Sacramentosta aloitti :n käytön loppuvuodesta 2022, poika rukkanen oli mykistynyt: tekoäly ratkaisi matikkaongelmat hetkessä. Pian hän huomasi, että helppo apu voi myös haitata oppimista: tekoäly antoi vastauksen, mutta ei opettanut ajatteluprosessia.

Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori käyttää ChatGPT:tä ja muita tekoälymalleja, kuten Claudea tai Google Geminiä, läksyihin ja jopa mielenterveysongelmien käsittelyyn, valitettavasti vieläpä usein ilman aikuisten ohjausta. Tutkijat varoittavat kuitenkin, että vanhempien rooli on tässäkin asiassa varsin ratkaiseva.

Asiantuntijat suosittelevat, että keskustelut tekoälyn käytöstä aloitetaan jo alakouluikäisten kanssa. voivat tutustua -työkaluihin itse, esimerkiksi kokeilemalla ChatGPT:tä tai pelaamalla Googlen Quick, Draw! -peliä, joka havainnollistaa, että tekoäly toimii vain sen saamien tietojen pohjalta.

Yhdessä opiskelu voi olla hauskaa ja turvallista: vanhemmat voivat käyttää tekoälyä apuna, mutta samalla keskustella siitä, mikä vastauksissa tuntuu epäilyttävältä ja miten tietoja kannattaa tarkistaa. Tutkimuksetkin osoittavat, että oikein käytettynä tekoäly voi jopa tehostaa oppimista.

Mutta riskejäkin on: tekoäly voi tarjota virheellistä tai haitallista sisältöä, erityisesti nuorten mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijat kehottaakin luomaan yhdessä lasten kanssa selkeät käyttörajat, seuraamaan tunteita ja varmistamaan, että todelliseen elämään ja sosiaalisiin suhteisiin jää riittävästi aikaa.

Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun Kommentit pois päältä artikkelissa Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun

Tietokoneiden ja pelilaitteiden rakentajille on luvassa lisää huonoja uutisia. Yksi maailman suurimmista muistivalmistajista, , arvioi että jatkuva RAM-muistipula jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun asti. Helpotusta tilanteeseen odotetaan vasta mahdollisesti vuonna 2028.

Micronin toimitusjohtaja Sanjay Mehrotra kertoo, että suurin syy tilanteeseen on tekoälyn valtava kasvu. -palveluiden datakeskukset tarvitsevat valtavia määriä muistia, mikä on vienyt kapasiteettia pois tavallisilta kuluttajatuotteilta. Samalla muistipiirien hinnat ovat nousseet selvästi.

Vaikutukset näkyvät jo pelaajien arjessa. RAM-muistien lisäksi myös näytönohjainten muistit, SSD-asemat ja kokonaiset pelilaitteet ovat kallistuneet. Esimerkiksi pelitietokoneiden ja muiden uusien laitteiden valmistuskustannukset ovat nousseet, kun tärkeiden komponenttien saatavuus on kiristynyt.

Micronin mukaan muistien tarjonta alkaa parantua vähitellen vuonna 2028, mutta yhtiö ei vielä pysty lupaamaan, milloin tuotanto todella saavuttaa kasvavan kysynnän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”RAM-apokalypsi” saattaa jatkua vielä pitkään.

Tilanne voi vaikuttaa myös tuleviin pelikonsoleihin, kuten seuraavan sukupolven – ja -laitteisiin. Jos muistien hinnat pysyvät korkealla, pelaajat saattavat joutua valmistautumaan siihen, että tulevaisuuden tehokkaat pelikoneet eivät välttämättä irtoa yhtä helposti lompakkoa avaamatta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.