Teknologia

Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan

Kun 14-vuotias Nicholas Munkhbaatar Sacramentosta aloitti :n käytön loppuvuodesta 2022, poika rukkanen oli mykistynyt: tekoäly ratkaisi matikkaongelmat hetkessä. Pian hän huomasi, että helppo apu voi myös haitata oppimista: tekoäly antoi vastauksen, mutta ei opettanut ajatteluprosessia.

Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori käyttää ChatGPT:tä ja muita tekoälymalleja, kuten Claudea tai Google Geminiä, läksyihin ja jopa mielenterveysongelmien käsittelyyn, valitettavasti vieläpä usein ilman aikuisten ohjausta. Tutkijat varoittavat kuitenkin, että vanhempien rooli on tässäkin asiassa varsin ratkaiseva.

Asiantuntijat suosittelevat, että keskustelut tekoälyn käytöstä aloitetaan jo alakouluikäisten kanssa. voivat tutustua -työkaluihin itse, esimerkiksi kokeilemalla ChatGPT:tä tai pelaamalla Googlen Quick, Draw! -peliä, joka havainnollistaa, että tekoäly toimii vain sen saamien tietojen pohjalta.

Yhdessä opiskelu voi olla hauskaa ja turvallista: vanhemmat voivat käyttää tekoälyä apuna, mutta samalla keskustella siitä, mikä vastauksissa tuntuu epäilyttävältä ja miten tietoja kannattaa tarkistaa. Tutkimuksetkin osoittavat, että oikein käytettynä tekoäly voi jopa tehostaa oppimista.

Mutta riskejäkin on: tekoäly voi tarjota virheellistä tai haitallista sisältöä, erityisesti nuorten mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijat kehottaakin luomaan yhdessä lasten kanssa selkeät käyttörajat, seuraamaan tunteita ja varmistamaan, että todelliseen elämään ja sosiaalisiin suhteisiin jää riittävästi aikaa.

Vanhempien huoli digiarjesta kasvaa: Suuri osa toivoo tiukempaa valvontaa lasten some-keskusteluihin Kommentit pois päältä artikkelissa Vanhempien huoli digiarjesta kasvaa: Suuri osa toivoo tiukempaa valvontaa lasten some-keskusteluihin

Suomalaisten pikkulasten älypuhelinten omistajuudessa on tapahtunut poikkeuksellisen raju käänne. DNA:n tuoreen Koululaistutkimuksen mukaan tänä vuonna enää vain 4,5 prosentilla 5–6-vuotiaista ja 9 prosentilla 7-vuotiaista on käytössään oma älypuhelin. Lukemat tarkoittavat erittäin jyrkkää, kymmenien prosenttiyksiköiden laskua vain kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Suunnanmuutoksesta huolimatta laitteiden itsenäinen käyttö alkaa perheissä usein varhain, sillä reilu viidesosa oman puhelimen omistavista lapsista aloitti laitteen käytön itsenäisesti heti sen saatuaan.

Jyrkkä ikäsuositus ja huoli verkon vaaroista

Mobiilioperaattori DNA ja lapsen oikeuksia puolustava Suojellaan Lapsia ry ovat linjanneet vahvan yhteisen suosituksen, jonka mukaan omaa älypuhelinta tai laitteen täysin itsenäistä käyttöä ei pitäisi sallia alle 13-vuotiaille lapsille. Asiantuntijoiden mukaan tämän ikäisten sosiokognitiiviset kyvyt eivät vielä riitä digimaailman riskien tunnistamiseen tai oikeaoppiseen toimimiseen mahdollisissa uhkatilanteissa.

Myös vanhempien huoli ja kiinnostus lasten digitaalista arkipäivää kohtaan on kasvanut selvästi. Noin 80 prosenttia vanhemmista ilmoittaa haluavansa tietää, missä keskusteluryhmissä heidän lapsensa on mukana ja mitä tämä julkaisee sosiaalisessa mediassa. Lisäksi 67 prosenttia vanhemmista kantaa huolta siitä, että tuntematon henkilö lähestyy lasta verkossa seksuaalisessa tarkoituksessa. Mikään teknologia tai turva-asetus ei korvaa aikuisen läsnäoloa, minkä vuoksi laitteiden käyttöä tulisi harjoitella pitkään yhdessä.

Tehtävävihot ja työpajat digiarjen tukena

Lasten digiturvataitojen parantamiseksi on kehitetty konkreettisia työkaluja. Keväällä Aku Ankan, Helsingin Sanomien sekä Aamulehden liitteenä jaettiin digimaailman pulmatilanteita opettava tehtävävihko yli 230 000 kotiin ympäri Suomea. Sanoman keräämien tietojen mukaan peräti 79 prosenttia kohderyhmään kuuluvista kertoi kiinnostuksensa aihetta kohtaan lisääntyneen vihkon myötä, ja opas on edelleen ladattavissa vapaasti netistä.

Tämän lisäksi 5–9-vuotiaille lapsille järjestetään opettajan johdolla koululuokissa ja päiväkodeissa etäyhteydellä toimivia Digiturvatyöpajoja. Suojellaan Lapsia ry:n kanssa toteutettuihin työpajoihin on viimeisen parin vuoden aikana osallistunut jo lähes 30 000 lasta yli 170 paikkakunnalta, ja tulevan syksyn 2026 työpajojen aikataulut on nyt julkaistu järjestön verkkosivuilla.

AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta Kommentit pois päältä artikkelissa AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta

Tekoälystä on puhuttu viime vuodet lähes kuin uudesta sähköstä: väistämättömänä mullistuksena, joka muuttaa kaiken. Nyt tunnelma näyttää kuitenkin kääntyvän. Uusien kyselyiden ja raporttien mukaan yhä useampi suhtautuu -huumaan epäluuloisesti, ja osalla mitta on jo täynnä.

Axiosin mukaan tekoälyä kohtaan kasvaa suorastaan vastareaktio. Ihmisiä huolettavat erityisesti työpaikkojen katoaminen, kasvava sähkönkulutus ja se, että AI-buumi rikastuttaa lähinnä jo valmiiksi rikkaita teknologiayhtiöitä. Myös ympäristövaikutukset nostavat kierroksia, etenkin kun tekoälyn pyörittämiseen tarvitaan valtavia datakeskuksia.

Tilanne näkyy jo arjessa. Eräs Floridassa pidetty valmistujaispuhe levisi viraaliksi, kun puhuja julisti tekoälyn olevan “seuraava teollinen vallankumous” ja tähän yleisö vastasi buuauksilla. Se kertoo aika paljon siitä, ettei AI enää herätä pelkkää futuristista ihailua.

Tutkijoiden mukaan itsessään ei ole katoamassa mihinkään, mutta sen kaikkialle tunkeutuminen ei ole mikään luonnonlaki. Monet haluavat edelleen ihmiset asiakaspalveluun, luovaan työhön ja päätöksentekoon sen sijaan, että kaiken hoitaisi chatbot tai algoritmi.

Teknologiajättien kannalta tämä on ongelma, sillä AI:n kehitys vaatii jatkuvasti lisää datakeskuksia, sähköä ja rahaa. Jos tavalliset ihmiset alkavat vastustaa hankkeita äänekkäämmin, voi tekoälybuumin eteneminen hidastua merkittävästi. Tekoäly ei siis ehkä kaadu robottikapinaan, vaan ihmisten kyllästymiseen.