OpenAI esitteli juuri pientä maistiaista uudesta AI-videotyökalustaan nimeltä Sora.
Toisin kuin tekstipohjainen tekoäly kuten ChatGPT, Sora antaa meidän outojen ”taiteilijoiden” kuvailla millaista kohtausta haemme takaa ja tekoäly luo sen pohjalta videon. Taiteilijat kuten Alex Reben käyttivät Soraa tutkiakseen ideoita veistoksille, kun taas Josephine Miller teki videon malleilla ja värjätyllä lasilla.
Mutta Sora ei rajoitu todelliseen maailmaan. Tuotantoyhtiö ”shy kids” käytti sitä luodakseen hupaisan lyhytelokuvan ”Air Head” miehestä, jolla on ilmapallo päässään. Videon voit katsoa tämän blogin kautta.
OpenAI ei ole paljastanut, miten taiteilijat ohjaavat Soraa, mutta tulokset ovat kiistatta vaikuttavia.
Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos Tekoäly kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?
Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.
Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.
Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.
Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook on kertonut, että yhtiön tuotteiden hinnankorotukset ovat käytännössä väistämättömiä. Syynä ei ole uusi design tai luksusbrändäys, vaan nopeasti kallistuvat muistipiirit ja tallennuskomponentit, joiden hintoja tekoälyalan valtava kasvu nostaa.
Cookin mukaan Apple on yrittänyt pitkään suojata kuluttajia hintapiikeiltä, mutta tilanne on muuttunut kestämättömäksi.
Teemme parhaamme, mutta kustannusten nousu on siirtynyt meille liian voimakkaasti. – Cook kommentoi The Wall Street Journalille antamassaan haastattelussa.
Taustalla on tekoälyn räjähdysmäinen kasvu, joka on lisännyt valtavasti kysyntää muistille ja tallennusratkaisuille. Kun isot AI-toimijat hamstraavat komponentteja, kuluttajille tarkoitetut laitteet joutuvat kilpailemaan samoista resursseista. Cookin mukaan tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tarjonta ei enää riitä kysyntään.
Arvioiden mukaan esimerkiksi iPhone 17 Prossa käytetty komponenttien hinta voisi nousta noin 50 dollarista (noin 46 euroa) jopa 200 dollariin (noin 184 euroa) iPhone 18 Prossa. Tämä kertoo, miten nopeasti tuotantokustannukset voivat karata käsistä, vaikka itse laitteiden kehitys pysyisi maltillisempana.
Uutinen heijastuu myös pelaamiseen ja elektroniikkaan laajemmin. Konsolien ja pelilaitteiden hinnat ovat jo nousseet useammin kuin laskeneet, ja alan jättien kuten Sonyn ja Microsoftin kerrotaan olevan huolissaan tulevien laitesukupolvien hinnoittelusta. Tekoäly ei siis vain mullista ohjelmistoja, vaan se alkaa hiljalleen näkyä myös suoraan kuluttajan kukkarossa.
