Artikkelit

Viime vuosina Star Wars -faneja raivostuttanut Kathleen Kennedy jättää Lucasfilmin ”presidentin” virkansa vuoden lopussa Kommentit pois päältä artikkelissa Viime vuosina Star Wars -faneja raivostuttanut Kathleen Kennedy jättää Lucasfilmin ”presidentin” virkansa vuoden lopussa

Kathleen Kennedy astuu alas Lucasfilmin presidentin paikalta vuoden 2025 lopussa, yli 10 vuoden johdon jälkeen. Uutinen tuli ilmi Matt Bellonin Puck-uutiskirjeessä, ja sen mukaan Kennedy oli alun perin aikonut lähteä vuoden 2024 lopussa, mutta päätti jäädä vielä vuodeksi.

Kennedyn aikakausi Lucasfilmillä

Kathleen aloitti vuonna 2012, kun George Lucas myi Lucasfilmin Walt Disney Companylle. Kennedy johti kuuden teatterielokuvan tuotantoa, mukaan lukien viisi -elokuvaa ja viimeisen -seikkailun. Hän vastasi useiden live-action-sarjojen tuotannosta Disney Plus -palveluun, mukaan lukien ja . Kennedy teki yhteistyötä merkittävien ohjaajien kanssa, kuten JJ Abramsin (The Force Awakens) ja Rian Johnsonin (The Last Jedi) kanssa. Hän teki yhteistyötä Tony Gilroyn kanssa saadakseen Rogue Onen takaisin raiteilleen ja myöhemmin luodakseen Andorin. Kennedy paritti Jon Favreaun ja Dave Filonin luodakseen The Mandalorianin, joka synnytti kokonaisen sarjaperheen New Republic -aikakauteen.

Haasteet ja takaiskut

Kennedy koki uransa aikana myös takaiskuja kuten Solo: A Star Wars Storyn ohjaajavaihdos vain viikkoja ennen kuvausten päättymistä. Myös lukuisia elokuvaprojekteja julkistettiin, mutta monet niistä peruttiin tai uudistettiin merkittävästi luovien erimielisyyksien vuoksi. Myös Kennedyn tuotannolliset ratkaisut ovat raivostuttaneet lukuisia vanhanliiton Star Wars -faneja.

Tulevaisuuden projektit

Kennedy tuottaa elokuvat, joiden huhutaan sijoittuvan aikaan The Rise of Skywalkerin jälkeen. The Mandalorian ja Grogu -elokuva, joka on tuloillaan 22. toukokuuta 2026. Shawn Levyn elokuva, jonka kuvausten odotetaan alkavan tänä vuonna, ja Ryan Goslingia harkitaan pääosaan. James Mangoldin elokuva, mikä sijoittuu 25 000 vuotta ennen The Phantom Menacea. Dave Filonin elokuva, joka yhdistää New Republic -aikakauden tarinat. Sharmeen Obaid-Chinoyn elokuva, missä Daisy Ridley palaa Reyn rooliin, tarinan sijoittuessa 15 vuotta Palpatinen lopullisen tappion jälkeen.

Kennedy pysyy tuottajana kaikissa nykyisissä Lucasfilmin projekteissa, vaikka astuukin alas presidentin roolista. Ei vielä tietoa hänen seuraajastaan, mutta virallista vahvistusta odotetaan myöhemmin.

Kennedyn lähtö merkitsee suurta muutosta Lucasfilmin johdossa, ja se avaa mahdollisuuksia uuden vision ja luovan suunnan tuomiselle Star Wars -universumiin.

May the 4th Be With You – Päätoimittaja pisti Skywalker-saagan paremmuusjärjestykseen Kommentit pois päältä artikkelissa May the 4th Be With You – Päätoimittaja pisti Skywalker-saagan paremmuusjärjestykseen

May the Fourth be with you – rakkaat lukijat! -päivän kunniaksi päätin listata kaikki Skywalker-saagan yhdeksän episodia puhtaasti sen mukaan, mitä niistä tekee eniten mieli katsoa, ja mitä taas tulee katsottua vahvan facepalmauksen kera. Tämä ei siis ole objektiivinen totuus tai kriitikkopisteiden kooste, vaan täysin henkilökohtainen, katseluhaluun perustuva järjestys. Mikä sykähdyttää, mikä puuduttaa, ja mikä saa saa aivot räjähtämään typeryydellään.

Star Wars -elokuvat ovat olleet osa populaarikulttuurin ydintä jo yli neljä vuosikymmentä. Kyseiset filmit ovat tarjonneet suuria hetkiä, unohtumattomia hahmoja, ja välillä myös hieman hämmentävää kerrontaa. Tässä arvioin episodit I–IX kokonaisuuden ja elokuvallisen laadun perusteella, kuitenkin pienellä pilkkeellä silmäkulmassa.

1. Episode V – The Empire Strikes Back

Yksinkertaisesti sarjan mestariteos. Synkkä, vaikuttava ja tarinallisesti syvenevä jatko-osa, joka vie hahmot uusiin ulottuvuuksiin ja kasvattaa galaksin panoksia. Vaderin paljastus on yhä yksi elokuvahistorian ikonisimmista hetkistä.

2. Episode IV – A New Hope

Alkuperäinen seikkailu, joka muutti elokuvamaailman. Klassinen sankaritarina, nerokas rytmitys ja hahmot, joihin kiintyy hetkessä. Yksinkertainen mutta toimiva, juuri siksi niin tehokas.

3. Episode VI – Return of the Jedi

Vaikka Ewokit jakavat yhä mielipiteitä, elokuva sitoo alkuperäisen trilogian kauniisti yhteen. Vaderin lunastus ja keisarin kaatuminen ovat sarjan emotionaalisia kohokohtia. Hyvällä tavalla päätösosa.

4. Episode III – Revenge of the Sith

Esiosien kruunu. Anakin Skywalkerin traaginen käänne ja keisarikunnan nousu saavat kunnollisen painoarvon. Visuaalisesti näyttävä ja ajoittain jopa koskettava, dialogin kömpelyydestä huolimatta.

5. Episode VII – The Force Awakens

Energinen ja viihdyttävä paluu tuttuun galaksiin. Nojaa vahvasti alkuperäisen trilogian rakenteeseen, mutta esittelee myös uutta. Rey, Finn ja Kylo Ren lupaavat paljon, ja elokuva onnistuu herättämään vanhan kipinän. Vaikkakin kyseessä oli vähän liiankin laskelmoitu lämmittely, herätti se silti vahvaa toivoa tulevasta. Kuinkas sitten kävikään?

6. Episode I – The Phantom Menace

Esiosatrilogian aloitus ei ole niin katastrofaalinen kuin muistetaan, mutta ei myöskään erityisen vahva. Jar Jar ja byrokraattiset juonikuvioinnit eivät palvele tarinaa, vaikka Duel of the Fates ja Qui-Gon Jinn tuovat paljon hyvää. Ja Darth Maul! (tähän sulkuihin sydänemoji)

7. Episode II – Attack of the Clones

Yksi sarjan visuaalisesti kunnianhimoisimmista osista, mutta kompastuu kömpelöön rakkaustarinaan ja CGI-ylikuormaan. Obi-Wan loistaa, mutta Anakinin ”hiekkapuhe” jää elämään aivan väärällä tavalla.

8. Episode VIII – The Last Jedi

Kunnianhimoinen ja visuaalisesti komea elokuva, joka yrittää uudistaa Star Warsin rakennetta. Lopputulos on ristiriitainen: osa katsojista näkee tuoreutta, toiset hahmojen väärinkäyttöä ja epäjohdonmukaisia valintoja. Kunnioitettava yritys, mutta kompuroi useassa kohdassa.

9. Episode IX – The Rise of Skywalker

Trilogian päätösosa hukkaa suunnan täysin. Juoni ryntää eteenpäin ilman selkeää logiikkaa, Palpatinen paluu on selittämätön, ja koko elokuva tuntuu yrittävän korjata edellisen osan ratkaisuja ilman selkeää visiota. Valitettavan hajanainen lopetus koko saagalle. Ja aivan vitun typerä….

20 vuotta Revenge of The Sithiä: ”Kun Darth Vader syntyi, oli kuin poikuus olisi mennyt” Kommentit pois päältä artikkelissa 20 vuotta Revenge of The Sithiä: ”Kun Darth Vader syntyi, oli kuin poikuus olisi mennyt”

Toukokuussa 2005 seisoin Ylivieskan Seurojen Kuvien ovella lippu kädessäni, kädet hiukan täristen jännityksestä. : Episode III – Revenge of the Sith oli juuri ilmestynyt myös meidän peräkylämme tarjontaan. Allekirjoittanut, vuonna 1989 syntynyt Star Wars -fanin alku, olin varttunut katsellen alkuperäistä trilogiaa VHS-kaseteilta ja elänyt esiosien lapsenomaisen nousun teini-ikäni huumassa. Nyt edessäni oli lupaus: se kaunis hetki, jolloin kaikki odottamani palaset loksahtaisi paikalleen. Se hetki, jolloin Anakin Skywalkerista tulisi vihdoin itse pääperkele – Darth Vader.

Jo kuukausia ennen ensi-iltaa tunnelma oli sähköinen. Elokuvan traileri oli jo yksinään päräyttävä kokemus, siinä hetkessä, kun Vaderin tuttu, kylmä hengitys kajahti trailerin lopussa, nousivat nuoren painijapojan paksut niskakarvat pystyyn. Se ääni lupasi, että nyt, vihdoin, saisimme nähdä sen, mitä olimme odottaneet lapsuudesta asti: Darth Vaderin synnyn.

Mutta se ei ollut ainoa syy, miksi traileria katsottiin uudestaan ja uudestaan. Siinä vilahtivat myös muita alkuperäisestä trilogiasta tuttuja olentoja. Lapsuuden legendat ja kuiskitut tarinat olivat tulossa todeksi silmien edessä. Jokainen nopea leikkaus ja jokainen ikoninen kasvo nosti odotukset pilviin. Tämä on oleva vihdoin se mitä on odotettu!

Revenge of the Sith ei ollut vain mikä tahansa elokuva. Se oli pikemminkin kaltaiselleni nuorelle miehelle eräänlainen kulminaatio. Se oli vuosien odotuksen, lelukauppojen hyllyjen tuijottelun, spekulaatioiden ja unelmien täyttymys. Nyt viimein, valkokankaalla, Darth Vader oli syntyvä, ei myyttinä tai legendana, vaan verisenä, traagisena, todellisena. Pääperkele lavalla! Omaa, sarkastista huumoriani lainaten:

”Kun Darth Vader syntyi, oli kuin poikuus olisi mennyt…”

Ja mitä tulee itse elokuvaan…

Sehän oli siihen aikaan melkoinen spektaakkeli. Visuaalinen, tunnepitoinen, valtava myrsky, joka pyyhkäisi teatterin yli. Valomiekkataistelut olivat nopeampia ja kiihkeämpiä kuin koskaan ennen. Obi-Wanin ja Anakinin kaksintaistelu Mustafarin tulimeressä tuntui maailman suurimmalta ja tärkeimmältä taistelulta. Yoda ja Palpatine ottivat miehestä mittaa galaksin kohtalon puolesta, ja sekin tuntui isolta, myyttiseltä ja pysäyttävältä hetkeltä.

Kaikki oli silloin vähintäänkin päräyttevää. Todella siistiä. Ei siinä hetkessä mietitty elokuvan dialogin kömpelyyttä tai digiefektien yltäkylläisyyttä, jokainen uusi käänne, jokainen visuaalinen paukku oli pelkkää puhdasta sähköä. Ja kun Anakin viimein paloi poroksi Mustafarin laavalla ja Darth Vader syntyi, peräkammarin poikakin oli ihan hiilenä. Vaderin ensimmäinen hengenveto kypärän takaa oli kylmäävä ja hieno hetki. Eikä nyt kieltämättä niille ”NOOOOO” -huudoillekaan silloin mitään nauraa osannut.

Totta kai, aikuisen silmin osa efektipursutuksesta näyttää nykyään muoviselta, suurin osa dialogista on kömpelöä ja kohtauksia, kuten tuota edellä mainittua huutoakin, on helppo jälkikäteen hymyillen kritisoida. Mutta mikään näistä ei riitä viemään elokuvalta sen sydäntä ja painoarvoa.

Revenge of the Sith onnistuu siinä, missä monet muut Star Wars -elokuvat myöhemmin kompuroivat: se tuntuu oikeasti suurelta, kohtalokkaalta ja merkitykselliseltä. Se uskaltaa olla traaginen, synkkä ja peruuttamaton. Se kertoo tarinan sankarista, joka epäonnistuu – ja koko galaksi, joutuu maksamaan siitä hinnan.

Kaikista puutteistaan huolimatta, tai ehkä juuri niiden ansiosta, Revenge of the Sithissa on aitoa tunnetta. Se ei ole kyyninen tuote tai laskelmoitu fanipalvelu. Se on vilpitön yritys kertoa tarina, jolla on oikeasti painoarvoa.

Ja rehellisesti sanottuna, kyllä elokuva pesee mennen tullen Disneyn uuden Skywalker-trilogian, joka eksyi oman identiteettinsä etsimiseen ja unohti sen tärkeimmän: tunteen, myytin ja tarinan suuruuden.

Revenge of the Sith pyörii 20-vuotisen taipaleensa kunniaksi nyt elokuvateattereissa, joten mennäänhän porukalla katsomaan! Harmi vain, että tämä alkuun mainitsemani Seurojen Kuvat on nykyään AT-AT:n tuhoama kasa tiiltä….