Xbox Series S -konsolin saa nyt mustana – mukana tuplasti enemmän tallennustilaa Kommentit pois päältä artikkelissa Xbox Series S -konsolin saa nyt mustana – mukana tuplasti enemmän tallennustilaa

Xbox Series S 1tb

on julkaissut uuden mustan version sen edullisemmasta levyasemattomasta Series S -konsolista. Uudessa mallissa on myös aiempaa suurempi 1 TB:n levytila.

Hintaa mallille kertyy 50 euroa enemmän kuin mitä normaalille 512 GB:n valkoiselle Series S -mallille, jonka saa parhaillaan 309 euron hintaan.

Muuten uudessa versiossa on samat liittimet kaksi USB-liitäntää, Ethernet-liitäntä, lisätilaliitäntä sekä 2.1 -liitäntä. Edessä on yksi USB-liitäntä.

Musta S -malli on parhaillaan saatavilla 359 euron hintaan.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.

Sonyn ensiaskeleet kohti PS6-aikaa: 30 Gt muistia ja telakoitava käsikonsoli työn alla? Kommentit pois päältä artikkelissa Sonyn ensiaskeleet kohti PS6-aikaa: 30 Gt muistia ja telakoitava käsikonsoli työn alla?

Seuraavan sukupolven PlayStationista liikkuu jälleen tuoreita huhuja, eikä kaikki ole aivan niin suoraviivaista kuin voisi kuvitella. Luotettavana pidetty vuotaja KeplerL2 väittää NeoGAF-foorumilla, ettei tuleva perustuisi täysin :n RDNA 5 -grafiikka-arkkitehtuuriin. Sama hybridiratkaisu nähtiin jo -konsolissa, jonka sisuksissa yhdistyivät RDNA1-tekniikka ja säteenseurantaominaisuudet.

Jos huhut pitävät paikkansa, voisi sisältää jopa 30 gigatavua GDDR7-muistia. Lisäksi paljon puhuttu Sonyn käsikonsoli saattaisi tarjota jopa 24 gigatavua LPDDR5X-muistia. Vertailukohtana toimii hiljattain julkaistu , jonka kanssa muistimäärä olisi samalla tasolla.

Käsikonsolin kerrotaan olevan telakoitava ja kykenevän pyörittämään -pelejä, mutta tehojen ei odoteta yltävän nykyisen kotikonsolin tasolle. Toisin sanoen kyseessä olisi enemmän joustava lisälaite kuin täysiverinen seuraaja.

Markkinoille uusia -laitteita ei odoteta ennen vuotta 2027. Samaan aikatauluun on viitannut myös AMD seuraavan -sukupolven osalta, vaikka ei olekaan sitoutunut tarkkaan julkaisupäivään. Konsolisota ei siis ole katoamassa mihinkään, se vain ottaa aikansa seuraavaan kierrokseen.