Teknologia

Ylen selvitys: WhatsApp suosittelee pienten lasten kanavia tuntemattomille aikuisille Kommentit pois päältä artikkelissa Ylen selvitys: WhatsApp suosittelee pienten lasten kanavia tuntemattomille aikuisille

WhatsAppin kanavasuositukset voivat tuoda suomalaisten alakouluikäisten lasten kuvia, videoita ja arjen tapahtumia täysin tuntemattomien aikuisten nähtäville. Asia käy ilmi Ylen verifiointitiimin selvityksestä, jossa tarkasteltiin viestipalvelun suosittelemia julkisia kanavia huhtikuun ja lokakuun 2026 välillä.

Yle löysi palvelusta satoja tavallisten suomalaislasten ylläpitämiä kanavia. Yli 50 kanavalla ylläpitäjä oli alle 13-vuotias, vaikka WhatsAppin yleinen ikäraja on 13 vuotta. Lasten julkaisuissa näkyi muun muassa tanssivideoita, selfieitä ja arkisia kuulumisia.

Lapsen kanava voi päätyä aikuisen suosituksiin

Ylen toimittajat selvittivät kanavasuosituksia kolmella eri -tilillä, useilla laitteilla ja eri ajankohtina. Jokaisella testikerralla suositusten joukossa oli runsaasti lasten kanavia.

Erityisen huolestuttava havainto tehtiin pitkään käytössä olleella, 35-vuotiaan miehen profiililla. Sille suositelluista kanavista joka viides oli Ylen arvion mukaan alle 13-vuotiaan ylläpitämä ja joka kolmas alaikäisen ylläpitämä. Valtaosa lasten kanavien ylläpitäjistä oli tyttöjä.

Ylen mukaan lasten kanavia ei löytynyt sen kokeiluissa tavallisella hakutoiminnolla, mutta WhatsAppin suosittelujärjestelmä nosti niitä näkyville. Suositukset perustuvat palvelun mukaan muun muassa käyttöhistoriaan ja sijaintiin.

Julkisissa päivityksissä paljastuu myös henkilökohtaisia tietoja

Selvityksessä lapset jakoivat kanavillaan toisinaan tietoja harrastuksistaan, koulupäivistään ja päivittäisistä menoistaan. Osa julkaisi myös koko nimensä, syntymäaikansa tai puhelinnumeronsa. Tällaiset tiedot voivat yhdessä kuvien kanssa helpottaa lapsen tunnistamista ja hänen liikkeidensä selvittämistä.

WhatsApp-kanavat ovat julkisia, vaikka niiden ylläpitäjät saattavat ajatella jakavansa sisältöä vain kavereille ja perheenjäsenille. Kanavan seuraajamäärä ei myöskään kerro koko yleisöstä: Ylen löytämällä kolmen 11-vuotiaan kanavalla oli 156 seuraajaa, mutta sen julkaisut olivat tavoittaneet kuukaudessa noin 3 600 käyttäjää.

Pelastakaa Lapset -järjestön asiantuntija Inka Kiuru varoittaa Ylelle, että suosittelujärjestelmä voi altistaa lapsia esimerkiksi häirinnälle, kiusaamiselle ja houkuttelulle eli groomaukselle. Selvitys ei kuitenkaan osoita, että jokainen kanavilla esiintyvä lapsi olisi kohdannut tällaisia tilanteita.

Vanhemmille on tarjolla rajoituksia

WhatsAppin emoyhtiö Meta ei vastannut Ylen kysymykseen siitä, miksi palvelu suosittelee lasten kanavia aikuisille. Yhtiö kertoi kuitenkin ottaneensa käyttöön uusia vanhempien hallintatyökaluja.

Alle 13-vuotiaalle voi perustaa vanhemman hallinnoiman WhatsApp-tilin, jossa kanavaominaisuus ei ole käytettävissä. Yli 13-vuotiaiden kohdalla vanhemmat voivat puolestaan hallita nähtäviä kanavia ja estää oman kanavan perustamisen. Kiuru suosittelee erityisesti nuoremmille lapsille vanhemman hallinnoimaa tiliä.

Lähteet: Ylen selvitys

Alavieskasta Jämijärveen – DNA julkisti Suomen puheliaimmat kunnat Kommentit pois päältä artikkelissa Alavieskasta Jämijärveen – DNA julkisti Suomen puheliaimmat kunnat

Suomalaiset soittavat edelleen ahkerasti perinteisiä mobiilipuheluita, mutta soittoaktiivisuus jakautuu poikkeuksellisen epätasaisesti maantieteellisen sijainnin mukaan. Teleoperaattori :n tuore laajamittainen vertailututkimus paljastaa, että asukaskohtaisesti mitattuna Suomen puheliaimmat ihmiset asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Valtakunnallisen tilaston selkeäksi ykköseksi nousi Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi.

Kärkikolmikossa puhutaan yli 1 200 minuuttia vuodessa

DNA:n tilastoissa tarkasteltiin operaattorin asiakkaiden lähteviä mobiilipuheluita vuoden mittaisella seurantajaksolla (1.3.2025–28.2.2026). Luvuista on rajattu pois WhatsAppin ja FaceTimen kaltaisten sovellusten kautta tehdyt puhelut, jotta data kuvaa puhtaasti perinteisen puhelinverkon käyttöä.

Koko maan puheliaimman kunnan, Jämijärven, asukas puhui seurantajakson aikana puhelimessa keskimäärin huimat 1 419 minuuttia. Toiselle sijalle ylsi kainuulainen Hyrynsalmi 1 385 minuutilla ja kolmanneksi Siikainen 1 288 minuutilla. Myös Virolahti ja Lestijärvi hätyyttelivät kärkikolmikkoa yli 1 280 minuutin lukemillaan.

Listan kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa ja etäisyydet pitkiä. Soittaminen on tällöin monelle se luontevin tapa pitää yhteyttä. Ikärakenne vaikuttaa osaltaan paljon, sillä vanhemmat ikäluokat käyttävät puheluita aktiivisemmin.

DNA:n puhelinliittymistä vastaava Tuomas Henttonen taustoittaa pienten kuntien puheintoa. Henttonen muistuttaa myös, että noin 70–80 prosenttia kaikista puheluista maassamme tehdään yhä edelleen perinteisen mobiiliverkon kautta ja vain loput 20–30 prosenttia hoidetaan datapohjaisilla sovelluksilla.

Metropolit jäävät kauas taakse – Liikkumistapa selittää eroja

Pienten kuntien vilkas puhelinkulttuuri luo valtavan kontrastin suuriin asutuskeskuksiin. Siinä missä Jämijärvellä linjat käyvät kuumina, isoissa kaupungeissa perinteisten puhelujen minuuttimäärät romahtavat. Vantaalla puheluita puhuttiin asukasta kohden 405 minuuttia, Turussa 385 minuuttia ja Helsingissä 381 minuuttia. Kaikkein hiljaisinta oli Espoossa ja Tampereella, joissa molemmissa jäätiin vain hieman yli 300 minuutin tasolle. Kärkisijan Jämijärvellä puhutaankin lähes viisinkertainen määrä verrattuna Tampereeseen.

Suurissa kaupungeissa viestintä on siirtynyt voimakkaammin pikaviestimiin ja muihin digitaalisiin kanaviin. Henttosen mukaan myös arkinen liikkumistapa heijastuu suoraan minuutteihin: paljon autoilevat maaseudun asukkaat hoitavat asioita usein puhumalla handsfree-laitteisiin ajon aikana, kun taas julkisissa kulkuvälineissä matkustavat kaupunkilaiset suosivat tekstipohjaista chättäilyä.

Keskikokoisten kuntien ja kaupunkien välillä erot ovat suuria. Esimerkiksi Kuusamo (1 069 min), Heinola (1 066 min) ja Savonlinna (1 040 min) sijoittuvat listalla korkealle, kun taas huomattavasti suuremmassa Lahdessa asukaskohtaiset minuutit jäivät 832 minuuttiin.

Suomen 15 puheliainta kuntaa (Minuuttia per asukas):

SijaKaupunki tai kuntaAsukasluku (2023)Puhelut (min/asukas)
1.Jämijärvi1 6601 419
2.Hyrynsalmi2 0521 385
3.Siikainen1 2861 288
4.Virolahti2 9441 283
5.Lestijärvi6881 282
6.Enonkoski1 3111 237
7.Ristijärvi1 1561 199
8.Utajärvi2 4851 188
9.Posio2 9271 117
10.Taivalkoski3 7951 116
11.Pomarkku1 9711 108
12.Lumijoki1 9691 102
13.Koski tl2 2101 100
14.Kankaanpää12 4301 098
15.Suomussalmi7 2881 084

WhatsApp testaa suurta ulkoasupäivitystä iPhonessa Kommentit pois päältä artikkelissa WhatsApp testaa suurta ulkoasupäivitystä iPhonessa

kehittää -sovelluksensa ulkoasua uuteen suuntaan niin sanotulla “Liquid Glass” -ilmeellä, jossa käyttöliittymän elementit näyttävät aiempaa läpikuultavammilta ja yhtenäisemmiltä. Uudistus on vielä testivaiheessa, mutta sitä näkyy jo beta-versioissa.

Uusimpien testiversioiden perusteella muutokset eivät koske enää vain sovelluksen yleistä näkymää, vaan myös yksittäisiä viestitoimintoja. Nyt työn alla ovat muun muassa viestireaktiot ja valikkovalinnat, jotka saavat uuden visuaalisen tyylin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi viestien sydämet, peukut ja muut reaktiot sekä lisätoiminnot muuttuvat “lasimaisiksi” ja aiempaa kevyemmän näköisiksi. Tällä hetkellä käyttöliittymä on kuitenkin vielä keskeneräinen, ja eri osat näyttävät keskenään erilaisilta.

Taustalla on laajempi pyrkimys yhtenäistää WhatsAppin ilmettä uuden design-suuntauksen kanssa. Osa uudistuksista on jo nähty aiemmin chat-näkymässä ja muissa sovelluksen osissa, mutta nyt niitä laajennetaan vähitellen koko käyttökokemukseen.

Varsinaista julkaisupäivää ei ole vielä kerrottu, mutta jatkuvat muutokset beta-versioissa viittaavat siihen, että suurempi ulkoasupäivitys voi olla tulossa lähiaikoina.

Lähde: 9TO5Mac