ChatGPT ja Claude saavat mahdollisesti suuria päivityksiä pian Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT ja Claude saavat mahdollisesti suuria päivityksiä pian

Tekoälychatbotit ChatGPT ja saattavat saada merkittäviä päivityksiä lähiviikkoina. Huhujen mukaan päivitykset koskevat erityisesti taustalla olevia malleja, jotka ohjaavat bottien älykkyyttä.

OpenAI on jo ilmoittanut päivityksistä -malliperheeseen, ja on julkaissut uuden -version Claude-appistaan. Molemmat yritykset ovat vihjailleet päivitysten tuloon syksyn aikana.

Voimme odottaa uusia ominaisuuksia, kuten :n integraatiota :hen ja Anthropicin Claude-mallin laajempaa käyttöä. Nämä päivitykset voivat parantaa huomattavasti käyttäjäkokemusta ja tekoälyn kykyä suorittaa erilaisia tehtäviä.

Sony kehittää tekoälyllä ohjattuja PlayStation-hahmoja – vuotanut video paljastaa prototyypin Kommentit pois päältä artikkelissa Sony kehittää tekoälyllä ohjattuja PlayStation-hahmoja – vuotanut video paljastaa prototyypin

Sony PlayStation 5

on kokeilemassa tekoälyllä ohjattuja pelihahmoja, paljastaa The Vergen raportoima vuotanut video. Studiosin kehittyneen teknologian ryhmän tuottamassa esittelyssä nähdään Horizon-pelisarjan päähenkilö Aloy, joka vastaa kysymyksiin tekoälyn avulla.

Videolla Sony Interactive Entertainmentin ohjelmistoinsinööri Sharwin Raghoebardajal käy keskustelua -Aloyn kanssa. Teknologiassa yhdistetään OpenAI:n Whisper (puheentunnistus), ja (keskustelu ja päätöksenteko), Sonyn Emotional Voice Synthesis (puhesynteesi) ja (kasvoanimaatiot).

Aloyn ääni ei kuitenkaan ole alkuperäisen näyttelijän Ashly Burchin vaan muistuttaa yksinkertaista tekstistä puheeksi -robottiääntä. Hänen kasvoanimaationsa ovat jäykkiä ja silmät elottomia, mikä tekee kokonaisuudesta vielä keskeneräisen oloisen.

Sony ei ole vahvistanut, tuleeko teknologia osaksi tulevia pelejä, mutta yhtiö tutkii tekoälyn mahdollisuuksia osana pelikokemuksiaan. Myös muut pelialan toimijat, kuten ja , ovat investoineet voimakkaasti tekoälyyn. Pelaajien ja kehittäjien keskuudessa -teknologia on kuitenkin herättänyt kritiikkiä, erityisesti luovuuden ja tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Vaikka video on vain prototyyppi, se antaa mielenkiintoisen katsauksen tulevaisuuteen: tuleeko tekoälyllä toimivista hahmoista osa PlayStationin pelejä?

Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. -niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten , Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä ä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekoäly tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.