Teknologia

ChatGPT julkaisi uuden version, joka ei pussaa, mutta ainakin se jo puhuu Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT julkaisi uuden version, joka ei pussaa, mutta ainakin se jo puhuu

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Teknologiajätti on ottanut merkittävän askeleen kohti entistä luonnollisempia ja inhimillisempää tuntuisia tekoälyvuorovaikutuksia. Yhtiö on aloittanut :n Advanced Voice Mode -ominaisuuden rajoitetun julkaisun, joka tuo käyttäjille mahdollisuuden kokea hyperrealistisia äänivasteita.

Alkuvaiheessa ominaisuus on saatavilla vain osalle ChatGPT Plus -tilaajista, mutta OpenAI aikoo laajentaa sen käyttöä kaikkiin Plus-käyttäjiin syksyllä 2024.

ChatGPT:n äänimaailman kehitys on ollut täynnä käänteitä. Aiemmin esitelty ääni herätti huomattavaa huomiota ja kritiikkiä, sillä se muistutti hämmästyttävästi näyttelijä Scarlett Johanssonin ääntä. Tämä johti oikeudellisiin kysymyksiin ja lopulta äänen poistamiseen.

Uusi, OpenAI:n mukaan parannetuista turvallisuustoimista varustettu ääni hyödyntää -mallia, joka mahdollistaa monimuotoisen käsittelyn. Tämä tarkoittaa, että malli voi käsitellä sekä ääntä että tekstiä samanaikaisesti, mikä johtaa nopeampiin ja sujuvampiin vuorovaikutuksiin. Lisäksi malli pystyy havaitsemaan puhujan tunteita, kuten surun, innostuksen tai jopa laulun.

OpenAI on kuitenkin varovainen uuden teknologian käyttöönotossa. Ominaisuus julkaistaan vaiheittain, jotta yhtiö pystyy seuraamaan tarkasti sen käyttöä ja vaikutuksia. Lisäksi äänivaihtoehdot on rajoitettu neljään esiasetettuun ääneen, jotka on luotu yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Tämä on yksi OpenAI:n toimenpiteistä välttääkseen syväväärennösten ja tekijänoikeusriitojen aiheuttamia ongelmia.

Tekoälyn kehitys on herättänyt myös huolta yksityisyydestä ja eettisistä kysymyksistä. OpenAI:n pyrkimys läpinäkyvyyteen ja turvallisuuteen on tärkeä askel luottamuksen rakentamisessa käyttäjien kanssa. Kuinka tämä uusi äänimaailma vaikuttaa tulevaisuuden vuorovaikutukseen, onkin mielenkiintoinen seurata.

OpenAI sulki videosovelluksensa ja Disney veti miljardin dollarin sijoituksensa Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI sulki videosovelluksensa ja Disney veti miljardin dollarin sijoituksensa

on sulkenut videota generoivan -sovelluksensa. Yhtiö ilmoitti päätöksestä viestissään, jossa se kiitti käyttäjiä mutta myönsi, että palvelun tarina päättyy toistaiseksi. Sulkeminen koskee myös suunnitelmia, jotka liittyivät laajempaan API-ekosysteemiin.

Samaan aikaan on vetäytynyt noin miljardin dollarin sijoitus- ja lisenssisopimuksesta, joka olisi mahdollistanut sen hahmojen käytön Sora-sovelluksessa. Sopimuksen oli tarkoitus tuoda mukaan muun muassa Marvelin, Star Warsin ja Pixarin hahmoja tekoälyvideoihin.

OpenAI:n Sora ehti herättää valtavaa huomiota, kun sen uudempi versio julkaistiin vuonna 2025. Sovellus mahdollisti realististen videoiden luomisen pelkällä tekstisyötteellä ja samalla se herätti nopeasti myös isoja huolia tekijänoikeuksista ja sisällön käytöstä ilman lupaa.

Kritiikkiä tuli laajasti studioilta, ammattiliitoilta ja jopa eri maiden viranomaisilta, jotka varoittivat vaikutuksista luovaan teollisuuteen. Erityisesti huolta herätti se, että käyttäjät saattoivat luoda videoita tunnetuista hahmoista ja julkisuuden henkilöistä ilman selkeitä rajoja.

Vaikka Disney on nyt vetäytynyt hankkeesta, yhtiö ei sulje pois tekoälyn käyttöä tulevaisuudessa. OpenAI puolestaan vihjaa jatkavansa kehitystä muilla alueilla, mutta Soran tarina näyttää ainakin toistaiseksi päättyneen ennen kuin se ehti kunnolla alkaa.

Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn Kommentit pois päältä artikkelissa Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn

Tekoälyn läpimurto :n jälkeen on saanut teknologiayhtiöt ryntäämään samaan suuntaan kuin ilmaiselle ämpärille joista kaikki haluavat osansa. Valitettavasti lasku tästä innosta on nyt saapumassa tavallisille pelaajille. Tekoäly vaatii valtavasti muistia ja tallennustilaa, ja seurauksena RAM- ja SSD-hinnat ovat nousseet rajusti, eikä helpotusta ole näkyvissä ainakaan vuoteen 2026.

Tilanne on karu erityisesti -pelaajille. DDR5-muistin hinnat ovat nelinkertaistuneet muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi 32 gigatavun DDR5-muistipaketti, joka maksoi vielä kesällä noin 75 euroa, voi nyt maksaa yli 300 euroa. Suurimmat muistivalmistajat , ja ohjaavat tuotantoaan tekoälykeskuksiin, joissa käytetään HBM-huippumuistia. Kuluttajat jäävät nuolemaan näppejään, ja Micron ehti jo sulkea Crucial-brändinsä kuluttajapuolen kokonaan.

Myös konsolipelaaminen on vaarassa kallistua entisestään. 5 ja Series -konsolit ovat jo kokeneet useita hinnankorotuksia, ja analyytikot arvioivat, että konsolien hinnat voivat nousta 10–15 % seuraavan parin vuoden aikana. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavan sukupolven konsolit saattavat alkaa jopa 550–600 eurosta. Ei ihan sitä “helppoa ja edullista” pelaamista, jota konsolit yleensä lupaavat.

PC-puolella luvut ovat vielä synkempiä. Ensi vuonna 1 000–1 200 euron pelitietokone voi olla käytännössä mahdoton rakentaa. Näytönohjaimet kallistuvat GDDR7-muistin vuoksi, ja RAM- sekä SSD-hinnat jatkavat nousuaan arviolta vielä 30 % lisää. Jopa suuret valmistajat, kuten ja , varautuvat noin 20 % hinnankorotuksiin, ja osa myy jo nyt koneita ilman muistia. Kyllä, luit oikein, eli ostat koneen ja hankit RAMit erikseen.

Lopputulos on selvä: tekoäly ei ole vain ohjelmistoa pilvessä, vaan se syö konkreettisesti pelaajien laitteistobudjettia. Vaikka tekoäly lupaa tehokkuutta ja tulevaisuutta, sen hintalappu näkyy nyt pelikoneissa, konsoleissa ja jopa puhelimissa. Pelaajien näkökulmasta tämä ei ole sci-fiä, tämä on kallis todellisuus, joka tekee harrastuksesta entistä vähemmän saavutettavan.