Cyberpunk-päivät: Hienosti kirjoitettu Shadowrun-roolipeli naittaa scifin ja fantasian Kommentit pois päältä artikkelissa Cyberpunk-päivät: Hienosti kirjoitettu Shadowrun-roolipeli naittaa scifin ja fantasian

2077 viivästyi joulukuun 10. päivään, eli noin sadan vuoden päähän. Odotuksen aikana perehdyn joka maanantai vähintään yhteen kiinnostavaan, mutta vähän tunnettuun cyberpunk-aiheiseen peliin. Tällä kertaa käsittelyssä onkin kolme peliä kerralla.

Hong Kong, se kaikkien -kaupunkien esikuva.

Kuten Mayat ennustivat, vuonna 2012 siirryttiin uuteen aikaan. Magia palasi maailmaan muuttaen osan ihmisistä örkeiksi, peikoiksi ja haltioiksi. Jotkut oppivat taikomaan tai puhumaan hengille. Taruolentoja ilmestyi metsistä, lohikäärmeet kaartelivat taivaalla ja Tolkien kääntyi haudassaan. Maailma muuttui 70 vuodessa -dystopiaksi, jossa korporaatiot hallitsevat ja jengit rymyävät kaduilla. Näin eksoottinen soppa on Shadowrunin maailma. Syntien ja korruption keskellä parhaiten lyövät leiville alamaailman palkkasoturit, shadowrunnerit.

Ei sukua runnereille.

Shadowrun Returns ja sen jatko-osat Shadowrun Dragonfall ja Shadowrun Hong Kong saavat vaikutteensa 90-luvun roolipeleistä. Ne muistuttavat hieman Baldur’s Gate -pelejä, mutta yksinkertaistettuna, ja painottuvat enemmän vuoropohjaiseen taisteluun. Sarja on tehty pienellä budjetilla, mutta isolla sydämellä. Yhteistä peleissä on käsikirjoituksen laatu. Öinen kaupunki kertoo tarinoita salaliitoista, maagisista mysteereistä ja kurjista ihmiskohtaloista. Pelit on kirjoitettu niin tosissaan, että keijujen ja velhojen läsnäolo scifi-dystopiassa alkaa tuntua ihan uskottavalta.

Tapasin Berliinin kaduilla kohteliaan trollin, sotaveteraani Aleksi Laineen. Hän karkotti venäläiset Lapista, mutta menetti sodassa jalkansa.

Kuten 2077, myös Shadowrun-trilogia pohjautuu vanhaan pöytäroolipeliin. Cyberpunkin ensimmäinen painos ilmestyi 1988, ja sen inspiroima Shadowrun vuotta myöhemmin. Jos fantasiaelementtejä ei lasketa, pelien miljöö ja tunnelma ovat lähes identtiset. Kumpi sitten on parempi? Se on kuin vertailisi Stallonea ja Schwarzeneggeria. Molemmat ovat parempia.

Hahmosta voi tehdä vaikka haltiahakkerin, kyborgi-örkin tai shamaanin.

Trilogian jokainen osa kertoo oman tarinansa, joten ne voi pelata vapaassa järjestyksessä. Shadowrun Returns on lineaarinen sarja tehtäviä öisessä Seattlessa. Se on pelinä hyvä, mutta kovin pieni ja simppeli. Berliinin anarkistikaupunkiin sijoittuva Dragonfall tarjoaa enemmän sivutehtäviä ja vapautta, ottaen varovaisen askeleen Baldur’s Gaten suuntaan. Hong Kong on sarjan isoin ja tunnelmallisin peli, mutta sen proosan paljous voi olla monille liikaa. Parhaan tasapainon tarinan ja taistelun määrässä saavuttaa Dragonfall. Jos aikoo pelata vain yhtä Shadowrun-peliä, suosittelen perus pelaajille Dragonfallia, mutta lukemisen ja fiilistelyn ystäville Hong Kongia.

Pelien maailmat ovat melko rajattuja, mutta tehtävien kirjo rikas. Jokainen varjorundi on oma kiinnostava minitarinansa. Sivutehtävien sisältäkin löytyy sivutehtäviä, ja ratkaisutapoja riittää. Monet esteet voi ohittaa hakkeroimalla Matrixiin tai jopa puhumalla. Shadowrunin pihvi on kuitenkin X-COM -tyylinen taistelu, joka toimii mainiosti. Hahmoja ohjataan vuoro kerrallaan strategisiin asetelmiin ammuskelemaan tulisuojien takaa tai piirittämään vastustajia. Munkki voi hyökätä mukiloimaan vihollisia läheltä, samalla kun katusamurai ampuu haulikolla nurkan takaa, dekkeri hakkeroi vihollisten dronet näitä vastaan ja taikuri heittää tulipallon. Taistelu on jännittävää, vaikeaa ja hauskaa kuin mikä.

on vaarallinen varjomaailma.

Pelit eivät selitä sääntöjä tarpeeksi, joten varsinkin hahmoa luodessa kannattaa turvautua internetin apuun. Muuten voi huomata tuntien päästä tehneensä hahmostaan tumpelon. Vaatimaton budjetti näkyy myös lievänä rosoituutena ja satunnaisina bugeina. Ongelmia ei kannata kavahtaa, jos Shadowrunin maailma muuten kiinnostaa. Tulen aina muistamaan Seattlen synkkyyden, Berliinin rähjäisyyden ja Hong Kongin värikkäät valot. Ennen kaikkea muistan rinnallani taistelleet shadowrunnerit, eli ainoan oikean perheeni. Feuerschwinge vieköön, Shadowrun-trilogia saattaa olla paras -roolipelikokemus ainakin vielä neljän viikon ajan.

Kommentoi

Cyberpunk 2077 -lautapeli tulossa joukkorahoituksen voimalla Kommentit pois päältä artikkelissa Cyberpunk 2077 -lautapeli tulossa joukkorahoituksen voimalla

Cyberpunk 2077: Gangs of Night City

on saamassa oman lautapelin nimeltään Cyberpunk 2077: Gangs of Night City. Projekti kerää parhaillaan rahoitusta Kickstarter -joukkrahoituskampanjan avulla.

Pelin taustalla on CMON Games, joka on aiemmin toteuttanut lautapelejä mm. God of War ja Bloodborne -peleistä.

Gangs of Night City -pelissä 1-4 pelaajaa hallitsee Night Cityn häikäilettömiä jengejä ja yrittää saada alamaailmaa haltuunsa. Muita jengejä voi haastaa lihasvoimalla tai hakkeroimalla.

Pelissä nähdään videopelistä tuttuja hahmoja kuten Jackie Welles, Johnny Silverhand sekä Judy Alvarez.

Kommentoi

Cyberpunk 2077 -peli sai vihdoin lentävät autot uuden modin myötä – katso video Kommentit pois päältä artikkelissa Cyberpunk 2077 -peli sai vihdoin lentävät autot uuden modin myötä – katso video

Cyberpunk 2077 Let There be Flight

Ilmestyessään loppuvuodesta 2020 kovasti odotetusta Cyberpunk 2077 -pelistä puuttui monia asioita, joita oli luvattu. Yksi näistä oli lentävät autot, joita pelissä kyllä nähdään mutta niitä ei valitettavasti pääse ohjastamaan, mutta nyt pääsee.

Peliin on nimittäin julkaistu uusi modi nimeltään Let There be Flight, joka mahdollistaa lentävillä autoilla ajamisen. Autoissa on kääntyvät rengasmoottorit, Blade Runner -henkiset äänet sekä täysin mukautetun ohjauksen.

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun kovasti keskenkeräistä peliä on paranneltu modaajien toimesta. Viime vuoden lopulla pelin olemassa ollut metrojärjestelmä tehtiin valmiiksi modaajien toimesta.

Pelin kuumeisesti odotettua ensimmäistä lisäosaa ollaan julkaisemassa alustavasti ennen tämän vuoden loppua. Nähtäväksi jäänee mitä tuleva lisäosa sisältää.

Kommentoi