Valven pulmanratkontaa ja seikkailua yhdistelevät Portal -pelit ilmestyivät aiemmin tällä viikolla Nintendo Switch -konsolille. Pitkään ei ehtinyt kulua kun modaajat onnistuivat löytämään pelin syövereistä merkkejä Half-Life 2 -pelistä ja saivatkin sen toimimaan.
Kokoelma sisältää Half-Life 2 -pelin kokonaisuudessaan, poislukien kartat sekä musiikit. Modaaja OatmealDomen mukaan tiedostot saattavat olla jäänteitä Nvidia Shield -versiosta.
Temppu onnistuttiin tekemään alkuperäisten karttojen sekä modatun Switch -konsolin avulla.
Hellraiser: Revival sai uuden pelivideon, ja on heti selvää, että tätä peliä ei ole tehty heikkohermoisille. Saber Interactiven kehittämä selviytymiskauhupeli jatkaa samalla äärimmäisen groteskilla linjalla, joka on tehnyt alkuperäisestä Hellraiser-elokuvasta kulttiklassikon.
Trailerin keskiössä on Genesis Configuration -niminen kuutio, joka perustuu elokuvista tuttuun pahamaineiseen Lament Configurationiin. Käytännössä kyseessä on jonkinlainen demoninen Rubikin kuutio, jolla päähenkilö Aidan voi paiskoa vihollisia ympäristöstä löytyvillä esineillä, imeä tulta aseeksi ja ratkaista pulmia. Jos Half-Life 2:n gravity gun ja painajainen saisivat yhteisen lapsen, lopputulos näyttäisi aika lähelle tältä.
Pelin väkivalta taas menee täysin omalle tasolleen. Trailerissa nähdään muun muassa kasvojen repimistä irti kallosta, hampaita kasvavia lihamöykkyjä ja ihottomia vihollisia, joiden verisuonet tekevät ylitöitä. Kehittäjien mukaan tavoitteena on ollut nimenomaan tehdä mahdollisimman häiritsevä ja uskollinen Hellraiser-kokemus ilman turhaa silottelua.
Studion luova johtaja Tim Willits kertoi aiemmin, ettei ESRB-ikärajaa varten tarvinnut poistaa pelistä mitään. Se on melko harvinainen lause vuonna 2026, jolloin monet pelit yrittävät yleensä vältellä kaikkein rajuinta materiaalia. Saber Interactive taas näyttää lähestyvän asiaa enemmän ajatuksella: ”lisätään vielä vähän verta ja katsotaan mitä tapahtuu.”
Tomodachi Life: Living the Dream on huhtikuussa 2026 julkaistu sosiaalinen simulaattori, joka jatkaa kymmenen vuotta sitten 3DS-konsolilla nähdyn hittipelin jalanjäljissä. Kyseessä on Nintendo Switchille ja Switch 2:lle julkaistu teos, jossa pelaaja ottaa eräänlaisen ”jumalhahmon” roolin saarella. Toisin kuin esimerkiksi Animal Crossingissa, tässä pelissä et ohjaa yhtä hahmoa, vaan luot ja hallinnoit kokonaista Mii-yhteisöä. Pelin ydin on seurata hahmojen arkea, ruokkia heitä, ratkoa heidän arkisia pulmiaan ja todistaa täysin absurdeja sosiaalisia tilanteita, jotka syntyvät hahmojen omista persoonallisuuksista. Se on uniikki yhdistelmä meemigeneraattoria, hiekkalaatikkopeliä ja surrealistista reality-sarjaa.
Tomodachi Life: Living the Dream, peli ei huuda huomiota, ei pakota pelaamaan tuntikausia eikä yritä vakuuttaa sinua syvällisyydellään. Sen sijaan se tarjoaa jotain paljon yksinkertaisempaa ja ehkä siksi myös yllättävän arvokasta.
Saari, jossa mikään ei ole oikeasti tärkeää
Peli alkaa tyhjältä saarelta. Ei tehtävälistoja, ei kiirettä, eikä panoksia. Sinä tuot saarelle ihmiset, Miit ja annat heidän elää. He syövät, riitelevät, ihastuvat, näkevät outoja unia ja pyytävät apua täysin arkisiin ongelmiin. Jossain vaiheessa huomaat vain seuraavasi heidän elämäänsä, kuin jonkinlaista absurdia reality-sarjaa.
Pienistä hetkistä syntyy merkitys
Suuriman osaa ajasta mitään erityistä ei tapahdu ja silti tapahtuu koko ajan. Yksi Mii kaatuu keskelle katua, toinen pohtii rakkauselämäänsä ja kolmas haluaa vain uuden hatun. Kuulostaa tylsältä, mutta käytännössä se on juuri päinvastaista. Pelin viehätys syntyy siitä, miten tavalliset tilanteet muuttuvat täysin oudoiksi ja usein ilman mitään syytä.
Se on kevyttä, välillä typerää ja yllättävänkin samaistuttavaa.
Ihmissuhteet, jotka tuntuvat… oikeilta?
Yksi pelin suurimmista vahvuuksista on tapa, jolla se käsittelee ihmissuhteita. Vaikka kaikki on pinnalta katsottuna yksinkertaista, Miien väliset suhteet alkavat tuntua yllättävän merkityksellisiltä. Pelaaja voi vaikuttaa niihin enemmän kuin ennen, mutta lopputulos ei ole koskaan täysin hallinnassa. Ehkä juuri siksi ne tuntuvat aidoilta.
Peli ottaa myös selkeän askeleen nykyaikaan, jossa identiteettejä voi muokata vapaammin ja suhteet eivät ole enää rajattuja. Tämä ei tee tästä pelistä “syvällistä”, mutta tekee siitä inhimillisemmän.
Rutiinia vai rauhaa?
Totuus on silti, että Tomodachi Life: Living the Dream on liian itseääntoistava peli. Samat ongelmat, samat pyynnöt, samat loopit. Sellainen peli, johon palaat hetkeksi joka päivä ilman stressiä tai pakkoa. Peliä suosittelen heille, jotka pitävät luovasta kaaoksesta , yllätyksellisestä huumorista ja kummallisten tarinoiden seuraamisesta , mutta miinuspuolena on se, että toisteisuus ja tiettyjen rakastettujen ominaisuuksien karsiminen voivat tehdä kokemuksesta pidemmän päälle ohuen.
omodachi Life: Living The Dream (Switch 1 / Switch 2)
8 / 10
Hyvää+Rentouttava +Absurdi huumori +Luovat työkalut +Elävä- ja söpö maailmaHuonoa-Itseään toistava -Pinnallinen perhesimulaatio YhteenvetoTomodachi Life: Living the Dream ei ole peli, joka jää historiaan suurena mestariteoksena. Mutta se voi olla peli, joka jää sinun arkeesi. Se on pieni digitaalinen paikka, jossa mikään ei ole kiireellistä, tärkeää tai vakavaa ja juuri siksi se toimii.
