Muut, Teknologia

Intel julkaisee ilmaisen sovelluksen tekoälykuvien luomiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Intel julkaisee ilmaisen sovelluksen tekoälykuvien luomiseen

Intel tarjoaa uuden tavan kokeilla tekoälygeneroituja kuvia. Yhtiö esitteli tulevan AI Playground -sovelluksensa Computex-messuilla aiemmin tällä viikolla. Windows-sovellus on helppokäyttöinen ja toimii kokonaan PC:lläsi, eikä se vaadi monimutkaisia komentokehotteita, skriptejä tai edes internet-yhteyttä.

Mielenkiintoista on se, että kaikki toimii laitteistasi käsin hyödyntäen joko Intel Core Ultra -prosessorin sisäänrakennettua Intel Arc GPU:ta tai erillistä 8GB VRAM Arc -näytönohjainta.

AI Playground julkaistaan ilmaiseksi ladattavana myöhemmin tänä kesänä. Se on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helppokäyttöiseksi. ”Emme näe AI Playgroundia korvaajana monille muille hienoille tekoälyprojekteille ja -sovelluksille”, Intel kirjoitti hiljattain blogikirjoituksessa, ”mutta näemme AI Playgroundin helppona tapana aloittaa tekoälyn käyttö.”

Sovellus asentuu kuin tavallinen Windows-sovellus, ja kuvien luomisen, muokkaamisen ja keskustelutoiminnon välillä vaihtaminen tapahtuu napsauttamalla näytön yläreunassa olevia välilehtiä. Kuvien luominen voi olla yksinkertaista kuin lyhyen kuvauksen kirjoittaminen ja yhden painikkeen napsauttaminen. Monet aiemmin erikoisasetukset, kuten ”Steps”, ”LoRAs” ja ”Schedulers”, on muutettu helpommin lähestyttäviksi ”Tarkkuus” ja ”Laatu” -asetukseksi. Kokeneemmat käyttäjät voivat kuitenkin edelleen käyttää niitä ”Manuaali”-tilassa.

Vaikka Answer LLM:n suorituskyky ei ollutkaan demovideolla erityisen vaikuttava, chatbottia voidaan hienosäätää paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi käyttäjän kanssa käydyn vuorovaikutuksen sekä syötetekstin ja -dokumenttien avulla. Tässä AI Playground erottuu edukseen pilvipohjaisista malleista, kuten Claude, Gemini tai ChatGPT – koska kaikki AI Playgroundissa toimii paikallisesti käyttäjän PC:llä, on hänen tietojen, pyyntöjen ja tuotosten vuotamisen riski dramaattisesti pienentynyt.

Lisäksi LLM on avointa lähdekoodia ja se tukee helposti muiden generointiin keskittyvien tekoälysovellusten Pytorch-malleja, mikä mahdollistaa ainutlaatuisen yhdistelmän joustavuutta ja yksityisyyttä, jota pilvipohjaiset sovellukset eivät tällä hetkellä tarjoa.

Lähde: Digital Trends

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.