Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. -niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten , Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä tekoälyä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.

Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin Kommentit pois päältä artikkelissa Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin

OpenAI entinen tiedejohtaja Kevin Weil on perustanut Warp Sciences -startupin, joka pyrkii automatisoimaan lääkeaineiden kehitykseen liittyvää laboratoriotyötä robottien avulla. Yhtiö keräsi 215 miljoonan dollarin rahoituksen 865 miljoonan dollarin arvostuksella, Weil kertoi X-palvelussa.

Rahoituskierrosta johti Lightspeed. Mukana olivat myös IVP, Mayfield, Lux Capital, Premji Invest ja Menlo Ventures.

Warp Sciencesin tavoitteena on antaa robottien valmistaa ja testata tutkijoiden tunnistamia lupaavia yhdisteitä. Bioteknologiayhtiöt ovat ulkoistaneet tällaista työlästä kemiallista työtä muun muassa kiinalaisille sopimusvalmistajille. Weil haluaa tuoda työtä takaisin Yhdysvaltoihin ja vähentää lääkeaineiden kehityksen riippuvuutta geopoliittisesti haavoittuvista toimitusketjuista.

Yhtiön kemistit opettavat robotteja suorittamaan laboratoriotehtäviä kameroiden ja sensorihanskojen avulla. Tavoitteena on automatisoida kokeellista laboratoriotyötä niin, että robotit voivat työskennellä ympäri vuorokauden ja nopeuttaa uusien lääkeaineiden löytämistä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.