Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. Manus-niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten ChatGPT, Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä tekoälyä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekoäly tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.

Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn Kommentit pois päältä artikkelissa Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn

Tekoälyn läpimurto ChatGPT:n jälkeen on saanut teknologiayhtiöt ryntäämään samaan suuntaan kuin ilmaiselle ämpärille joista kaikki haluavat osansa. Valitettavasti lasku tästä innosta on nyt saapumassa tavallisille pelaajille. Tekoäly vaatii valtavasti muistia ja tallennustilaa, ja seurauksena RAM- ja SSD-hinnat ovat nousseet rajusti, eikä helpotusta ole näkyvissä ainakaan vuoteen 2026.

Tilanne on karu erityisesti PC-pelaajille. DDR5-muistin hinnat ovat nelinkertaistuneet muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi 32 gigatavun DDR5-muistipaketti, joka maksoi vielä kesällä noin 75 euroa, voi nyt maksaa yli 300 euroa. Suurimmat muistivalmistajat Samsung, Micron ja SK Hynix ohjaavat tuotantoaan tekoälykeskuksiin, joissa käytetään HBM-huippumuistia. Kuluttajat jäävät nuolemaan näppejään, ja Micron ehti jo sulkea Crucial-brändinsä kuluttajapuolen kokonaan.

Myös konsolipelaaminen on vaarassa kallistua entisestään. PlayStation 5 ja Xbox Series -konsolit ovat jo kokeneet useita hinnankorotuksia, ja analyytikot arvioivat, että konsolien hinnat voivat nousta 10–15 % seuraavan parin vuoden aikana. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavan sukupolven konsolit saattavat alkaa jopa 550–600 eurosta. Ei ihan sitä “helppoa ja edullista” pelaamista, jota konsolit yleensä lupaavat.

PC-puolella luvut ovat vielä synkempiä. Ensi vuonna 1 000–1 200 euron pelitietokone voi olla käytännössä mahdoton rakentaa. Näytönohjaimet kallistuvat GDDR7-muistin vuoksi, ja RAM- sekä SSD-hinnat jatkavat nousuaan arviolta vielä 30 % lisää. Jopa suuret valmistajat, kuten Dell ja Lenovo, varautuvat noin 20 % hinnankorotuksiin, ja osa myy jo nyt koneita ilman muistia. Kyllä, luit oikein, eli ostat koneen ja hankit RAMit erikseen.

Lopputulos on selvä: tekoäly ei ole vain ohjelmistoa pilvessä, vaan se syö konkreettisesti pelaajien laitteistobudjettia. Vaikka tekoäly lupaa tehokkuutta ja tulevaisuutta, sen hintalappu näkyy nyt pelikoneissa, konsoleissa ja jopa puhelimissa. Pelaajien näkökulmasta tämä ei ole sci-fiä, tämä on kallis todellisuus, joka tekee harrastuksesta entistä vähemmän saavutettavan.

AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina Kommentit pois päältä artikkelissa AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Tekoälytutkija ja -vaikuttaja Andrew Ng muistuttaa, että tekoäly on samanaikaisesti sekä hämmästyttävän tehokasta että selvästi rajallista. Hänen mukaansa teknologia ei ole lähelläkään yleistä tekoälyä (AGI), joka pystyisi suoriutumaan kaikista ihmisen tehtävistä ihmisen tasolla.

Ng suhtautuu myönteisesti tekoälyn kehitykseen ja uskoo edistyksen jatkuvan, vaikka alaa ravistelevat väitteet kuplasta, hallusinaatiot ja kasvava sääntely. Hänen mukaansa nykyiset tekoälymallit vaativat edelleen paljon käsityötä, dataa ja ihmisen ohjausta, eikä nykyinen kehityssuunta yksin riitä viemään kohti AGI:tä.

Erityisen kriittinen Ng on väitteille, joiden mukaan ihmisten ei kannattaisi enää opetella koodaamista tekoälyn vuoksi. Päinvastoin: tekoälyn helpottaessa ohjelmointia yhä useamman tulisi osata koodata. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä työnsä tehostamiseen.

Ng myöntää tekoälyn riskit, mutta katsoo hyötyjen olevan tällä hetkellä selvästi haittoja suuremmat. Hänen viestinsä on maltillinen mutta optimistinen: tekoäly muuttaa työtä ja yhteiskuntaa, mutta ihmiset pysyvät keskiössä vielä pitkään.