Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. Manus-niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten ChatGPT, Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä tekoälyä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekoäly tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.

Western Digital myi jo kaikki 2026:n kiintolevyt – hinnat voivat nousta myös kuluttajille Kommentit pois päältä artikkelissa Western Digital myi jo kaikki 2026:n kiintolevyt – hinnat voivat nousta myös kuluttajille

Jos olet suunnitellut ostavasi uuden kiintolevyn ensi vuonna, kannattaa ehkä toimia nopeasti. Western Digitalin toimitusjohtaja Irving Tan vahvisti yhtiön tulospuhelussa, että yrityksen koko vuoden 2026 kiintolevytuotanto on jo käytännössä myyty loppuun. Lisäksi osa suurasiakkaista on tehnyt pitkäaikaisia toimitussopimuksia jo vuosille 2027 ja 2028.

Tan kertoi, että yhtiöllä on sitovat tilaukset seitsemältä suurimmalta asiakkaaltaan. Pitkäaikaiset sopimukset (LTA) kattavat sekä toimitusmäärät että hinnat, mikä kertoo kovasta kysynnästä erityisesti datakeskuksissa. Taustalla on ennen kaikkea tekoälyinfrastruktuurin nopea kasvu, joka vaatii valtavia määriä tallennustilaa.

Luvut paljastavat suunnan, sillä peräti 89 prosenttia Western Digitalin liikevaihdosta tulee pilvipalvelu- ja datakeskusasiakkailta, kun kuluttajamyynnin osuus on enää viisi prosenttia. Yritys panostaa siis selvästi yritysasiakkaisiin. Samalla kiintolevyjen kustannustehokkuus korostuu, sillä SSD-levyjen hinnat ovat nousseet rajusti, joissain tapauksissa yli 16-kertaisiksi vastaavaan HDD-levyyn verrattuna.

Huono uutinen harrastajille on se, että hinnat ovat jo nousussa. Kiintolevyjen keskihinnat ovat nousseet noin 46 prosenttia syyskuusta 2025 lähtien. Vaikka moni käyttää nykyään SSD-levyjä, perinteisille kiintolevyille on yhä kysyntää esimerkiksi NAS-järjestelmissä ja pitkäaikaistallennuksessa. Nyt tekoälybuumi kiristää saatavuutta myös tällä saralla.

Muistipiirien ja näytönohjainten jälkeen pula näyttää siis leviävän myös kiintolevyihin. Useimmat kuluttajat eivät ehkä huomaa muutosta heti, mutta jos AI-kilpavarustelu jatkuu nykyvauhtia, voi seuraavaksi kallistua moni muukin PC-komponentti.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.