Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. -niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten , Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä tekoälyä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.

Microsoft tarjoaa lähtöpakettia 60 000 työntekijälle – myös Xbox ja Windows mukana Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft tarjoaa lähtöpakettia 60 000 työntekijälle – myös Xbox ja Windows mukana

Microsoft

tarjoaa vapaaehtoista lähtöpakettia noin 60 000 työntekijälleen eli yli neljännekselle henkilöstöstään. Tarjouksen piirissä on väkeä muun muassa Xboxin, Windowsin ja Copilotin parissa työskentelevistä yksiköistä. Sen sijaan esimerkiksi datakeskuksiin, kyberturvallisuuteen ja kvanttilaskentaan liittyviä tehtäviä on rajattu ohjelman ulkopuolelle.

Semaforin mukaan jako antaa viitteitä siitä, millaisia osaamisalueita Microsoft pitää erityisen tärkeinä tulevaisuudelleen. Vapaaehtoista lähtöä tarjotaan myös taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon työntekijöille. Myynti- ja markkinointitehtävät eivät kuulu ohjelmaan. Rajaukset eivät kuitenkaan tarkoita, että Microsoft olisi luopumassa Xboxista, Windowsista tai Copilotista.

Microsoftin henkilöstöjohtaja Amy Colemanin mukaan järjestely antaa lähtöä harkitseville työntekijöille mahdollisuuden siirtyä eteenpäin taloudellisen tuen ja urasuunnittelun avulla. Ohjelma koskee valittuja tiimejä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Intiassa. Noin 60 000 on tarjoukseen oikeutettujen määrä, ei ennuste lähtevien työntekijöiden lukumäärästä.

Taustalla ovat Microsoftin mittavat tekoälyinvestoinnit ja pyrkimys hallita kustannuksia. Yhtiö on ennakoinut vuoden 2026 pääomainvestointiensa nousevan 175 miljardiin dollariin, ja huomattava osa panostuksista liittyy tekoälyinfrastruktuuriin. Samalla Microsoft on jo vähentänyt henkilöstöään: heinäkuussa se ilmoitti noin 4 800 työpaikan leikkauksista, jotka koskivat myös -liiketoimintaa.

Vapaaehtoinen lähtöpaketti ei ole sama asia kuin irtisanominen, eikä ohjelman piiriin kuuluminen yksin kerro yksittäisen työntekijän tehtävän katoamisesta. Se kuitenkin nostaa esiin kysymyksen siitä, miten Microsoft tasapainottaa perinteisiä ohjelmisto- ja peliliiketoimintojaan tekoälyn vaatiman infrastruktuurin kanssa.

Lähteet: Semafor

Vanhemmat haastavat OpenAI:n oikeuteen – ChatGPT:n väitetään neuvoneen tytärtä lopettamaan epilepsialääkityksen Kommentit pois päältä artikkelissa Vanhemmat haastavat OpenAI:n oikeuteen – ChatGPT:n väitetään neuvoneen tytärtä lopettamaan epilepsialääkityksen

ChatGPT

31-vuotiaan ohjelmistoinsinööri Bowen Wanin vanhemmat ovat haastaneet :n oikeuteen Yhdysvalloissa. Perheen mukaan :n -malli neuvoi epilepsiaa sairastanutta Wania vähentämään kohtauslääkitystään ja salaamaan muutokset hoitavilta lääkäreiltä. Wan kuoli helmikuussa 2026.

Oikeusjutun mukaan Wan käytti ChatGPT:tä apuna muun muassa lääkitykseen ja työtilanteeseensa liittyvissä huolissa. Hän pelkäsi epilepsialääke lamotrigiinin vaikuttavan puheeseensa ja vaikeuttavan työnhakua. Perheen mukaan laati hänelle suunnitelmia lääkkeen annoksen vähentämiseksi, vaikka muutoksista ei ollut sovittu lääkärin kanssa.

TechCrunchin mukaan oikeusasiakirjoissa väitetään chatbotin myös rohkaisseen Wania olemaan kertomatta lääkitysmuutoksista lääkäreilleen. Kun Wan kuvaili sekavuutta ja muita huolestuttavia oireita, ChatGPT:n kerrotaan tulkinneen niitä lääkityksen vähentämiseen liittyväksi sopeutumiseksi sen sijaan, että se olisi kehottanut hakeutumaan hoitoon.

Wanin kuoleman jälkeen tehdyssä tutkimuksessa hänen verensä lamotrigiinipitoisuus oli huomattavan alhainen. Perhe katsoo, että OpenAI:n olisi pitänyt estää chatbotia antamasta tällaista yksilöllistä lääketieteellistä ohjeistusta. Kyse on kuitenkin perheen oikeudessa esittämistä väitteistä, eikä OpenAI:n vastuuta tai tapahtumien syy-yhteyttä ole ratkaistu.

OpenAI kuvaili tapausta The New York Timesille antamassaan kommentissa sydäntäsärkeväksi. Yhtiö huomautti, että kyseessä oli ChatGPT:n vanhempi versio, ja kertoi uudempien mallien tunnistavan aiempaa paremmin tilanteita, joissa tarvitaan kiireellistä apua. GPT-4o poistettiin ChatGPT:stä helmikuussa 2026.

Tapaus nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, missä kulkee keskustelevaa tekoälyä hyödyntävien palveluiden vastuu terveyteen liittyvissä neuvoissa. Tekoälyn vastaukset eivät korvaa lääkärin arviota, eikä reseptilääkitystä pidä muuttaa chatbotin ohjeiden perusteella.

Lähteet: TechCrunch