Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman ensimmäinen täysin itsenäinen tekoälyagentti esiteltiin Kiinassa

Kiinalaiset ohjelmistoinsinöörit ovat kehittäneet tekoälyagentin, jota he kutsuvat ”maailman ensimmäiseksi” täysin itsenäiseksi tekoälyksi. -niminen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta.

Toisin kuin tekoälybotit kuten , Googlen Gemini tai Grok, jotka tarvitsevat ihmisen syötettä toimiakseen, Manus voi tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Tekoälyagentti ei siis välttämättä odota ohjeita tehdäkseen jotain.

Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ”Etsi minulle asunto”, Manus voi tehdä tutkimusta, arvioida useita tekijöitä (kuten rikollisuustilastoja, säätä ja markkinatrendejä) ja tarjota räätälöityjä suosituksia.

Yhden tekoälymallin sijaan Manus toimii kuin johtaja, joka hallinnoi useita erikoistuneita aliagentteja. Tämän ansiosta se voi käsitellä monimutkaisia, monivaiheisia työnkulkuja saumattomasti.

Lisäksi tekoälyagentti voi työskennellä asynkronisesti eli suorittaa tehtäviä taustalla ja ilmoittaa käyttäjille vain, kun tulokset ovat valmiita, ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa.

Tämä on merkittävä kehitysaskel, sillä useimmat tekoälyt ovat tähän asti olleet vahvasti riippuvaisia ihmisten aloittamista tehtävistä. Manus edustaa siirtymistä kohti täysin itsenäistä tekoälyä, mikä herättää sekä innostavia mahdollisuuksia että vakavia huolia työpaikkojen katoamisesta ja vastuukysymyksistä.

Mielenkiintoista on, että Manus ilmestyy vain hieman yli vuosi DeepSeekin julkaisun jälkeen vuonna 2023. DeepSeekiä pidetään laajalti Kiinan tekoälyn ”Sputnik-hetkenä”.

Joidenkin mielestä Manuksen ilmaantuminen haastaa käsityksen, että Yhdysvallat olisi kiistaton johtaja kehittyneessä tekoälykehityksessä. Se viittaa siihen, että Kiina on saavuttanut ja mahdollisesti ohittanut kilpailijansa kehittämällä aidosti itsenäisiä tekoälyagentteja.

Manus ei ole tiimille pelkkä älyllinen saavutus, vaan sillä voi olla kriittisiä todellisen maailman sovelluksia, mukaan lukien rekrytointi. Tässä roolissa Manus voi itsenäisesti analysoida ansioluetteloja, ristiinviitata työmarkkinatrendejä ja tuottaa optimaalisia palkkauspäätöksiä, täydellisine analyyseineen ja raportteineen.

Toinen mielenkiintoinen sovellus voisi olla ohjelmistokehitys, jossa Manuksen kaltaiset agentit voivat nopeasti rakentaa ammattimaisen verkkosivuston alusta alkaen. Agentti voi myös kerätä tarvittavat tiedot sosiaalisesta mediasta, ottaa verkkosivuston käyttöön ja ratkaista itsenäisesti teknisiä ylläpito-ongelmia.

Toisin kuin muut tunnetut tekoälyt, Manus voisi edustaa todellista uhkaa ihmistyöntekijöille, koska se pystyy korvaamaan heidät eikä vain tehostamaan heidän työtehoaan. Tämä herättää ongelmallisia eettisiä ja sääntelykysymyksiä sen käytöstä.

Mahdollisen massiivisen työttömyyden lisäksi herää kysymys, kuka olisi vastuussa, jos tekee itsenäisesti kalliin virheen. Sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa eivät ole tällä hetkellä valmiita käsittelemään täysin itsenäisiä tekoälyagentteja.

Piilaakson johtavat teknologiayritykset ovat perinteisesti olettaneet, että ne hallitsevat tekoälyä asteittaisten parannusten avulla. Manus täysin itsenäisenä järjestelmänä muuttaa pelikenttää ja herättää pelkoja siitä, että Kiina saattaa saavuttaa merkittävän edun tekoälyyn perustuvilla toimialoilla.

.

Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen Kommentit pois päältä artikkelissa Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen

Britanniassa 19 kuukauden ikäisen Lilyn perhe kertoo, että auttoi heitä löytämään vihjeen lapsen harvinaiseen sairauteen. Lily oli jo neljän kuukauden ikäisenä sydänleikkauksessa, mutta diagnoosia ei pitkään löytynyt. Lopulta tammikuussa tutkimuksissa selvisi, että hänellä on Multisystemic Smooth Muscle Dysfunction Syndrome eli MSMDS-oireyhtymä.

Lilyn äiti Rosie kertoi syöttäneensä lapsen oireita ChatGPT:lle. ehdotti MSMDS:ää, mutta lääkäreille ehdotus ei aluksi herättänyt suurta innostusta. Osa ei ollut koskaan kuullut sairaudesta ja toiset pitivät sitä liian harvinaisena todennäköiseksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin diagnoosi kuitenkin varmistui tutkimuksissa.

MSMDS johtuu ACTA2-geenin muutoksesta ja voi vaikuttaa esimerkiksi sydämeen ja munuaisiin. Maailmassa tunnetaan noin 70 tapausta ja Britanniassa vain kuusi. Lily kärsii sydänongelmien lisäksi jatkuvasti laajentuneista pupilleista ja joutuu käyttämään aurinkolaseja ulkona.

Tapaus on kuitenkin myös muistutus siitä, ettei ChatGPT:tä kannata ottaa lääkärin korvaajaksi. Genetic Alliance UK:n toimitusjohtaja Nick Meade kehottaa suhtautumaan tekoälyn antamiin diagnoosiehdotuksiin varoen. Oxfordin yliopistossa aiemmin tänä vuonna julkaistu tutkimus päätyi samansuuntaiseen arvioon: nykyiset tekoälymallit voivat antaa vääriä diagnooseja tai olla tunnistamatta tilanteita, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Lilyn perhe yrittää nyt kerätä rahaa sairauden tutkimukseen ACTA2 Alliance UK -järjestön kautta. Tavoitteena on rahoittaa myös vähemmän kajoavien geeniterapiahoitojen tutkimusta. Perhe järjesti tällä viikolla Move-a-thon-tempauksen, jossa osallistujat keräävät kävely-, juoksu-, uinti- ja tanssimatkoja yhteensä Bathin ja Bostonin välisen noin 3 300 mailin eli yli 5 300 kilometrin matkan verran. Diagnoosi toi vihdoin nimen Lilyn sairaudelle. Nyt perheen katse on tutkimuksessa ja siinä, voisiko sairauteen jonain päivänä löytyä tehokas hoito.

Lähde: BBC

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian :tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?