Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina Kommentit pois päältä artikkelissa Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina

Ruotsalainen maksupalveluyritys Klarna on herättänyt laajaa huomiota ilmoituksellaan, jonka mukaan se aikoo korvata merkittävän osan työntekijöistään tekoälyllä tulevien vuosien aikana. Yhtiön toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoi Financial Timesille, että Klarnan nykyisestä noin 3 800 työntekijästä saattaa olla jäljellä vain 2 000 muutaman vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaisi lähes 50 prosentin vähennystä yhtiön henkilöstömäärässä.

Klarna on jo aiemmin hyödyntänyt tekoälyä toiminnassaan, erityisesti asiakaspalvelussa, jossa yhtiö on ottanut käyttöön OpenAI generatiivisen tekoälyn. Siemiatkowski hehkutti aiemmin, että tekoäly on tehnyt jo peräti 700 ihmisen työt, mikä herätti laajaa keskustelua, sillä samaan aikaan Klarna oli irtisanonut 700 työntekijää. Yhtiön mukaan asiakaspalvelun laatu ei ole kärsinyt tekoälyn käyttöönotosta, ja asiakkaiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla.

Nyt Klarna aikoo viedä tekoälyn hyödyntämisen vielä pidemmälle. Siemiatkowski kertoi, että yhtiö suunnittelee käyttävänsä tekoälyä myös markkinoinnissa ja muissa liiketoiminnan osa-alueissa. Tämä mahdollistaa yhtiölle merkittävät kustannussäästöt, mutta samalla se johtaa suureen määrään työpaikkojen menetyksiä.

Siemiatkowski on tunnettu myönteisestä suhtautumisestaan tekoälyyn, ja hän uskoo, että teknologia mahdollistaa ”paljon enemmän vähemmällä”. Hänen mukaansa tekoäly ei ole vain työkalu tehokkuuden parantamiseksi, vaan se muuttaa radikaalisti tapaa, jolla yritykset voivat toimia ja kilpailla markkinoilla.

Tekoälyn käyttöönotto ja siihen liittyvät henkilöstövähennykset herättävät kuitenkin myös kriittisiä kysymyksiä. Siemiatkowskin mukaan työpaikkojen menetys ei ole yritysten, vaan maiden hallitusten ongelma. Tämä kommentti on herättänyt keskustelua siitä, miten yhteiskunnan tulisi vastata tekoälyn aiheuttamiin muutoksiin työmarkkinoilla ja varmistaa, että työntekijät eivät jää kehityksen jalkoihin.

Klarnan suunnitelmat korostavat tekoälyn kasvavaa roolia nykyaikaisessa liiketoiminnassa ja sen vaikutuksia työllisyyteen. Samalla ne asettavat paineita hallituksille ja poliittisille päättäjille löytää ratkaisuja siihen, miten työmarkkinoita voidaan sopeuttaa tekoälyteknologian tuomiin muutoksiin.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.