Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina Kommentit pois päältä artikkelissa Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina

Ruotsalainen maksupalveluyritys on herättänyt laajaa huomiota ilmoituksellaan, jonka mukaan se aikoo korvata merkittävän osan työntekijöistään tekoälyllä tulevien vuosien aikana. Yhtiön toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoi Financial Timesille, että Klarnan nykyisestä noin 3 800 työntekijästä saattaa olla jäljellä vain 2 000 muutaman vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaisi lähes 50 prosentin vähennystä yhtiön henkilöstömäärässä.

Klarna on jo aiemmin hyödyntänyt tekoälyä toiminnassaan, erityisesti asiakaspalvelussa, jossa yhtiö on ottanut käyttöön OpenAI generatiivisen tekoälyn. Siemiatkowski hehkutti aiemmin, että on tehnyt jo peräti 700 ihmisen työt, mikä herätti laajaa keskustelua, sillä samaan aikaan Klarna oli irtisanonut 700 työntekijää. Yhtiön mukaan asiakaspalvelun laatu ei ole kärsinyt tekoälyn käyttöönotosta, ja asiakkaiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla.

Nyt Klarna aikoo viedä tekoälyn hyödyntämisen vielä pidemmälle. Siemiatkowski kertoi, että yhtiö suunnittelee käyttävänsä tekoälyä myös markkinoinnissa ja muissa liiketoiminnan osa-alueissa. Tämä mahdollistaa yhtiölle merkittävät kustannussäästöt, mutta samalla se johtaa suureen määrään työpaikkojen menetyksiä.

Siemiatkowski on tunnettu myönteisestä suhtautumisestaan tekoälyyn, ja hän uskoo, että teknologia mahdollistaa ”paljon enemmän vähemmällä”. Hänen mukaansa tekoäly ei ole vain työkalu tehokkuuden parantamiseksi, vaan se muuttaa radikaalisti tapaa, jolla yritykset voivat toimia ja kilpailla markkinoilla.

Tekoälyn käyttöönotto ja siihen liittyvät henkilöstövähennykset herättävät kuitenkin myös kriittisiä kysymyksiä. Siemiatkowskin mukaan työpaikkojen menetys ei ole yritysten, vaan maiden hallitusten ongelma. Tämä kommentti on herättänyt keskustelua siitä, miten yhteiskunnan tulisi vastata tekoälyn aiheuttamiin muutoksiin työmarkkinoilla ja varmistaa, että työntekijät eivät jää kehityksen jalkoihin.

Klarnan suunnitelmat korostavat tekoälyn kasvavaa roolia nykyaikaisessa liiketoiminnassa ja sen vaikutuksia työllisyyteen. Samalla ne asettavat paineita hallituksille ja poliittisille päättäjille löytää ratkaisuja siihen, miten työmarkkinoita voidaan sopeuttaa tekoälyteknologian tuomiin muutoksiin.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?