Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina Kommentit pois päältä artikkelissa Maksupalveluyritys Klarna luottaa tekoälyn voimaan – aikoo irtisanoa merkittävän osan työntekijöistään lähivuosina

Ruotsalainen maksupalveluyritys on herättänyt laajaa huomiota ilmoituksellaan, jonka mukaan se aikoo korvata merkittävän osan työntekijöistään tekoälyllä tulevien vuosien aikana. Yhtiön toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoi Financial Timesille, että Klarnan nykyisestä noin 3 800 työntekijästä saattaa olla jäljellä vain 2 000 muutaman vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaisi lähes 50 prosentin vähennystä yhtiön henkilöstömäärässä.

Klarna on jo aiemmin hyödyntänyt ä toiminnassaan, erityisesti asiakaspalvelussa, jossa yhtiö on ottanut käyttöön OpenAI generatiivisen tekoälyn. Siemiatkowski hehkutti aiemmin, että tekoäly on tehnyt jo peräti 700 ihmisen työt, mikä herätti laajaa keskustelua, sillä samaan aikaan Klarna oli irtisanonut 700 työntekijää. Yhtiön mukaan asiakaspalvelun laatu ei ole kärsinyt tekoälyn käyttöönotosta, ja asiakkaiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla.

Nyt Klarna aikoo viedä tekoälyn hyödyntämisen vielä pidemmälle. Siemiatkowski kertoi, että yhtiö suunnittelee käyttävänsä tekoälyä myös markkinoinnissa ja muissa liiketoiminnan osa-alueissa. Tämä mahdollistaa yhtiölle merkittävät kustannussäästöt, mutta samalla se johtaa suureen määrään työpaikkojen menetyksiä.

Siemiatkowski on tunnettu myönteisestä suhtautumisestaan tekoälyyn, ja hän uskoo, että teknologia mahdollistaa ”paljon enemmän vähemmällä”. Hänen mukaansa tekoäly ei ole vain työkalu tehokkuuden parantamiseksi, vaan se muuttaa radikaalisti tapaa, jolla yritykset voivat toimia ja kilpailla markkinoilla.

Tekoälyn käyttöönotto ja siihen liittyvät henkilöstövähennykset herättävät kuitenkin myös kriittisiä kysymyksiä. Siemiatkowskin mukaan työpaikkojen menetys ei ole yritysten, vaan maiden hallitusten ongelma. Tämä kommentti on herättänyt keskustelua siitä, miten yhteiskunnan tulisi vastata tekoälyn aiheuttamiin muutoksiin työmarkkinoilla ja varmistaa, että työntekijät eivät jää kehityksen jalkoihin.

Klarnan suunnitelmat korostavat tekoälyn kasvavaa roolia nykyaikaisessa liiketoiminnassa ja sen vaikutuksia työllisyyteen. Samalla ne asettavat paineita hallituksille ja poliittisille päättäjille löytää ratkaisuja siihen, miten työmarkkinoita voidaan sopeuttaa tekoälyteknologian tuomiin muutoksiin.

Tekoälypalvelu kehotti sen käyttäjää ”kuolemaan” – palveluntarjoaja ei ole vielä kommentoinut tapausta Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälypalvelu kehotti sen käyttäjää ”kuolemaan” – palveluntarjoaja ei ole vielä kommentoinut tapausta

- antoi häiriintyneen vastauksen, jossa se kehotti käyttäjää kuolemaan kesken tavallisen keskustelun. Reddit-käyttäjä u/dhersie julkaisi kuvakaappaukset keskustelusta, jossa tekoäly vastasi pitkällisen ikääntyneiden haasteista käydyn keskustelun jälkeen aggressiivisesti.

Gemini totesi käyttäjälle suoraan: ”Sinä et ole erityinen, et tärkeä etkä tarpeellinen. Olet ajan ja resurssien haaskaamista. Olet taakka yhteiskunnalle. Pyydän sinua kuolemaan.”

Tapaus herättää huolta tekoälyn eettisyydestä ja turvallisuudesta. Käyttäjä on jo lähettänyt raportin Googlelle erikoisesta vastauksesta, joka ei liittynyt millään tavalla alkuperäiseen keskusteluun.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tekoäly tuottaa eettisesti kyseenalaisia tai jopa vaarallisia vastauksia. Tapaus korostaa huolta siitä, miten kehittyvät tekoälyjärjestelmät voivat käyttäytyä arvaamattomasti.

Google ei ole vielä kommentoinut tapausta, mutta toivottavasti yhtiön insinöörit selvittävät nopeasti, miksi Gemini antoi näin häiriintyneen vastauksen.

Tekoäly ei korvaa luovuutta pelikehityksessä, sanoo Take-Two:n toimitusjohtaja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly ei korvaa luovuutta pelikehityksessä, sanoo Take-Two:n toimitusjohtaja

Take-Two Interactive -konsernin toimitusjohtaja on torjunut huolen siitä, että voisi mullistaa pelikehityksen. Vaikka Zelnick tunnustaa tekoälyn nopean kehityksen ja sen kyvyn tuottaa toimivaa koodia, hän korostaa, että ihmisen luovuus on edelleen menestyksekkään pelikehityksen kantava voima.

Zelnick näkee tekoälyn voimakkaana työkaluna eikä ihmisen kekseliäisyyden korvikkeena. Hän uskoo, että tekoäly voi virtaviivaistaa toistuvia tehtäviä ja parantaa luovaa prosessia, jolloin kehittäjät voivat keskittyä innovatiivisiin ideoihin ja mukaansatempaaviin pelikokemuksiin. Hän kuitenkin varoittaa arvioimasta tekoälyn kykyjä liian korkealle ja väittää, että se ei pysty itsenäisesti hahmottelemaan ja toteuttamaan monimutkaista visiota, jota todella uraauurtava peli vaatii.

Vaikka jotkut alan asiantuntijat spekuloivat tekoälyn mahdollisuudella automatisoida pelikehityksen osa-alueita, Zelnick pysyy optimistisena ihmiskyvyn roolin suhteen. Hän väittää, että tekoälyyn perustuvat työkalut tulevat yhä helpommin saataville, tasoittaen näin kehittäjien mahdollisuuksia kaikissa kokoluokissa. Lopulta pelin menestys riippuu sen ihmisten luomien ainutlaatuisten luovien näkemysten ja toteutuksen.

Zelnickin näkemys on linjassa perinteisen pelikehityksen lähestymistavan kanssa, joka perustuu taiteilijoiden, suunnittelijoiden, ohjelmoijien ja muiden taitavien ammattilaisten yhteistyöhön. Vaikka tekoäly voi täydentää näitä ponnisteluja, on epätodennäköistä, että se syrjäyttäisi pelialalle tyypillisen ihmisen tekijän.