Pelit

Microsoft halusi ostaa Segan vuonna 2020 Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft halusi ostaa Segan vuonna 2020

Sega Mega Drive Mini 2

Microsoftin pelijohtaja Phil Spencer esitteli esimiehilleen suunnitelman Sega-pelinkehittäjän ostamiseksi vuonna 2020.

Suunnitelma paljastui sisäisessä sähköpostissa, jonka Spencer lähetti Microsoftin toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle. Sähköposti julkaistiin yleisölle maanantaina osana Federal Trade Commissionin yritystä estää teknologiayhtiön Activision Blizzardin osto.

”Uskomme, että Sega on rakentanut hyvin tasapainoisen pelivalikoiman eri segmenteille, jolla on maailmanlaajuista vetovoimaa, ja se auttaa meitä kiihdyttämään Xbox Game Passin kehitystä sekä konsolin ulkopuolella”, kirjoitti Spencer sähköpostissa, jonka päivämäärä oli 10. marraskuuta 2020.

Sähköpostissa Spencer myös mainitsi, kuinka paljon rahaa Sega oli tuottanut, ja myönsi, että Japanissa sijaitsevan yrityksen hankkiminen liittyisi joitain ”monimutkaisuuksia”. Tarina ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä kerro, miten Sega aikoinaan ajatukseen reagoi.

Aiemmin tänä vuonna kauppoihin kuitenkin pääsi suomalainen pelikehittäjä Rovio.

Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin Kommentit pois päältä artikkelissa Gamevestor hylkää kryptot ja tarjoaa aitoa osakkuutta peliprojekteihin

Ranskan Annecystä ponnistava Gamevestor on avannut ovensa ja lupaa mullistaa pelirahoituksen. Kyseessä on eurooppalainen joukkosijoitusalusta, jossa pelaajat voivat sijoittaa suoraan PC- ja konsolipeliprojekteihin ja saada osuuden tulevista tuotoista, jos peli menestyy. Ajatus on yksinkertainen. Fanit eivät enää vain kannusta sivusta, vaan lähtevät mukaan rahoittajiksi.

Alustan ovat perustaneet pelialan konkarit Ivan Marchand (taustaa muun muassa EA:lta ja Googlelta) ja Arthur Van Clap (Ubisoft, Sega). Gamevestor toimii EU-sääntelyn puitteissa, eikä mukaan ole sotkettu kryptoa tai Web3-härpäkkeitä. Jokainen projekti käy läpi asiantuntijaraadin seulan, ja rahoitus vapautetaan kehityksen edetessä välitavoitteiden mukaan.

Sijoittaminen alkaa 100 eurosta, ja kampanjoiden tavoitteet liikkuvat 120 000 eurosta aina 1,8 miljoonaan euroon, enimmillään jopa 5 miljoonaan euroon asti. Ensimmäisissä hankkeissa esitetyt tuotto-odotukset liikkuvat 1,5–2-kertaisina sijoitettuun summaan nähden, jos peli menestyy kaupallisesti. Kyse on kuitenkin arvioista, ei lupauksista ja riski on aina olemassa.

Julkaisun yhteydessä mukana on kolme eurooppalaista indie-projektia, Void Reaver (Banana Blitz Studio, Pariisi), Black One Blood Brothers (Helios Studio, Nantes) sekä IMMORTAL: And the Death that Follows (Mishura Games, Viro). Tarjolla on roguelite-toimintaa, taktista FPS-sotaa ja hack’n’slash-roolipeliä, eli jokaiselle jotakin.

Gamevestor ratsastaa joukkorahoituksen kasvulla, mutta vie konseptin askeleen pidemmälle tarjoamalla sijoittajille osuuden mahdollisista tuotoista. Tavoitteena on yhdistää studiot ja yhteisö tiiviimmin kuin koskaan aiemmin. Nyt kysymys kuuluu osuuko pelaaja seuraavaan indie-hittiin vai jääkö sijoitus pelkäksi kokemukseksi?

Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta

Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella antoi Davosissa selkeän viestin tekoälyalalle, jos tekoäly ei paranna ihmisten arkea, sen oikeutus valtavaan sähkönkulutukseen murenee nopeasti. Nadellan mukaan yhteiskunta ei hyväksy sitä, että niukkaa energiaa poltetaan “tokeneihin”, ellei vastineeksi synny parempaa terveydenhuoltoa, koulutusta, tehokkaampaa julkista sektoria ja kilpailukykyisempiä yrityksiä.

Nadellan ydinajatus on yksinkertainen, mutta painava. Tekoälyä ei pidä kehittää vain siksi, että se on teknisesti mahdollista, vaan siksi, että se muuttaa ihmisten ja yhteisöjen lopputuloksia parempaan suuntaan. Muuten koko ala menettää niin sanotun sosiaalisen toimiluvan, eli kansalaisten hiljaisen hyväksynnän.

Ratkaisuksi Nadella peräänkuuluttaa sekä infrastruktuuria että käyttöä. Ensin tarvitaan massiivinen energia- ja laskentaverkko, mutta sen jälkeen vastuu siirtyy yrityksille ja työntekijöille. Tekoälyä pitäisi alkaa käyttää arjessa, ei vain puhua siitä. Nadella kuvaa tekoälyä kognitiiviseksi vahvistimeksi, joka tekee ihmisestä tehokkaamman, vähän kuin Excel aikoinaan. Kuulostaa arkiselta, mutta vaikutus voi olla suuri.

Konkreettisena esimerkkinä Nadella nostaa terveydenhuollon. Jos tekoäly hoitaa lääkärin puolesta litteroinnin, potilastietojen kirjaamisen ja laskutuskoodit, lääkäri voi keskittyä siihen olennaiseen, eli potilaaseen. Tämä on hänen mukaansa juuri sellaista hyötyä, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät.

Skeptikoita ei silti puutu. Moni huomauttaa, että suuri osa tekoälyn nykykäytöstä pyörii yhä tekstien tiivistämisen ja puheen puhtaaksikirjoituksen ympärillä, eikä mullista maailmaa. Nadella ei tästä hätkähdä. Hänen mukaansa tekoäly ei ole kupla, jos se onnistuu oikeasti parantamaan tuottavuutta ja tuomaan kasvua laajasti, ei vain teknologiayhtiöiden PowerPoint-kalvoille.