Microsoft on lopettanut kaikkien Xbox One -konsoliversioiden valmistuksenKommentit pois päältä artikkelissa Microsoft on lopettanut kaikkien Xbox One -konsoliversioiden valmistuksen
Samalla kun Sony käynnistää uudelleen PlayStation 4 -konsolien valmistuksen PS5:n komponenttien saatavuusongelmien vuoksi on Microsoft päättänyt keskittyä täysin Xbox Series X ja S -konsolien valmistukseen.
Xbox One X ja digitaalisen Xbox One S -konsolien valmistaminen loppui jo vuonna 2020 Xbox Series X:n julkaisun myötä. Saman vuoden lopulla valmistaja lopetti myös kaikessa hiljaisuudessaan myös levyasemallisen Xbox One S -konsolin valmistamisen.
Xbox One lanseerattiin alunperin vuonna 2013 yhdessä Kinect kameran kanssa. Pienikokoisempi päivitetty version Xbox One S ilmestyi vuonna 2016 ja tehokkaampi Xbox One X -konsoli vuonna 2017. Vuonna 2019 Microsoft julkaisi digitaalisen Xbox One S -version.
Nvidiapaljasti Computex 2026 -messuilla uuden RTX Spark -järjestelmäpiirinsä, jonka yhtiö uskoo avaavan oven täysin uudenlaiselle PC-aikakaudelle. Kyseessä ei ole perinteinen prosessorin ja näytönohjaimen yhdistelmä, vaan yksi suuri järjestelmäpiiri (SoC), joka yhdistää molemmat samaan pakettiin ja on suunniteltu erityisesti tekoälytehtäviä varten.
RTX Spark sisältää 20-ytimisen ARM-prosessorin, Blackwell-arkkitehtuuriin perustuvan grafiikkapiirin sekä jopa 128 gigatavua jaettua muistia. Nvidia väittää suorituskyvyn yltävän jopa yhteen petafloppiin tekoälylaskennassa. Pelipuolellakin luvataan tehoja ja yhtiön mukaan järjestelmä kykenee pyörittämään pelejä 1440p-tarkkuudella jopa 100 ruudun sekuntinopeudella.
Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang maalaili julkistuksessa tulevaisuutta, jossa tietokoneille ei enää anneta käskyjä hiirellä ja näppäimistöllä, vaan tekoäly hoitaa tehtävät käyttäjän pyyntöjen perusteella. Ajatus nojaa vahvasti myös Microsoftin Windows-ekosysteemiin ja niin sanottuun agenttipohjaiseen tekoälyyn, joka suorittaa monimutkaisia tehtäviä käyttäjän puolesta.
Pelaajien kannattaa kuitenkin suhtautua lupauksiin pienellä varauksella. RTX Spark perustuu ARM-arkkitehtuuriin, jonka yhteensopivuus PC-pelien kanssa on ollut aiemmin vaihtelevaa. Vaikka ARM-kannettavat ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi, kaikki pelit eivät edelleenkään toimi yhtä saumattomasti kuin perinteisillä x86-järjestelmillä.
Ensimmäiset RTX Spark -kannettavat ja minitietokoneet saapuvat markkinoille syksyllä 2026. Hintoja ei ole vielä paljastettu, mutta etenkin 128 gigatavun muistilla varustettujen mallien odotetaan sijoittuvan premium-luokkaan. Edullisempien, 16 gigatavun muistilla varustettujen versioiden kerrotaan olevan suunnitteilla myöhemmin. Jos Nvidian visio toteutuu, tulevaisuuden tietokone ei ehkä enää odota klikkauksia vaan kysyy, mitä haluat sen tekevän.
Sony näyttää olevan tosissaan taistelussaan niin sanottuja ”slop”-pelejä vastaan. Yhtiö on poistanut vuoden 2026 aikana jo tuhansia heikkolaatuisiksi tai massatuotetuiksi arvioituja pelejä PlayStation Storesta, ja toukokuussa siivous jatkui jälleen uudella suurella poistokierroksella.
Tuorein isku kohdistui erityisesti julkaisija Webneticiin, joka kuuluu PlayStation Storen aktiivisimpiin pelijulkaisijoihin. Yhtiön katalogista suuri osa koostuu peleistä, joita pelaajayhteisö on luonnehtinut nopeasti tuotetuksi, vähäistä sisältöä tarjoavaksi täytemateriaaliksi. Webnetic on nyt yksi näkyvimmistä Sonyn poistotoimien kohteista.
Mielenkiintoista kyllä, samat pelit ja julkaisijat jatkavat toimintaansa lähes normaalisti kilpailevilla alustoilla. Monet PlayStationilta poistetut pelit ovat edelleen ostettavissa Microsoftin Xbox-kaupassa, Nintendon eShopissa sekä Valven Steam-palvelussa. Tämä tarkoittaa, että julkaisijat voivat siirtää painopistettään muille alustoille, vaikka PlayStationin ovi sulkeutuisi.
Sony ei ole kommentoinut poistokampanjaa julkisesti, mutta yhtiön julkaisijasäännöt antavat vihjeitä toimien taustasta. Ohjeistuksissa varoitetaan kaupan ”spämmiämisestä” useilla lähes identtisillä tuotteilla, sillä niiden katsotaan heikentävän sekä asiakkaiden että muiden julkaisijoiden käyttökokemusta.
Kyse ei kuitenkaan vaikuta olevan tekoälystä itsestään. Sony on aiemmin kertonut hyödyntävänsä generatiivista tekoälyä omassa pelinkehityksessään esimerkiksi sisällöntuotannossa ja työnkulkujen tehostamisessa. Ongelmana näyttäisi olevan ennemmin tekoälyn avulla nopeasti tuotettu massasisältö kuin itse teknologia. Onkin selvää, että kauppapaikkaan halutaan vähemmän täytettä ja enemmän oikeita pelejä.
