Älykellojen ja muiden hyvinvointia seuraavien laitteiden keräämä data on löytänyt tiensä yhä useamman suomalaisen arkeen. Samsungin tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja, ja jopa 61 prosenttia kokee niiden kannustavan liikkumaan enemmän.
Tutkimuksen mukaan hyvinvointitietojen seuraaminen kiinnostaa erityisesti naisia ja nuoria aikuisia.
Alle 35-vuotiaista vain 30 prosenttia kertoo, ettei hyödynnä hyvinvointidataa lainkaan. Vastaava osuus nousee 35–55-vuotiailla 36 prosenttiin ja yli 56-vuotiailla jo 44 prosenttiin.
Sukupuolten välillä erot ovat maltillisia mutta selkeitä. Miehistä 42 prosenttia ei seuraa hyvinvointitietojaan lainkaan, kun naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia.
Hyvinvointidata motivoi liikkumaan
Samsungin kyselyn mukaan hyvinvointitietojen seuraaminen ei jää pelkäksi numeroiden tarkasteluksi.
Alle 35-vuotiaista vastaajista 69 prosenttia kokee hyvinvointidatan motivoivan fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jossain määrin. Myös naiset kokevat seurannan kannustavan liikkumaan miehiä useammin: naisista näin vastasi 64 prosenttia, miehistä 57 prosenttia.
Samsung Suomen maajohtaja Mika Engblomin mukaan esimerkiksi unen, sykkeen ja sykevälivaihtelun seuraaminen auttaa hahmottamaan omaa hyvinvointia aiempaa paremmin.
– Hyvinvointitietojen avulla voi helposti seurata omaa aktiivisuuttaan ja saada tarkempaa tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Panostamme siihen, että laitteemme toimivat saumattomasti yhdessä ja esimerkiksi uudet Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -älykellot ovat helppokäyttöisiä sekä puhelimen kanssa että itsenäisesti eSIM-yhteyden ansiosta, Engblom kertoo.
Omaa aktiivisuutta saatetaan yliarvioida
Vaikka 69 prosenttia suomalaisista arvioi oman fyysisen aktiivisuutensa olevan vähintään keskitasoa, tulokset eivät täysin vastaa virallisia liikuntasuosituksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan liikuntasuositukset täyttää viikoittain noin 61 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä. Suositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua viikossa vähintään 2,5 tuntia reippaasti tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavasti.
Engblomin mukaan hyvinvointidatan seuraaminen voi auttaa muodostamaan realistisemman kuvan omasta aktiivisuudesta.
– Suomalaiset vaikuttavat hieman yliarvioivan aktiivisuuttaan suosituksiin nähden. Omien treenien ja hyvinvointitietojen seuranta voi auttaa pitämään kirjaa aktiivisuudesta ja kannustaa liikkumaan enemmän.
Samsungin tilaaman tutkimuksen toteutti Norstat 18. toukokuuta–1. kesäkuuta 2026. Kyselyyn vastasi 1 004 vähintään 18-vuotiasta suomalaista.